Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Some-mietteitä toista lasta odottaessa

Odotukseen liittyviä postauksia toivottiin, joten ajattelin nyt ensimmäiseksi kertoa hieman siitä, kuinka eri tavalla olen suhtautunut tähän raskauteen ja tulevaan vauvaan erityisesti somen ja blogin kannalta.

Viisi vuotta sitten miniä odottaessani en tainnut täällä blogissa saati instassa kertaakaan puhua raskauden aikaisista fiiliksistä ja oloista. Varjelin vauvasalaisuutta pitkälle viimiseen kolmannekseen saakka ja sen jälkeenkin kirjoitin vauvakuulumisia hyvin maltillisesti. Uutena äitinä moni asia jännitti ja pelotti. En halunnut avata tätä arkkua muille kuin läheisilleni, saati puhua aiheesta tuhansien ihmisten edessä, vaikka te lukijat olettekin aina olleet niin kannustavia asian kuin asian suhteen.

Minulle itselleni oli kuitenkin helpompaa, että uuden jännittävän elämänvaiheen asiat pysyivät vain oman perheeni sisällä. En halunnut paljastaa minin sukupuolta ennen syntymää, enkä kertoa laskettua aikaa. Meni vuosia ennen kuin kerroin mikä oli minin oikea syntymäpäivä. Valokuvien suhteen pidin tiukkaakin tiukempaa linjaa, mutta mielestäni ihan ymmärrettävästä syystä; olin tuore, hieman pelokas äiti blogimaailman murroksessa.

Siinä kohtaa oli jo päästy eroon asukuvista, joista puuttuivat päät, mutta kovinkaan kauas ei olisi tarvinnut mennä, kun elettiin vielä aikoja, jolloin kirjoitin blogia “salanimellä”. Jos omalla nimellä kirjoittaminen tuntui minin syntyessä vielä hieman jännittävältä, niin lapsen näyttäminen blogissa tuntui AIVAN liian rohkealta, varsinkaan kun blogini ei ollut mikään perheblogi. Lähdin siis varovasti liikkeelle. Missään en kuitenkaan koskaan vannonut, etteikö linjani tulisi muuttumaan ajan saatossa ja sen vuoksi kommentit “periaatteideni rikkomisesta” tänäpäivänä naurattaa.

Mitään täyskäännöstä en nimittäin ole tehnyt, vaan vähitellen mini on tullut enemmän ja enemmän mukaan blogiin ja kanaviini, mutta vieläkään hän ei näyttele siellä suurta tai edes keskikokoista osaa. Olen halunnut ottaa hänet mukaan, jos se on tuntunut luontevalta, mutta muuten antanut hänen elää omaa elämäänsä aivan rauhassa. Postauksen kuvista huomaa hyvin tämän kehityskaaren, joka on ollut jopa hieman huvittava. Kun lopulta toin minin blogiin kuvien muodossa, esittelin joko vain hänen takaraivoaan tai peitin tarkoin hänen kasvonsa erilaisilla söpöillä kuvioilla, jotka jälkeenpäin ajatellen vain pilasivat muuten niin ihanat otokset.

Se tuntui kuitenkin siinä hetkessä oikealta ratkaisulta. Kasvojen peittämisestä sydämillä siirryttiin kuviin, joissa kasvot olivat kääntyneet pois kamerasta ja sen jälkeen linjaukseni keveni pikkuhiljaa ujoista sivukuvista aina aurinkolaseilla varustettuihin, suoraan edestä otettuihin. Instastoryn puolella mini on vilahdellut ihan koko komeudessaan (ilman arskoja) jo useammankin kerran, mutta varsinaisia valokuvia tulee lisättyä blogiin ja instafeediin yhä harvakseltaan. En usko, että mitään kuvaryöppyä lapsesta/lapsista koskaan kanaviini tulee, mutta jännä nähdä mihin tämä tästä seuraavaksi kehittyy.

