With or without labels

Sain eräältä lukijalta edelliseen postaukseeni kommenttia feikkituotteista ja piratismista. Ajattelin ensin antaa asian olla, mutta joku sai minut tarttumaan asiaan. Osaan ottaa vastaan kritiikkiä, mutta haluan vastata, jos olen asiasta jollain tavalla hieman eri mieltä tai minulla on siihen jotain sanottavaa. Feikkituotteet tuovat minulle ensimmäisenä kuvan niistä katutoreista ulkomailla, joilla myydään feikki lv/burberry yms. laukkuja. Niistä näkee selkeästi mitä ne jäljittelee ja sen, että ne on taatusti kopioita. Näitä tuovat reissuiltaa mukana yleensä “pissiksiksi” nimitetyt nuoret naishenkilöt. Itsekin olen ehkä ollut aikojen saatossa sellainen ja ostanut jonkun feikkituotteen onnellisena. Tämä kuva feikkituotteista on kuitenkin vain pintaraapaisu. Kuten lukijani sanoi, monia tuotteita kopioidaan ja hyvin häikäilemättömälläkin tavalla. Sen verran olen perehtynyt asiaan, että tiedän, ettei tuotetta saa myydä, mikäli mikään ei erota sitä alkuperäisestä. Joissain tapauksessa se on pelkkä merkki. Tämä on surullista, mutta hyvinkin tavallista. Voin ihan kokemuksen äänellä sanoa, miten vaatetusalan yritykset kopioivat tuotteita kilpailijoiltaan alituisesti. Kuka sitten keksi oikeastaan jonkun asian ensin? Muna vai kana-kysymys tämäkin.

  Suunnittelijat seuraavat trendejä ja luovat mallistonsa osittain niistä inspiroituneena. Trendiennusteiden kirjoittajat/kuvittajat ovat siis niitä suuria guruja, jotka nämä ideat tuovat ilmoille. He saavat nämä päähänsä maailman menosta ja milloin mistäkin. Ei ole sattumaa, että catwalkilla nähdään joka toisella muotitalolla samaa värisävyä ja yhtäkkiä kaikki haluavat tehdä esim. nahkahousuja. Catwalkeilta ideat siirtyvät ketjuliikkeiden suunnittelijoille, jotka seuraavat mihin suuret muotitalot ovat menossa. Sitähän ihmiset haluavat ostaa. Suurempien ketjuliikkeiden tuotteita kopioivat taas halvemmat ja pienemmät ketjuliikkeet. Yleensä trendi on mennyt jo ohi siinä vaiheessa, kun nämä viimein saapuvat pienempiin ketjuliikkeisiin. Trendien kiertokulku on valmis. Kaikki kopioivat kaikkia. Mutta millä tavalla kopioidaan on asia erikseen. Kopiointi voi tarkoittaa myös ideologiaan ihastumista ja siitä oman version kehittelemistä. Ja tämä on juuri sitä, mistä itse pidän.

En ole koskaan ollut merkkityttö. En ole lv-tyttö, en celine-tyttö en a.wang-tyttö en mikään. Olen vaatteista tykkäävä, omaa tyyliäni etsivä tyttö. Seuraan muotia, tunnen merkkejä, mutta minulla ei koskaa ole ollut merkkiä, johon olisin ollut ihastunut ja jota olisin erityisesti halunnut ostaa. Merkkiuskollisia ystäviä minulta löytyy ja ymmärrän heidän kantansa täysin. He pitävät merkistä ja heidän mielestä niiden tuotteet ovat mahtavia ja he haluavat ostaa niitä. Minusta olisi täysin typerää ostaa jokin tuote vain sen merkin takia, jos en itse tuotteesta kuitenkaan pidä. Saatan inspiroitua jonkin suunnittelijan luomuksesta ja soveltaa siitä omannäköisen versioni. Minulle on aivan sama löydänkö sen oman versioni kirpparilta, marketista, ketjuliikkeestä vai jostain muualta. Moni merkkien puolesta puhuja vetoaa aina siihen laatuun, mutta merkkituotteen hinnasta laatu (ja nimenomaan se materialistinen laatu) on vain hyvin pieni osa. Tuotantokustannuksista suhteellisin hyvin perillä olevana voin sanoa, että ilmaa niiden ja merkkituotteen hinnan väliin jää aika paljon. Pupulandian Jenni kirjoitti juuri pari päivää sitten hyvän

