Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Green food

    Yhden päivän aikana tulee näköjään syöty paljon vihreää. En kyllä ole koskaan epäillyt ettei ruokavalioni olisi tarpeeksi vehreä. Näistä kuvista tulee myös tosi keväinen fiilis :) Päivän annoksissa siis 1. omenaa ja kiiviä 2. kotitekoista pestoa (eli vihreitä osia: basilika ja oliiviöljy) 3. kolmen salaatin side salad.

    Ja kyllä, söin päivän aikana paljon muutakin mm. ruskeaa suklaata, joten ei hätää äiti!

    2 comments
    1 like
  • Kun olin yksin

    Minua on puhutellut viime päivinä eräs aihe: koulukiusaaminen. Se nousi pinnalle, kun 15-vuotiaana itsemurhan tehneen Elisan tarina tuli julki. Elisan vanhemmille kiusaaminen tuli yllätyksenä ja selvisi vasta Elisan itsemurhan jälkeen hänen päiväkirjoistaan. Nyt kirjailija Minttu Vettenterä on kirjoittanut Elisan tarinaa kirjaksi hänen isänsä toiveesta. Joskus vielä kaduttaa-kirja ilmestyy kevään aikana. Elisan tapauksen myötä on syntynyt myös erillinen Elisa-projekti, joka kokoaa yhteen kiusaamista vastustavat. Projektilla halutaa myös muistuttaa, ettei itsemurha ole se oikea ratkaisu. Elämää on vielä paljon peruskoulun jälkeenkin ja se voi muutta milloin tahansa.

    Elisan kiusaaminen oli lähinnä eristämistä ja haukkumista, mutta siihen liittyi myös fyysistä vahingoittamista. Hänet uhattiin useampaan otteeseen tappaa ja häntä potkittiin ja lyötiin. Myös hänen omaisuuteensa kajottiin. Eilen 45 minuuttia -ohjelmassa pohdittiin Suomessa surullisessa kasvussa olevaa koulukiusaamista ja sitä traagista tosiasiaa, että koulukiusaus voi oikeasti viedä hengen. Itse katsoin telkkaria kyyneleet silmissä.

    Minä olen kokenut saman.

    Sitä on niin vaikea selittää, miltä tuntuu olla yksin. Kun kaikki kääntävät selkänsä, etkä tiedä mitä pahaa olet tehnyt. Sinulle ei puhuta, sinuun päin ei katsota, sinua ei oteta mukaan enää. Sinua haukutaan, sinusta levitetään juoruja, sinua syytetään päätettömistä, sinulta viedää tavaroita. Ja kelle sitä nuori tyttö puhuisi. Kotona? Koulussa? Auttaviin puhelimiin?
    Minä olen joka päivä kiitollinen rakkaasta perheestäni ja parhaimmasta ystävästäni, jotka olivat minun kanssa nämä hetket. Ilman heitä en tiedä missä olisin tänä päivänä. Vanhempani puuttuivat asiaan tarpeeksi ajoissa ja ystäväni tuki minua kaikella tapaa. He eivät kuitenkaan kukaan olleet lähelläni koulussa tai harrastusten parissa, joissa ainoa seurani olivat kiusaajat.
    Tärkeimpänä asiana pidänkin sitä, miten vahva loppujen lopuksi itse olin. Kerroin asioista kotona ja niihin puututtiin. En pelännyt sitä, mitä kävisi, jos kertoisin asiasta aikuisille. Liian moni, myös Elisa, varmasti pelkää kertoa tilanteen vakavuudesta. Joskus käy niin, ettei siihen kukaan ymmärrä edes puuttua. Karmivin lopputulos nähtiin Elisan tapauksessa – hän päätti itse lopettaa sen. Minua puistattaa.
    Muistan hetkiä kiusaamisestani, mutta vain sieltä täältä. Elin tämän reilun vuoden pätkän aivan omissa maailmoissani. Muistan hyvin asioita ennen sitä ja sen jälkeen, mutta pahimmat hetket ovat kuin harmaata mössöä päässäni. Olen kai halunnut unohtaa.
    Unohtanut en kuitenkaan ole. En mieti enää asiaa kovinkaan usein, mutta välillä se palaa mieleeni. Elisan jutun myötä se on pyörinyt mielessäni taas. En vieläkään ymmärrä ketään joka kiusaa ja mikä on heidän motiivinsa. Oma kiusaamiseni päättyi vähitellen, mutta tein isoja ratkaisuja itsekin. Päätin vaihtaa urheiluluokalta tavalliseen kouluun, kun lukio alkaisi. Jätin urheilupainotteisen kouluni vain siksi, että saisin olla rauhassa. Uutta koulua kävi myös paras ystäväni ja siellä saisin aloittaa alusta, rauhassa.

    Muutama vuosi kiusaamisen jälkeen kuljin bussilla kouluun. Katsoin miten kolme tyttöä syrji neljättä. Sama toistui iltapäivällä kotiin tullessa. Ja seuraavana päivä ja seuraavalla viikolla. Silloin minulla napsahti. Menin tyttöjen luokse (he olivat varmaan n.10 vuotiaita) ja pyysin heitä lopettamaan.  Seuraavaksi käännyin syrjityn tytön puoleen ja sanoin “kaikki on hyvin”. Hän sopersi kiitoksen ja näin pienen hymyn hänen kasvoillaa. Itse hymyilin todella leveästi sisimmässäni. Olin auttanut.

    Nykyään olen entisten kiusaajieni kanssa hyvissä väleissä ja olemme sopineet asiat. Pidän itseäni vahvana ihmisenä, kun pystyin antamaan heille anteeksi. Ja henkinen vahvuus, onkin se mitä kiusaamisesta on jäänyt jäljelle. En ole katkera, en masentunut, en surullinen, eikä minulla ole huonoa itsetuntoa. Olen varma ja tiedän mitä haluan, mutta en tiedä olisiko näin ellen olisi kokenut kiusaamista. Se kasvatti minua, se opetti minulle ja ennen kaikkea se sai minut näkemään, kuka minä olen ja mitä haluan. Olen jälkikäteen miettinyt olisinko ylipäätänsä uskaltanut lähteä vaatetusalalle, jos en olisi ollut niin varma omista haluistani. Elämä on kiinni pienistä asioista.
    Halusin kirjoittaa aiheesta, koska monet täällä kommentoivat miten positiivinen ja myönteinen elämänasenne minulla on. Niin ei aina ole ollut, mutta nykyään on. Jokainen päivä on kliseen mukaan uusi mahdollisuus ja minä uskon siihen. Uskon hulluihin asioihin ja minulla on päättömiä unelmia. En aio luopua niistä ennen, kuin olen ne saavuttanut. Koulukiusaamisen ei tarvitse kestää ikuisuuksia tai päättyä surullisiin uutisiin – se voidaa lopettaa ja siitä voidaan myös oppia. Yläaste on vain pieni vaihe elämässä, mutta silloin jostain syystä kiusaaminen on herkimmillään. Sen jälkeen voi avautua täysin uusi elämä ja jokaisella on mahdollisuus kokea itsensä hyväksi ja rakastetuksi.
    Itse olen osoittanut minulle sekä muille mihin kaikkeen sitä voikaan kädellänsä kurkottaa. Minulla on kaikkea mitä olen aina halunnut, enkä koe menettäneenä mitään mihin olisin itse voinut vaikuttaa.
    Minä haluan puhua kaikkien kiusattujen puolesta ja kaikkia kiusaajia vastaan. Haluan, että asioihin puututaan ajoissa ja rohkaisen kiusattuja puhumaan niistä. Kiusaamista ei ehkä kokonaan voida poistaa, mutta sen seurauksiin voidaan vaikuttaa aina.

    Elisan vanhemmille jaksamisia ja kunnianosoitus kaikesta, mitä he ovat tehneet kiusaamisen poistamiseksi.

    Kenenkään ei pitäisi joutua olemaan yksin. Ei myöskään tänään Naistenpäivänä. Joten muistakaahan kaikki miespuoliset henkilöt niitä ihania naisia ja tyttöjä ympärillänne. Hyvää naistenpäivää!

    kuvat: we heart it

    43 comments
    0 likes