Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kumman puolen sinä valitset?

On lunta tulvillaan…

Tämä ennennäkemätön lumentulo Etelä-Suomessa ja siitä jatkuva puhuminen on saanut minut pohtimaan yhtä asiaa. Nimittäin sitä, miten ihmiset asettuvat tietylle puolelle aiheessa kuin aiheessa. Toiset valitsevat sen positiivisen ja toiset sitten sen negatiivisen puolen. Esimerkiksi tämä jatkuva lumentulo on toisille yhtä kuin kaaos, lumityöt ja hupenevat parkkipaikat. Toisille taas runsas luminen talvi merkitsee kuvankaunista maisemaa, hyviä talviurheilumahdollisuuksia ja lasten riemua. Useimmiten ne ovat niitä samoja tyyppejä, jotka aina asiasta riippumatta ottavat sen negatiivisen kannan asioihin tai sitten niitä, jotka löytävät synkimmistäkin tapauksista jotain positiivista.

Eihän tämä toki ole näin mustavalkoinen jako, vaan löytyy myös monia, jotka jäävät välimaastoon ja ovat niin sanotusti neutraaleja sekä omistat mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itse olen pitkälti ollut se välimaastotyyppi, joka löytää kyllä positiivisia puolia, mutta välillä sitten eksyy negistelemään ja oikein lietsomaan niitä huonoja juttuja. Viime kesän Sveitsin reissu oli itselleni hyvin opettavainen juurikin tässä suhteessa. Tajusin minkälainen voima negatiivisilla ajatuksilla on ja kuinka ne useasti toistettuna saavat muutkin ympärillä ajattelemaan samoin. Negatiivisuus kertaantuu ja paisuu helposti. Välillä voi olla vaikeuksia löytää niitä positiivisia puolia, jos on vaikka todella väsynyt tai stressaantunut ja se on ihan ymmärretävää. Välttääkseen kuitenkin levittämästä negatiivisia ajatuksia ja joutumasta itse negatiivisuuskierteen täytyy itseään hieman tsempata. Päättää, että nyt löydän niitä hyviä juttuja, vaikka alkuun tuntuisi, ettei niitä olekaan.

Kesällä päätin, että pyrin jatkossa vielä paljon kovemmin keskittymään niihin positiivisiin puoliin ja jättää turhat negistelyt pois. Haluan yrittää ylläpitää positiivista ilmapiiriä kaikkialle minne menenkin, sillä se on paljon kannustavampi ja motivoivampi ympäristö toimia oli sitten kyse kodista, harrastuksista tai työpaikasta. Toki itseänikin välillä surettaa ja ottaa niin sanotusti pannuun, mutta sen huonon hetken jälkeen pyrin neutralisoimaan tilanteen ja keskittymään taas niihin positiivisiin. Negatiivisissa ajatuksissa vellominen on nimittäin todella kuluttavaa niin itselle kuin ympärillä oleville ihmisillekin.

Oman muutokseni myötä olen alkanut kiinnittää paljon enemmän huomiota siihen, miten ihmiset oikein valitsevat puolen eri tilanteissa. Kuinka se yksi ja sama tyyppi jaksaa aina olla iloinen oli tilanne mikä tahansa, ja miten taas se toinen velloo negatiivisia ajatuksia ihan mitättömistäkin murheista. En tiedä onko mitään tieteellistä tutkimusta tehty siitä, että positiivisuus pidentäisi elinikää, mutta voisin helposti uskoa, että se niin tekee. Uskon, että oikealla asenteella ihminen voi edesauttaa esimerkiksi omaa parantumistaan jostain sairaudesta. Ja toisaalta myös hidastaa sitä, jos on alati todella negatiivinen ja epäuskoinen. Positiivisuus on kuin ilmainen lisäenergia, jota jokainen voi halutessaan hyödyntää. Itse yritän sitä parhaani mukaan käyttää ja rohkaista myös muita siihen. Vaikka positiivisuus ei olekaan yhtä herkästi laukeava kuin negatiivisuuden kierre, lähtee sekin lopulta kertautumaan, kun sitä tarpeeksi korostaa.

Palatakseni vielä postauksen alkuun ja lumiasiaan, on myönnettävä, että muutaman kerran olen omakotitalon lumitöitä ja huonoa ajokeliä tänä talvena kironnut. Mutta en onneksi niitä muutamia kertoja enempää.  Olen pyrkinyt nauttimaan tästä ihastelemalla ja kuvaamalla poikkeuksellisen lumisia maisemia. Iloinnut valoisuudesta ja siitä lasten aidosta talviriemusta. Pulkkamäkeen en ole vielä minin kanssa kunnolla ehtinyt, mutta sekin täytyy ottaa ohjelmanumeroksi joku päivä. Muutenkin aion kyllä skarpata ulkoilun suhteen, vaikka aikamoinen antitalviurheilija ja -ulkoilija olenkin. Nyt jos koskaan kannattaa kuitenkin ulkoilla ja nauttia täydellisestä talvesta. Tehkäämme siis niin jatkuvan lumesta valittamisen sijaan.

