Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Helmat hulmuten

    Tämän kuvissa hulmuavan mekon olette nähneet täällä blogissa jo aiemmin syyskampanjan yhteydessä, mutta kuten tuossa postauksessa kerroin, päätin lunastaa mekon itselleni kuvausten jälkeen. Kampanjakuvissa olin yhdistänyt mekon muhkeaan neuleeseen, mutta Pariisin helteisessä syyssäässä sitä pystyi hyvin käyttämään ihan ilman neuletta. Vyön avulla mekkoon saa kurottua kauniisti muotoja, kun taas sellaisenaan se on aika suoranmallinen. Normaalisti tykkään pitää vyötä tuossa navan korkeudella, mutta nyt sitä on pitänyt jostain kumman syystä hilata vähän ylemmäs :D En kauheasti välitä odotusasuista, joissa mahaa korostetaan vyöllä, mutta tällaisissa tapauksissa se toimii.

    Odotuksesta puheen ollen täällä voidaan ihan hyvin :) Ajattelin kirjoittaa tämän viikon neuvolan jälkeen pidempiä kuulumisia, mutta lyhykäisesti sanottuna tämä raskauden viimeinen kolmannes on alkanut seesteisissä merkeissä. Ainoa inhottavampi vaiva on edelleen se paluun tehnyt närästys ja ahtauden tunne tuolla kylkiluiden alla. Villi veikkaukseni tosin on, että nämä molemmat vaivat ovat tulleet jäädäkseen ja pahenevat tässä tulevina viikkoina. Syykin näihin on päivänselvä. En ole mikään älyttömän lyhyt (160cm), mutta minulla on niin lyhyt yläkroppa, että kasvutilaa vauvalla on todella vähän. Vauvav alkaa siis jo näillä viikoilla olemaan tuolla kylkiluissa kiinni ja siitä johtuu tuo ahtauden tunne, paine ja inhottavaakin inhottavampi närästys. Onneksi voin yhden kokemuksen perusteella melko varmasti sanoa näiden kaikkien oireiden häviävän heti synnytyksen jälkeen.

    Neuvolan lisäksi tällä viikolla on ohjelmassa kampaajakäyntiä, yökyläreissua Helsinkiin, paljon talojuttuja, kuvauspäivä ja kirjanpitoa. Tänään keli on ollut murheellisen synkkä ja sateinen, mutta huomisesta alkaen pitäisi taas syksy antaa parastaan. Erittäin hyvä juttu kuvausten kannalta.

    Seuraavaksi ajattelin kokeilla miten tämä mekko taipuu viilenneisiin syyssäihin ja se tarkoittaa todennäköisesti sukkahousuja, neuloksia ja jotain takkia. En yleensä innostu näin värikkäistä ja kuosillisista vaatteista, mutta jokin tässä hienostuneessa kukkakuosissa ja oranssihtavan punaisessa kreppikankaassa viehättää. Mekon malli on myös ihanan boheemi ja taipuu sen vuoksi niin arkisempiin asuihin kuin juhlaankin.

    Part Two dress

    L’intervalle shoes (Zalando)

    Mulberry bag

    Mango belt

    photos: Hanna Väyrynen, edit: me

    2 comments
    41 likes
  • Omaa aikaa

    Tämä on ollut aika poikkeuksellinen viikonloppu, nimittäin minulla ollut poikkeuksellisen paljon omaa aikaa. Sellaista aikaa, jota oli vaikka muille jakaa ennen minin syntymää ja jolloin tein paljon juurikin niitä asioita, joita olen tänä viikonloppuna tehnyt. En ollut mitenkään “loman” ja oman ajan tarpeessa, mutta kun sauma tällaiseen hengähdyshetkeen kaikkien näiden rakennus- ja työprojektien, raskaana olemisen ja ihan vaan arjen keskellä avautui, en pistänyt vastaan.

    Eilen mini sai leikkikavereita hieman pohjoisemmasta Suomesta ja vietti käytännössä koko päivän heidän seuranaan isovanhempiensa luona. Monesti minin ollessa isovanhemmilla viikonloppuisin keskityn itse töiden tekoon, mutta tällä kertaa päätin toimia toisin. inulla ei ollut mitään ihan älyttömän kiireellistä hommaa, joten päätin pitää ihan puhtaan vapaapäivän ja ottaa sitä paljon puhuttua äidin omaa aikaa.

    Aloitin päivän reippaalla kävelylenkillä, jonka jälkeen valmistauduin lähtemään äidin kanssa kaupungille. Kiertelimme keskustassa samaan tapaan kuin silloin joskus opiskeluaikoina, kun tulin Kotkaan viikonloppuvierailulle. Välillä pysähdyimme kahvilaan kahville ja kävimme myös moikkaamassa isotätiäni. Kaupunkikierroksen jälkeen tulin kotiin, söin päivällisen omassa rauhassa ja katsoin samalla Ruudusta pari jaksoa Greyn Anatomiaa. Mielessä kävi ajatus avata tietokone hetkeksi, mutta sen sijaan puinkin uudestaan ulkovaatteet päälle ja lähdin käymään syntymäpäivillä. Synttäreiltä poikkesin vielä moikkaamaan ystävääni ja hänen pientä vauvaansa, joiden kanssa ollaan menty jo ihan luvattoman monta kertaa ristiin.

    En siis käytännössä tehnyt eilen mitään maata mullistavaa, muuta kuin olin vaan ja nautin eri ihmisten kanssa lauantaisesta vapaapäivästä. Tämä voi kuulostaa jonkun korvaan aivan itsestään selvältä viikonlopulta, mutta minulla ei ole mitään muistikuvaa, koska olisin tällaisen päivän edillisen kerran viettänyt. Perhe, työ ja taloprojekti ovat vieneet mukanaan ja joka ikiseen päivään mahtuu nykyisin enemmän tai vähemmän puurtamista. Nautin kuitenkin tästä hektisestä elämästämme tällä hetkellä täysillä, enkä ehkä siksi ole osannut edes haaveilla omasta ajasta ja vapaapäivistä sen kummemmin. Mutta nyt sellaisen pidettyäni, täytyy kyllä sanoa, että olisi ihana viettää vastaavanlainen päivä vaikkapa kerran kolmessa kuukaudessa. Eilisen päivän sekä sen päälle nukuttujen 12 tunnin yöunien ansiosta minusta todennäköisesti tuntuu energisemmeltä kuin pitkiin aikoihin.

    ps. Kuvat ovat peräisin täältä:

    Green Hippo Cafe

    Punavuorenkatu 2

    00120 Helsinki

    PPS. TALOBLOGISSA UUSI POSTAUS!

    photos of me: Sara Vanninen

    0 comments
    56 likes