Tämän pitkän selostuksen perimmäisenä tarkoituksena oli vain todeta, että olen hyvin eri ihminen kuin tuolloin 5 vuotta sitten. Olen varmempi, viisastuneempi ja rohkeampi.  Minä ja ajatukseni lapsen näkymisestä blogissa/somessa ovat muuttuneet, mutta niin on blogimaailmakin. Tämä ala on alati muuttuva ja siksi en hakkaa kiveen mitään tyylejä tai tapoja tehdä tätä hommaa, sillä voihan olla, että jo vuoden päästä olen asioista eri mieltä.

Toki haluan jatkossakin pitää tietyistä rajoista kiinni mitä tulee lapseeni/lapsiini ja suojella omalla tavallani heidän yksityisyyttään. Toisen lapsen kohdalla en kuitenkaan todennäköisesti tule olemaan yhtä arka ja tiukkalinjainen, josta kertoo jo se, että halusin jakaa uutiset teille huomattavasti aiemmin kuin viimeksi. Vauva tulee osaksi meidän perhettä ja elämää, mutta samalla myös työtäni, joka toki pyörii tiiviisti oman elämäni ympärillä. Mutta vaikka blogissa paljon elämästäni ja myös perheestäni puhun, ei uusi tulokas tule hänkään koskaan pääosaan täällä pääsemään. Samalla tapaa kuin minikin nyt, saa hän näkyä kanavissani, jos se tuntuu luonnolliselta. Toisinaan enemmän ja toisinaan ei sitten ollenkaan.

Tässä yhteydessä oli alunperin tarkoitus puhua myös muista kuin someen liittyvistä fiiliksistäni raskauden ensimmäisen puolikkaan aikana, mutta rivejä on jo nyt niin paljon, että kokoan niistä muista ajatuksista ja oloista ihan oman postauksensa. Kiva, jos jaksoitte lukea tämän tekstin loppuun asti :) Postaustoiveita tähän vauva-aiheeseen liittyen saa heittää!

3 comments
132 likes
Prev post: Vanha kunnon CopycatNext post: Miltä näyttää TO DO-lista loman jälkeen?

Related posts

Comments

  • Tuulia

    August 5, 2018 at 19:50
    Reply

    Oon tykännyt sun linjasta lapsen kasvojen suhteen ja toki huomannut tämän asteittaisen muutoksen. Kiva että olet hieman "löysännyt" linjaa. Mielestäni on ok, että lapsi näkyy somessa, kunhan kuvat ovat sellaisia, jotka lapsi itsekin hyväksyisi. En laittaisi itse kuvia joissa on pelkkä vaippa päällä tai kiukkukohtaus menossa. Sun kuvat on aina tyylikkäitä ka tarkoin harkittuja! :)

    • Kaisa
      to Tuulia

      August 5, 2018 at 20:12
      Reply

      Kiitos kiva kuulla! :) Itse pidän juurikin tärkeänä, että lapsi itse myös kokee kuvaustilanteen miellyttäväksi oli kyse sitten valokuvista tai vaikka instastoorista. Ei tulisi mieleenkään kuvata itkuista lasta someen tai vaikkapa kylpyhetkiä ilman vaatteita. Toki välillä kuvia ottaessa pitää hieman rohkaista (lue lahjoa :D) lasta hymyilemään kameralle, mutta se nyt on mielestäni ihan normaalia. Meidän vauhdikkaasta neidistä ei olisi näiden vuosien aikana saanut varmasti yhtään kuvaa, ellen olisi häntä mm. rusinoiden avulla maanitellut pysymään hetken paikoillaan :D

  • Lii L

    August 6, 2018 at 13:31
    Reply

    Kuulostaa täysin ymmärrettävältä, mutta kyllä olin hämmästynyt kun näin minin kasvot ensimmäisen kerran kunnolla sosiaalisessa mediassa tai blogissasi. Tosin kun blogisi on niin mukana elämässäsi voisi se olla aika hankalaakin välillä pitää lapset täysin poissa täältä. On ollut kyllä aivan ihana katsoa teidän onnellisia kuvia yhdessä ja onnea vielä uuden tulokkaankin kanssa! :)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *