Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Lifestyle

  • With or without labels

    Sain eräältä lukijalta edelliseen postaukseeni kommenttia feikkituotteista ja piratismista. Ajattelin ensin antaa asian olla, mutta joku sai minut tarttumaan asiaan. Osaan ottaa vastaan kritiikkiä, mutta haluan vastata, jos olen asiasta jollain tavalla hieman eri mieltä tai minulla on siihen jotain sanottavaa. Feikkituotteet tuovat minulle ensimmäisenä kuvan niistä katutoreista ulkomailla, joilla myydään feikki lv/burberry yms. laukkuja. Niistä näkee selkeästi mitä ne jäljittelee ja sen, että ne on taatusti kopioita. Näitä tuovat reissuiltaa mukana yleensä “pissiksiksi” nimitetyt nuoret naishenkilöt. Itsekin olen ehkä ollut aikojen saatossa sellainen ja ostanut jonkun feikkituotteen onnellisena. Tämä kuva feikkituotteista on kuitenkin vain pintaraapaisu. Kuten lukijani sanoi, monia tuotteita kopioidaan ja hyvin häikäilemättömälläkin tavalla. Sen verran olen perehtynyt asiaan, että tiedän, ettei tuotetta saa myydä, mikäli mikään ei erota sitä alkuperäisestä. Joissain tapauksessa se on pelkkä merkki. Tämä on surullista, mutta hyvinkin tavallista. Voin ihan kokemuksen äänellä sanoa, miten vaatetusalan yritykset kopioivat tuotteita kilpailijoiltaan alituisesti. Kuka sitten keksi oikeastaan jonkun asian ensin? Muna vai kana-kysymys tämäkin.  Suunnittelijat seuraavat trendejä ja luovat mallistonsa osittain niistä inspiroituneena. Trendiennusteiden kirjoittajat/kuvittajat ovat siis niitä suuria guruja, jotka nämä ideat tuovat ilmoille. He saavat nämä päähänsä maailman menosta ja milloin mistäkin. Ei ole sattumaa, että catwalkilla nähdään joka toisella muotitalolla samaa värisävyä ja yhtäkkiä kaikki haluavat tehdä esim. nahkahousuja. Catwalkeilta ideat siirtyvät ketjuliikkeiden suunnittelijoille, jotka seuraavat mihin suuret muotitalot ovat menossa. Sitähän ihmiset haluavat ostaa. Suurempien ketjuliikkeiden tuotteita kopioivat taas halvemmat ja pienemmät ketjuliikkeet. Yleensä trendi on mennyt jo ohi siinä vaiheessa, kun nämä viimein saapuvat pienempiin ketjuliikkeisiin. Trendien kiertokulku on valmis. Kaikki kopioivat kaikkia. Mutta millä tavalla kopioidaan on asia erikseen. Kopiointi voi tarkoittaa myös ideologiaan ihastumista ja siitä oman version kehittelemistä. Ja tämä on juuri sitä, mistä itse pidän.

    En ole koskaan ollut merkkityttö. En ole lv-tyttö, en celine-tyttö en a.wang-tyttö en mikään. Olen vaatteista tykkäävä, omaa tyyliäni etsivä tyttö. Seuraan muotia, tunnen merkkejä, mutta minulla ei koskaa ole ollut merkkiä, johon olisin ollut ihastunut ja jota olisin erityisesti halunnut ostaa. Merkkiuskollisia ystäviä minulta löytyy ja ymmärrän heidän kantansa täysin. He pitävät merkistä ja heidän mielestä niiden tuotteet ovat mahtavia ja he haluavat ostaa niitä. Minusta olisi täysin typerää ostaa jokin tuote vain sen merkin takia, jos en itse tuotteesta kuitenkaan pidä. Saatan inspiroitua jonkin suunnittelijan luomuksesta ja soveltaa siitä omannäköisen versioni. Minulle on aivan sama löydänkö sen oman versioni kirpparilta, marketista, ketjuliikkeestä vai jostain muualta. Moni merkkien puolesta puhuja vetoaa aina siihen laatuun, mutta merkkituotteen hinnasta laatu (ja nimenomaan se materialistinen laatu) on vain hyvin pieni osa. Tuotantokustannuksista suhteellisin hyvin perillä olevana voin sanoa, että ilmaa niiden ja merkkituotteen hinnan väliin jää aika paljon. Pupulandian Jenni kirjoitti juuri pari päivää sitten hyvän tekstin laadusta, hinnasta jne. Hinta ei ole aina laadun tae, ei myöskään eettisessä mielessä.Monet yllättävätkin tuotteet teetetään samalla valmistajalla. Eräs ketjuliike tilaa tuotteensa samalta valmistajalta, kuin eräs merkkituotteita valmistava muotitalo. Tässä vaiheessa laadussa ei siis voi olla suuria eroja ja valmistukseen liittyvät eettiset asiat ovat samat kummallakin puolella. Hintaeroa sen sijaan on satoja euroja. Hämmentävää. Itse yritän löytää vaatteeni ja asusteeni niin, että ne ovat mielestäni tehty hyvin ja hyvällä hinta-laatusuhteella. Eettiseen puoleen on hyvin vaikea perehtyä, koska tietoja valmistusoloista, siellä käytettävistä veden määristä / haitallisista aineista on todella rajatusti. Kuten jennikin sanoi on mahdotonta tietää onko se merkkituote sen eettisemmin tehty kuin se ketjuliikkeen tuotekaan. Se, että tuote valmistetaan Euroopassa tai että se valmistetaan Aasiassa ei vielä tee asiaan suurta eroa. Merkkituotteissa voi lukea, että ne valmistetaan esimerkiksi Italiassa, mutta kuitenkin niiden osia on valmistettu ympäri Aasiaa. Joidenkin ketjuliikkeiden tuotteet ja erityisesti ne jotka halutaan nopeasti markkinoille tehdään Euroopassa ja esimerkiksi vain massana tehtävät tuotteet tilataan Aasiasta. Tähän perustuu esimerkiksi monien, myös merkkejä suosivien, shoppaajien lempilapsi Zara. Halvat massana tehtävä tuotteet suunnitellaan ja tehdään ajoissa, jopa vuotta ennen. Ne kuljetetaan monen viikon kestävillä rahdeilla Aasiasta. Sen sijaan, jotta Zara pysyisi muotitalojen tahdissa ja saisi nopeasti Catwalkeilla nähdyistä tuotteista omat versionsa (kopionsa) myyntiin, sesongin hittituotteet teetetään Euroopassa. Zara saa tuotteen kauppaan kahdessa viikossa ellei viikossa. Se, jos joku, on käsittämätöntä.Se kuka nyt sattuu olemaan nopein ja tekemään “kopioinnin” parhaiten kutsuu asiakkaita. Toiset valitsevat merkkituotteen tietoisesti, koska haluavat juuri sen yksilön. Minä sen sijaan valitsen mielenkiintoisen ideologian ja pyrin löytämään omannäköiseni tuotteen. Jos se merkkituotteen yksilö olisi juuri se, jonka haluaisin, niin varmasti siihen säästäisin. Mutta jos viereisestä liikkeestä löytyy samanhenkinen, mutta minulle paremmin istuva/esteettisesti miellyttävämpi tuote niin miksi ostaisin merkin? En voi olla varma kummankaan eettisesti laadusta ja materialistinen laatu voi olla täysin sama. Nämä asiat pyörivät mielessäni usein. En tuomitse merkkejä, en tuomitse ketjuliikkeiden omia versioita merkkituotteista. Tuomitsen vain ajatuksen siitä, että olisi jotenkin noloa kulkea ilman niitä aitoja merkkejä. Itse mielummin piilotan joka ikisen lippulapun ja pidän ostamistani asioista niiden itsensä en brändin takia. Mielenrauhan saan itsetehdyistä vaatteista, jotka nekin tosin ovat yleensä saaneet inspiraationsa joistakin toisista tuotteista – eli kopioita nekin ovat

    ps. Eikä minulla ihan rehellisesti opiskelijana ole varaa ostaa pelkästään merkkituotteita tai kuten jenni sanoi valinta kysymys sekin on. Olisi varaa jos säästäisin itseni kipeäksi. Tarvitsen ja haluan kuitenkin ostaa enemmän kuin 1 tavaran puolessa vuodessa. Lisäksi laitan rahojani mielummin matkusteluun yms. Elämä tosiaan on valintoja täynnä ja minun valintani on elää merkitöntä muttei merkityksetöntä elämää.

    kuvat: weheartit.com (kopioituja nämäkin)

    xoxo Casey

    29 comments
    0 likes
  • Kotipäivä

    Ihana torstai, ihan vaan kotona. Sain monta hommaa hoidettua. Aamulla tein oppariin liittyviä juttuja ja vastailin meileihin. Sitten kävin vaatehuoneen kimppuun ja siivosin sen lattiasta kattoon. Keräsin samalla tavaraa kokoon kirpparia varten. Myös minä olen siis mukana Indiedaysin Fashion Weekendin bloggaajakirppiksellä helmikuussa, mutta palataan siihen myöhemmin :) Vaatehuoneen lisäksi selvitin kaikki korut tuhannen solmuista. Ostin tuon käsi-korutelineen jouluna saadulla lahjakortilla jokunen aika sitten ja on muuten erittäin hyödyllinen kapistus pitkille koruille ja sormuksille! Päivän kruunasi tietty hyvä kotitekoinen lounas. Tällä kertaa tein nizzan-salaatista oman versioni, johon laitoin mm. pannulla paistettuja tikkuperunoita. Kastikkeeksi kehittelin öljy-vinaigrette-setin, nammm!

    Äsken käytiin teemun kanssa juoksemassa (luojan kiitos se lumisade loppui edes hetkeksi!) ja nyt istuskelen tässä saunan raikkaana. Viikonlopuksikin on tiedossa kivoja juttuja, jeejee. Palataan taas,

    xoxo Casey

    15 comments
    1 like