tekstin laadusta, hinnasta jne. Hinta ei ole aina laadun tae, ei myöskään eettisessä mielessä.
Monet yllättävätkin tuotteet teetetään samalla valmistajalla. Eräs ketjuliike tilaa tuotteensa samalta valmistajalta, kuin eräs merkkituotteita valmistava muotitalo. Tässä vaiheessa laadussa ei siis voi olla suuria eroja ja valmistukseen liittyvät eettiset asiat ovat samat kummallakin puolella. Hintaeroa sen sijaan on satoja euroja. Hämmentävää. Itse yritän löytää vaatteeni ja asusteeni niin, että ne ovat mielestäni tehty hyvin ja hyvällä hinta-laatusuhteella. Eettiseen puoleen on hyvin vaikea perehtyä, koska tietoja valmistusoloista, siellä käytettävistä veden määristä / haitallisista aineista on todella rajatusti. Kuten jennikin sanoi on mahdotonta tietää onko se merkkituote sen eettisemmin tehty kuin se ketjuliikkeen tuotekaan. Se, että tuote valmistetaan Euroopassa tai että se valmistetaan Aasiassa ei vielä tee asiaan suurta eroa. Merkkituotteissa voi lukea, että ne valmistetaan esimerkiksi Italiassa, mutta kuitenkin niiden osia on valmistettu ympäri Aasiaa. Joidenkin ketjuliikkeiden tuotteet ja erityisesti ne jotka halutaan nopeasti markkinoille tehdään Euroopassa ja esimerkiksi vain massana tehtävät tuotteet tilataan Aasiasta. Tähän perustuu esimerkiksi monien, myös merkkejä suosivien, shoppaajien lempilapsi Zara. Halvat massana tehtävä tuotteet suunnitellaan ja tehdään ajoissa, jopa vuotta ennen. Ne kuljetetaan monen viikon kestävillä rahdeilla Aasiasta. Sen sijaan, jotta Zara pysyisi muotitalojen tahdissa ja saisi nopeasti Catwalkeilla nähdyistä tuotteista omat versionsa (kopionsa) myyntiin, sesongin hittituotteet teetetään Euroopassa. Zara saa tuotteen kauppaan kahdessa viikossa ellei viikossa. Se, jos joku, on käsittämätöntä.
Se kuka nyt sattuu olemaan nopein ja tekemään “kopioinnin” parhaiten kutsuu asiakkaita. Toiset valitsevat merkkituotteen tietoisesti, koska haluavat juuri sen yksilön. Minä sen sijaan valitsen mielenkiintoisen ideologian ja pyrin löytämään omannäköiseni tuotteen. Jos se merkkituotteen yksilö olisi juuri se, jonka haluaisin, niin varmasti siihen säästäisin. Mutta jos viereisestä liikkeestä löytyy samanhenkinen, mutta minulle paremmin istuva/esteettisesti miellyttävämpi tuote niin miksi ostaisin merkin? En voi olla varma kummankaan eettisesti laadusta ja materialistinen laatu voi olla täysin sama. Nämä asiat pyörivät mielessäni usein. En tuomitse merkkejä, en tuomitse ketjuliikkeiden omia versioita merkkituotteista. Tuomitsen vain ajatuksen siitä, että olisi jotenkin noloa kulkea ilman niitä aitoja merkkejä. Itse mielummin piilotan joka ikisen lippulapun ja pidän ostamistani asioista niiden itsensä en brändin takia. Mielenrauhan saan itsetehdyistä vaatteista, jotka nekin tosin ovat yleensä saaneet inspiraationsa joistakin toisista tuotteista – eli kopioita nekin ovat

ps. Eikä minulla ihan rehellisesti opiskelijana ole varaa ostaa pelkästään merkkituotteita tai kuten jenni sanoi valinta kysymys sekin on. Olisi varaa jos säästäisin itseni kipeäksi. Tarvitsen ja haluan kuitenkin ostaa enemmän kuin 1 tavaran puolessa vuodessa. Lisäksi laitan rahojani mielummin matkusteluun yms. Elämä tosiaan on valintoja täynnä ja minun valintani on elää merkitöntä muttei merkityksetöntä elämää.

kuvat: weheartit.com (kopioituja nämäkin)

xoxo Casey

XOXO
signature

What do you think?

Your email address will not be published. Required fields are marked *

29 Comments
  • Amanda
    February 1, 2012

    Moi!

    Hienosti kirjoitettu!

    Muotiblogeja olen lueskellut nyt kröhöm kouluhommien ohessa noin vuoden ajan ja jo siinä ajassa olen huomannut sen että esim suomalaisissa blogeissa samat merkkilaukut kiertävät kehää saaden näin monen bloggarin kuluttamaan lukuisia euroja yhteen laukkuun.

    Naisen laukku on kyllä hyvin henkilökohtainen, sillä minulla siellä on ainakin koko elämäni ;) Mutta se ei tarkoita että siitä pitäisi maksaa tuhansia! Laadukas, omannäköinen, aikaa kestävä laukku löytyy myös halvemmalla ja sitä mielestäni pitäisi korostaa jokaikiselle! Ja nimenomaan tuo tuotantopointti oli hyvin tärkeä; 20 euron ja 1000 euron laukut kun valmistetaan usein samassa paikassa…

    • Casey
      February 1, 2012

      Kiitos :) Halusin kertoa oman mielipiteeni ja samalla muutaman hyvin usein unohtuvan tosiasian. Olen kuunnellut monet luennot näistä asioista ja oikeasti tiedän jonkin verran miten vaatetusala toimii. Valitettavasti kaikilla kuluttajilla ei ole näitä tietoja (eikä tarvitsekaan olla), mutta ilman näitä on vaikeaa perustella esim. laadulla omaa ostamistaan.

  • Elisa
    February 1, 2012

    Olipa hyvä teksti!:) Monien on helppo huudella niin kauan kun ei tiedä mitään siitä, miten vaatetusala pyörii. Itse aloitin juuri viime syksynä vestonomiopinnot, ja aika monessa suhteessa on jo silmät auenneet.

    Tietysti on aivan eri asia myydä täysin samaa tuotetta, samalla merkillä vaikka Thaimaassa(vaikka se saattaisi olla jopa samalta tehtaalta peräisin). En itsekään hyväksy sitä. Mutta inspiraation saaminen on täysin eri asia.

    • Casey
      February 1, 2012

      Kiitos :) Itse 4.vuoden opiskelija olen jo monet jutut kuullut ja silmäni ovat todellakin auenneet. Moni asia on hämmentävää ja valitettavaa on se, ettei yksittäisellä kuluttajalla todellisuudessa ole paljon vaikutusvaltaa asiaan.

  • MouMou
    February 1, 2012

    Hyvä juttu! Usein tästä aiheesta kirjoitetaan vain perusteitta ja kärjistäen “piratismi on väärin” -tyyliin, mutta on tosiaan hyvä huomioida muitakin aspekteja näissä asioissa.:)

    • Casey
      February 1, 2012

      Kiitti :) tässä oli riski mennä jo paasaamisen puolelle, mutta hyvä että miellytti!

  • mary
    February 1, 2012

    Erittäin hyvä teksti, tällaisia lisää! :)

  • Tiia
    February 1, 2012

    Olen hyvin samaa mieltä näistä asioista sinun kanssasi.

    • Casey
      February 1, 2012

      :) kiva kuulla, että löytyy muitakin. Vaikka kuten sanoin, merkkiuskollisetkin ihmiset saavat minulta täyden hyväksynnän.

  • Karoliiina
    February 1, 2012

    Tosi hyvä teksti! =) Itellä ei oo tämmöstä merkkiuskollisuutta kuin hajuvesien suhteen. En jotenkin edes huomioi mitään muita merkkejä kuin Chloén ja Marc Jacobsin…. Kirjoita ihmeessä lisää mielipidejuttuja! Oot tosi hyvä kirjoittamaan =)

    • Casey
      February 1, 2012

      hei mäki tajusin juuri, että oon hajuvesissä merkkiuskollinen :DD tekstistä putosi pohja samantien. Ei vaineskaan, kiitos kommenteista. Pitää välillä yrittää kirjoittaa näitä pohdintoja, varsinkin alaan liittyen :)

  • Natalie
    February 1, 2012

    Hemmetin hyvin kirjoitettu! Ja varsinkin tuo viimeinen lause, sååååå sant så sant..! Have a fantastic day! :)

    • Casey
      February 1, 2012

      mä olin iteki ylpee vikasta lauseesta :D hahah. Kiitti, mahtavaa päivää sullekin!

  • Jimi
    February 1, 2012

    Hienoa että melko pinnallisesta ja materialistisesta muotiblogiviidakosta löytyy kiinnostusta näihinkin asioihin.

    Pari sanaa alkuun vaatetusalan eettisyydestä.

    Vaatetusalan tuotantoketjut ovat niin pitkiä että välttämättä yritykset eivät itsekkään tiedä tarkallee mistä materiaalit tulevat tai millaiset olosuhteet tuotantolaitoksissa on. Sama homma monilla muillakin aloilla joissa tuotantoketjut ovat pitkiä (vrt. elektroniikkateollisuus). Kuinka siis kuluttajatkaan voivat tiettää jos yrityksetkään eivät tiedä.

    Asiat harvoin tuppaavat olemaan mustavalkoisia ja vaatekkaappinsa pitäminen täysin eettisenä on lähes mahdotonta. Asiat kuitenkaan tuskin muuttuvat sillä että shoppailee samoissa halvoissa ketjuliikkeissä kuten ennenkin. Tässäkään asiassa ei siis kannata ajatella että yksi kuluttaja ei pysty yksin muuttamaan mitään.

    Sitten niistä kopiotuotteista.

    On ihan totta että samassa tehtaassa saatetaan valmistaa sekä halpaketjujen että kalliimpien merkkien tuotteita. Hintaan ja laatuun kuitenkin vaikuttaa moni muukin asia kuin se missä ja miten tuote on valmistettu. Itseasiassa tuotteen kokomisesta (tässä tapauksessa ompelusta) aiheutuvat kustannukset ovat melko pienet suhteessa valmiin tuotteen kokonaishintaan.

    Alan opiskelijana varmaan tiedät että tuoteen laatu lähtee jo suunnittelupöydältä. Laatuun siis vaikuttaa moni muukin asia kuin tehdas jossa se on valmistettu. Samassa tehtaassa voidaan ihan hyvin tehdä hyviä ja laadukkaita tuotteita sekä niitä jotka ovat ensimmäisen pesun jälkeen käyttökelvottomia. Esimerkki: halvat tuotteet on suunniteltu niin että ne on mahdollisimman nopea (ts. halpa) valmistaa. Laadukkaammilla merkeillä, jotka saavat maksaa enemmän, voidaan esimerkiksi panostaa saumojen rakenteisiin niin että ne ovat kestäviä. Ei siis millään tavalla mustavalkoista tämäkään. Eettisesti olosuhteet ovat samassa tehtaassa kuitenkin aina samat, tehtiin halpaa tai kallista.

    Tuotteen kasaus on kuitenkin vain lyhyt osa sen elinkaarta. Tietenkin myös materiaali vaikuttaa hyvin paljon. Kalliimmalla merkillä on järjestään paremmat, laadukkaammat ja monesti myös eettisemmin tuotetut materiaalit. Halppisketjut taas kopioivat näitäkin materiaaleja mutta niin että niiden hinta (ja samalla laatu) on vain murto-osa esikuvansa hinnasta joka mahdollistaa sen että tuote voidaan tuottaa mahdollisimman halvalla. Tässä asiassa voi yleensä olla melko varma että se merkkituote on materiaalinsa osalta laadukkaampi kuin halppismalli.

    Sitten vielä pari sanaa tuotteen hinnasta.

    Pieni ajatusleikki: puuvillainen t-paita maksaa 5€ (ilmeisesti ihan perushinta ketjuliikkeessä?). Paitaa myyvä yritys ottaa katteena/liikevoittona ison osan paidan hinnasta, ts. voidaan ajatella että paidan hinnasta 2€ on voittoa ja 3€ tuotantokuluja. Yleensä suhde ei edes ole tuottajan kannalta näin hyvä! Paidan hinnasta siis se 3€ jaetaan tuottajien kesken. Näihin kuuluvat mm. ompelijat, leikkaajat, kangastehtaan ihmiset ja värjääjät sekä kuitutuotannossa puuvillapellolla työskentelevät ihmiset. Jokaisen näiden ihmisen välillä paita (tai sen raaka-aine) siirtyvät paikasta toiseen ja logistiikka riipaisee oman siivunsa hinnasta. Jos näin monta ihmistä on jakamassa sitä 3 euroa niin eipä taida jäädä sille puuvillapellon ressukalle montaa senttiä käteen.

    Kuten jo aikaisemmin totesinkin niin vaatetusalan tuotantoketjut ovat todella pitkät ja onkin ihme että t-paidalla voi kauppaan päätyessää olla hintaa vaivaiset 5€. Tai ihme ja ihme, se puuvillapellon tyyppi tietää varmaan tasan tarkaan mistä se hinta muodostuu.

    Tottakai luksusbrändien tuoteissa on myös paljon ilmaa. Luksusta kun on kaikkein helpoin brändätä laittamalla siihen hintalappuun isompi luku.

    Kannattaa silti muistaa että maailmassa on vaikka kuinka paljon muitakin vaateyrityksiä kuin niitä ketjuliikkeitä ja luksusbrändejä. On olemassa vaikka kuinka paljon fiksusti tuotettuja ja fiksun hintaisia vaatteita (5€ t-paidasta ei tässä tapaksessa ole fiksu hinta – varmaan ymmärsitte pointtini ylempänä).

    Kuten tekstissäsi sivusitkin, on olemassa häilyvä raja sen kanssa että kopioidaanko ideaa, tyyliä tms. kuin että kopiodaan kokonaan toisen suunnittelema valmis tuote tai teos (tai kuva!) ja tehdään sillä rahaa. Välillä on hankala sanoa eroa inspiroitumisen ja tekijänoikeusrikoksen välillä. Toisinaan ero on hyvin selkeä.

    • Casey
      February 1, 2012

      Kiitos kattavasta ja hyvästä kommentistasi! Keskustelisin mielelläni näistä asioista enemmänkin ja toivoisin, että tietoa olisi enemmän saatavilla kenelle tahansa. Itsekin olen tietoni kerännyt kokemuksina, toisten tarinoina ja vain murto-osana kirjoista/artikkeleista. Itse puhuin omassa ostamisessani juurikin sen hyvän hinta-laatusuhteen löytämisestä. Tämä ei todellakaan tarkoita niitä 5e t-paitoja. Minusta t-paita voi hyvinkin maksaa sen 50e, mutta jonkunnäköinen käsitys minullakin on missä vaiheessa laatua voidaan vielä parantaa rahalla ja missä sitten vaan otetaan hintaa brändistä. Eri asia on jokin monimutkainen villakangastakki tai hääpuku. Esimerkiksi tällaiset tuotteet, joita myin Max Marassa olivat käsintehtyjä ja ompelutaitoisena ihmisenä tiesin tasan tarkkaan millainen homma siinä on. Siinä vaiheessa en uskonut brändilla olleen paljonkaan asian kanssa tekemistä. Ja vielä noihin kustannusten muodostamisiin. Olen kyllä tietoinen mistä ne muodostuvat, mutta jätin osan ihan tietoisesti tekstistä pois. Olisin varmaan pystynyt avautumaan asiasta monenkin sivun verran. Tällä hetkellä suunnittelen ja valvon erään malliston valmistamista. Hoidan itse kaikki materiaalihankinnat ja logististen reittien selvitykset yms. ja se on hassua huomata miten pieni osa tulevasta hinnasta tulee olemaan “työn hintaa” tai “materiaalien hintaa”. Myös volyymin määrän suhteessa hintaa tajuaa tässä hyvin. Jokin suurempi ketju voi saada saman laadun vaikka 20e kappalehintaan kuin pienempi yksittäinen suunnittelija maksaa kappalehintaan 50e. Mitä enemmän tilaat sitä pienemmäksi yhden tuotteen kustannukset putoavat.