photos: Sara Vanninen, edit: me

6 comments
124 likes
Prev post: Vertaistuen voima ja hienousNext post: Family weekend – puhelimen rullasta

Related posts

Comments

  • Huong Quach-Alastalo

    February 8, 2019 at 10:21
    Reply

    Hei. Mietin pitkään, että lähdenkö ollenkaan kommentoimaan, mutta tässä ollaan. Negatiivisiksi tunteiksi mielletty kuten suru, viha ja ahdistus ovat kyllä epämiellyttäviä, mutta tarpeellisia tunteita. Niitä ei kuulu kääntää aina positiivisiksi vaan niitä olisi hyvä oppia ottamaan vastaan ja integroimaan mieleen sellaisina. Eri asia on jos aina uhriutuu ja syyttää muita, eikä osaa kuin valittaa. Mutta epämiellyttävien tunteitten tunteminen kasvattaa ihmistä ja ovat avaimia todelliseen onneen, toisin kuin vain päälle liimattuun positiivisuuden kierre. Jos positiivisuudella tarkoitetaan kielteisten tunteiden välttämiseen ja niiden poistyöntämiseen. Sellainen käyttäytyminen voi lisätä suurta ahdistuneisuutta ja mielenterveysongelmia, sillä tunteita ei otetaan vastaan sellaisina vaan niitä pyritään vääntää aina mieleisekseen. Kun harmittaa saa harmitella ja kun itkettää, kuuluukin itkeä. Samoin voisi miettiä käänteisenä ;jos naurattaa, niin pitääkö sen kieltää ja vääntää itkuksi? Ei. Kaikki tunteet pitää olla yhtä tervetulleita ja niitä sopii tuntea läpi. En kehoita negistelyyn enkä potiivisuuden yltiö palvontaan. Kaikki tunteet ovat yhtä tärkeitä ja opettavia. Elämään kuuluu kaikki mausteet. Ei kannata heittää pois kultaa, haaliessaan sokeana onnea. Se onni on jo siinä. Ehdotan tutustumista positiivisuuden psykologiaan kuin myös linkkeihin yltiöpositiivisuuden haittoihin. https://www.is.fi/terveys/art-2000001262936.html https://www.joylla.com/blogi/toinenaalto ”Elämään kuuluu sekä ylä- että alamäkiä ja vaikeudet ja haasteet ovat luonnollinen osa elämää. Myös polku kohti kehittymistä ja esimerkiksi merkityksellisyyttä voi olla ajoittain epämukava, mutta voi kuitenkin johtaa kasvuun ja mullistavaan muutokseen.” Ajatuksellista päivänjatkoa toivotan! ❤️

    • Kaisa
      to Huong Quach-Alastalo

      February 11, 2019 at 11:31
      Reply

      Hei, Kiitos hyvistä ajatuksista! :) Kuten postauksessa totesinkin, aina ei todellakaan tarvitse olla iloinen ja positiivinen. Eikä kaikesta pidä löytää hyviä puolia. Tässä haettiin nyt ehkä sitä, että joillain ihmisillä on tapana kaivaa kaikesta ne huonot puolet ja lietsoa negatiivisuutta. Se on kuluttavaa myös muille kuin itselleen ja siitä olisi hyvä ehkä opetella eroon jos mahdollista. Mutta kiitos vielä ajatuksistasi ja hyödyllisistä linkeistä! Kivaa talven jatkoa sinne

  • u

    February 8, 2019 at 10:31
    Reply

    Voi vitsit, kun voiskin ulkoilla! Täällä valitettavasti on suurin osa jalkakäytävistä blokattu puomeilla, kun katoilta uhkaa tippua jäätä ja lunta niskaan :S Reipasta kävelyä on siis jo vähän ikävä, mutta oon kiertänyt ongelman ravaamalla noita kauppakeskuksia ja muita katettuja tiloja ympäri. Kunnon jenkkimummotyyliin :D

    • Kaisa
      to u

      February 11, 2019 at 11:28
      Reply

      Siis huomasin tämän nyt Helsingin reissulla, että hitsit eihän täällä uskalla kävellä missään :D Ja kuulemma luonnossakin liikkuminen saattaa olla vaarallista, kun lumimassoja putoaa puiden oksilta. Onneksi nyt pahimmat ovat varmasti jo tulleet alas tai sulaneet. Ja onneksi tosiaan on noita kauppakeskuksia ;) Itsekin kävin ekaa kertaa Redissä lauantaina :)

  • Tupu

    February 10, 2019 at 12:39
    Reply

    Mainitsit alussa tuon Sveitsin reissun, niin jäin miettimään että oliko teillä niin negatiivinen ilmapiiri siellä? Mikä sitten tarttui kaikkiin?

    • Kaisa
      to Tupu

      February 10, 2019 at 14:21
      Reply

      Äh vähän huonosti muotoiltu tuo lause, mutta siis ei ollut mutta kun väsy alkoi painaa pitkien&rankkojen päivien jälkeen niin huomasi, että isommassa joukossa negatiivinen ilmapiiri leviää helposti. Aika perinteinen tilanne siis, mutta jotenkin sen tuolla huomasi konkreettisemmin :) Reissu oli upea ja ihana kaikinpuolin!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *