Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Oma elämä

  • Ikävä paperikuvia ja valokuva-albumeita

    Suunnittelen täällä parhaillaan tämän viikon kuvauksia, joissa tulee näkymään vahvasti ajankohtainen syksyteema. Inspiraatiota kuvauksiin haen milloin mistäkin, mutta tänään satuin eksymään vuoden takaisiin kuviin täällä blogissa. Vitsit miten kivoja ja inspiroivia otoksia tuli napattua silloinkin, vaikka nyt itse sanonkin. Välillä sitä unohtaa jatkuvan kuvaamisen ohella ne vanhat otokset, joista aikoinaan oli niin ylpeä ja nautti suuresti. Kuvaustahtini on hurja ja siitä kertoo jotain se, että en muistanut edes näistä viime syys-lokakuussa otetuista kuvia puoliakaan. Miten voisin sitten muistaa kolme tai viisi vuotta sitten otettuja?

    Aikoinaan kuvat kuvattiin filmirullalle ja kuvista teetettiin paperiset versiot, jotka sitten mahdollisesti siirrettiin vielä albumien suojaan. Näin kuvat säilyivät vuodesta toiseen ja albumien sivujakin tuli selattua huomattavasti useammin kuin digitaalisia kuvakansioita koneelta. Vaikka valokuvien kehityksessä filmirulla-ajoista digiaikaan on paljon hyvää, niin joku osa minusta silti hakailee menneiden paperikuvien kulta-aikojen perään.

    Siitä syystä haluan ehdottomasti käydä vuosien varrella ikuistamiani kuviani läpi muuton jälkeen ja teettää niistä kaikista suurimmista suosikeista muutamat taulut. Kuten varmasti monella muullakin, minulla kuvat jäävät tänä päivänä todella usein vain ulkoisten kovalevyjen arkistoihin “pölyttymään”, eikä niitä välttämättä tule selailtua enää koskaan. Minin vauva-aika oli tässä suhteessa poikkeus, sillä teetin silloin digikuvista poikkeuksellisen ahkerasti paperiversioita. Se innostus kuitenkin hiipui ja nyt kun näin miten innoissaan mini selasi omaa vauva-albumiaan tuli olo, että täytyy kyllä skarpata uudelleen teettämisen suhteen. Kaikista ei tosiaan tarvitse tauluja tehdä ja laittaa seinälle asti, mutta teettämällä edes pienen osan kovalevyn uumenista löytyvistä otoksista tulee kuvat arkistoitua sen lisäksi ihan konkreettisten kansien väliin ja ehkä selattuakin vähän useammin.

    Haluan ehdottomasti, että mini saa joskus itselleen valokuva-albumit lapsuusvuosistaan samalla tapaa, kuin minulla on tallessa oman äitini ja mummojeni tekemät albumit itsestäni. Niissä on jotain todella nostalgista ja arvokasta ♥

    Onko teillä tapana teettää kuvista paperiversioita vielä tänä päivänä? Vai vain erikoistapauksissa?

    7 comments
    60 likes
  • Kiitos kesä kun olit

    En muista milloin olisin ollut näin onnellinen kuluneesta kesästä ja hyvillä mielin valmis vastaanottamaan syksyn.

    Olen aina ollut se kuuluisa kesänlapsi, jonka suusta on päässyt harmistunut huokaus, kun ensimmäiset lehdet ovat alkaneet pudota puista. Mutta en tänä vuonna. Nyt koen vain kiitollisuutta niistä lukuisista kauniista päivistä sekä ihanista hetkistä, joita kesä meille tarjosi. Harvoin me täällä Suomessa olemme nimittäin saaneet nauttia tällä tavalla lämmöstä ja auringosta. Näin hyvän kesän jälkeen sitä tuntuu oikein mukavalta siirtyä uuteen vuodenaikaan ja uskon, että moni teistäkin pystyy samaistumaan tähän fiilikseen.

    Sen lisäksi, että kesä tarjosi paljon ihania hetkiä yksityiselämässäni, olen jotenkin todella onnellinen myös kaikkien yrittäjien ja yritysten puolesta, joiden myyntiä hyvä kesä on tukenut ja vauhdittanut. Kesävaatteet sekä -tarvikkeet ovat menneet kaupaksi ja kotimaan matkailua on suosittu. Uskon myös, että tällaisen kesän jälkeen niin koululaisilla, opiskelijoilla kuin työntekijöilläkin on parempi motivaatio palata sorvin ääreen. Ystäväni kertoikin juuri, miten hänen esimiestuttunsa oli oikein hihkunut onnesta, että syksyn poissaolot tulevat todennäköisesti pienentymään oleellisesti tämän hellekesän ansiosta. Mieletöntä sekin!

    Ja huomaahan tuon motivaatio- ja energiatason eron ihan itsessäänkin. Raskaudesta huolimatta intoa riittää, vaikka fyysinen jaksaminen ei olekaan ihan samalla tasolla kuin normaalisti. Mieli tuntuu kuitenkin virkeämmältä kuin pitkään aikaan ja se kantaa jo pitkälle. Joten kiitos kesä kun olit niin kaunis, lämmin ja pitkä. Toivottavasti tulet tällaisena takaisin myös ensi vuonna.

    ps. Myös taloblogi heräilee vihdoin henkiin hiljaisen kesän jälkeen ja sieltä löytyy nyt uusi tilannekatsaus. Paljon on tapahtunut parissa viikossa, joten suosittelen kurkkaamaan TÄNNE!

    photos: Sara Vanninen, edit: me

    0 comments
    70 likes
1 2 3 69