  • Sara
    February 1, 2012

    Mielenkiintoinen kirjoitus! Ainakin taalla Kiinassa on saatavilla kahdenlaisia feikkituotteita, on niita super-feikkeja, jotka ovat myos usein todella huonolaatuisia. Sitten on niita feikkeja, jotka on tehty samassa tehtaassa oikein kanssa, mutta syysta tai toisesta ne ovat paatyneet myyntiin muualle kuin virallisiin liikkeisiin.

    Jos jotakuta kiinnostaa tietaa minkalaista on naissa tehtaissa (joissa myos luksuslaukkuja valmistetaan) tyoskentelevien ihmisten elama, niin suosittelen tutustumaan kirjaan nimelta Tehtaan tytot. Lyhyesti sanottuna moni tallaisessa tehtaassa tyoskenteleva asuu tehtaan asuntolassa muiden tyontekijoiden kanssa ja tienaa noin 120 euroa kuussa.

    • Casey
      February 1, 2012

      Kiitos :) ja kiitos kirjavinkistä! Tuota en olekaan lukenut, eikä taida olla mainittu koulussakaan. Pitää etsiä se käsiini.

  • jjehna
    February 1, 2012

    voi luojankiitos joku muukin on tätä mieltä! :-D

    oon suoraan sanottuna korviani myöten täynnä sellaisia ihmisiä, jotka ostavat merkkituotteita ja pitävät itseään jopa sen vuoksi jotenkin parempina ihmisinä.

    kiinnostaisi tietää paljonko muotitaloille jne tulee maksamaan jonkun tuotteen valmistaminen ja kuinka paljon kuluttaja maksaa vain juuri siitä brändistä? mikä järki? huh, onneks en hirveästi tiedä asiasta enkä jaksa vaivata päätäni, hullukshan siinä tulis! :-D

    mutta loisto teksti! :-)

  • Epona
    February 1, 2012

    Miksi edes pitäisi olla vain toista? Jostain syystä ihmisillä on hirveä tarve jaotella muut lokerikkoihin, on ne jotka luottavat merkkeihin, oli perusteluna sitten laatu tai mikä tahansa, ja ne, joille sillä merkillä ei ole mitään merkitystä. Itsellä on erityisesti särähtänyt monesti korvaan, kun jengi melkein sylkee, kun tulee puhe, että joku ostaisi marketista vaatteita. Ja vastapuolella kauhistellaan suurten brändien hintoja, joissa on NIIIIN paljon ilmaa välissä. Todellisuudessa kuitenkin monet meistä putoaa siihen välimaastoon, joilta löytyy kaapista vähän molemmista ostettuja.

    Ja loppuun on vielä kaupallista alaa opiskelleena pakko huomauttaa, että se kate kulujen ja kokonaissumman välissä ei ole ILMAA, se on tulosta ja voittoa, jolla firma mahdollistaa toimintansa tulevaisuudessa. Tämä pointti unohdetaan mun mielestä turhankin iloisesti ja syytetään ahneita yrityksiä hintojen turhasta ylöspäin pumppaamisesta.

    • Casey
      February 1, 2012

      En sanonutkaan, että pitää kuulua vain toiseen. Koska ei ole olemassakaan semmoisia kuin “merkki-ihmiset” ja “merkittömät”. Tyylejä ja ostotapoja on varmasti aivan yhtä monta, kuin on vaatteiden käyttäjääkin. Itse ostan tuotetta, en merkkiä. Eli saatan ostaa merkkituotteen, jos kyseinen tuote on se mistä haaveilen. Voin ostaa myös ei merkkituotteen, jos se taas on se mitä etsin ja tarvitsen. Ja jokainen yhtään yrityksistä tai kaupasta yleensä tietävä tietää, ettei kukaan nyt tosissaa puhu ilmasta. Tässä vain havainnollistettiin sitä, miten ei voida vedota hinnan olevan korkeampi laadun takia. Olisi pitänyt sanoa, että hinta on korkeampi siksi, että yritys haluaa siitä enemmän itselleen. ps. opintoihini kuuluu kyllä myös muotimarkkinointi ja kaikennäköiset laskentatoimen/ostotoiminnan kurssit yms.

      • Epona
        February 1, 2012

        En tarkoittanut loukata mitenkään edellisellä kommentilla, pahoitteluni jos kommentti vaikutti siltä. Tuolla jaottelulla viittasin lähinnä siihen, että itse olen törmännyt (varsinkin blogimaailmassa) liian paljon ihmisiin, jotka tuntuvat arvioivan tuotetta turhan surutta vain merkin perusteella ja häpeävät halpoja ostoksia ja vastaavasti tarjoushaukkoja, joille taas se “sain halvalla” on se ykkösjuttu koko hommassa.

        Uskon myös sinun tietävän voitosta ja katelaskuista, mutta valitettavasti se ei kaikille muille ole välttämäti yhtä selvä asia. Olen joutunut jopa omalle äidilleni selittämään mitä se “ilma” välissä on.

        Ja korkeammalla hinnallahan ei, kuten sanoit, ole aina todellakaan tekemistä laadun kanssa, valitettavasti.

        • Casey
          February 1, 2012

          Ei hätää, ei kommentti minua loukannut. Halusin vain vastata kuten alunperin postauksessa kirjoitinki. Kiitin uusimmassa kirjoituksessani kaikkia kommentoineita. On hyvä kuulla monien kanta tähän monimutkaiseen asiaan :)

  • saffe
    February 1, 2012

    mua naurattaa eniten se, että feikit huomaa muka kilsan päästä. hah! sehän on ihan tiedetty juttu, että louis vuittonista oli ostettu laukku, ja liikkeeseen oli palautettu oikean laukun kuitilla feikki. ei ne myyjätkään herttileijaa aitoa feikistä tunnista.

    nykyään niissä on vissiin joku tunniste, mutta ilman esim jotain mikrosirua

    ei näitä feikkejä erota mitenkään.

    hassua on myös se, että tyypit ostaa parilla sadalla ugg australia kenkiä, ajatellen että hei, nää tehdään australiassa varmasti hyvissä oloissa, ja silti kengissä lukee made in china, jota tuskin monetkaan älyävät tsekata. naurettavaa.

  • Enni
    February 2, 2012

    Meinasin siihen viittaamaasi kommenttin vastata aiemmin näitä ihan samoja asioita, joita juurikin nyt kirjoitit ylös. Olen myös sitä mieltä, että kaikki tuotteet ovat enemmän tai vähemmän toisten kopioita (muotitalot nimenomaan kopioivat myös toisiaan, niin miksei halpaketjutkin!), eikä merkissä aina laatu maksa.

    Mutta niin, en tiedä. Kyllä mua ainakin ärsyttää hetken, jos joku “varastaa” mun valokuvausidean, jonka piti jollain tapaa olla uniikki. Mutta eihän se nyt vaan mene niin…

  • Hanna
    February 2, 2012

    Itse kutsun yltäpäältä merkkeihin pukeutujia merkkipelleiksi.

    Yleensä merkkiuskolliset ihmiset eivät osaa puketutua ollenkaan, koska he kuvittelevat, että saman merkkiset vaatteet käyvät automaattisesti yksiin. Näitä on nähty lähipiirissä.

    Tekstiisi kommentoin ainoastaan, että oli todella raskaslukuinen, kun kaikki oli kirjoitettu lähes yhteen pötköön. Enemmän kappalejakoja, kiitos. En jaksanut kuin silmäillä.

    • Casey
      February 2, 2012

      En kommentoi ekaan asiaan, mutta kiitos tokasta vinkistä! Pitää jatkossa pitkät tekstit laittaa enemmän osiin :)

  • Ansku
    February 2, 2012

    Siinäpä tulikin osittain aivan uuttakin asiaa. Kiitos siis tästä ajatuksella tuotetusta tekstistä.

  • Tanja
    February 2, 2012

    Ihanaa tekstiä ! Tätä oli tosi mielenkiintosta lukee :)

  • Aftereffect
    February 4, 2012

    hyvä blogaus :):)

Previous
Family-Wall sticker
With or without labels