Mom jeans

SI MODA MOM JEANS
Tyylikkäästi pari vuotta myöhässä minä innostun suureen suosioon nousseista mutsifarkuista. Aivan puolivahingossa tietenkin. Kerran olen tainnut sovittaa kaupassa kyseistä farkkumallia ja todettu, että oh no no no. Ei vaan ole minua varten. Sen jälkeen en ole edes vilkuillut mutsifarkkujen perään.

Toissa viikolla Helsingissä yötä ollessa poikkesin parille tutulle kirppikselle, joilla kävin ahkerasti kouluaikoina. Asuimme aikoinaan ihan näiden naapurissa ja olin todellinen kirppishaukka. Teinkin tuolloin paljon hyviä löytöjä ja mm. tämän postauksen pitsimekko on muistaakseni ostettu näiltä kirppiksiltä (maksoi muuten vaivaiset 50 senttiä). Tykkään mekosta edelleen!

Entisenä kirppishaukkana hävettää myöntää, että en edes muista koska olisin tuota toissa viikkoista visiittiä laskematta ylipäätänsä käynyt kirppareilla. Se tapa on vain jotenkin jäänyt. Onneksi olen sentään omia vaatteitani laittanut kierrätyksessä eteenpäin. Mutta niin, siihen toissa viikkoiseen kirppiskäyntiin. Satuin bongaamaan rekistä vanhat kunnon Leviksen 501-farkut ja kokokin vaikutti heti passelilta. Mielessä kävi idea saksia ne farkkushortseiksi, joista olen haaveillut jo tovin. Farkut istuivat kuin nenä päähän ja ne lähtivät samantien mukaan. Kotona tuli kuitenkin olo, että pitäisiköhän jättää ne ainakin ensi kesään asti pitkiksi. Kuulemma hyvin istuvia pitkiä leviksiä ei noin vain kirppiksiltä bongata.

SI MODA LEVIS 501
Kaapista löytyy nyt siis nämä klassiset farkut, ihan ehjinä ja täydessä mitassa. Pohdin kuitenkin pitäisikö niille tehdä pienen pieni tuunaus, esimerkiksi kulutukset polviin tai avata lahkeiden käänteet. Keräsin tähän hieman inspiraatiokuvia tuunaamattomista ja tuunatuista.

Mitäs mieltä siellä ollaan? Toimiiko nämä ihan tällaisinaan vai pitäisikö saksia? Shortseja näistä ei kyllä tule vielä vuoteen.

photos: me & Pinterest

8x totuutta

SI MODA RANDOM AUG 2016 2

  • Olen aivan surkea sylkemään :D ei sillä, että sitä hirveästi harrastaisin, mutta jos esimerkiksi lenkillä pitää sylkäistä niin se on 99% varmuudella vaatteillani.
  • Saan aina kuulla juoksuasennostani, joka on kaikkea muuta kuin ryhdikäs ja hyvä. Joskus yleisurheiluvalmentaja yritti sitä korjata, mutta totesi, että ihan turha vaiva, kun juoksen kovempaa omalla kyttyräselkätyylilläni, jossa jalkoja nostetaan maasta vain ihan minimi.
  • Rion olympilaisista tuli katsottua eniten telinevoimistelua. Se on vaan niin älyttömän hieno laji. Harmittaa, että lopetin sen aikoinaan jo ennen ylä-astetta, kun valmentaja muutti toiselle paikkakunnalle. Onneksi vajaan 10 vuoden uraputkesta on vielä jotain taitoja jäljellä.
  • Mulle valkeni vasta vähän aikaa sitten, että Paperi T ja Tippa-T on eri asia :D

SI MODA RANDOM AUG 2016 1

  • Minua luullaan lähes poikkeuksetta pidemmäksi mitä oikeasti olen. Monet ovat ihan sata varmoja, että mittaa on ainakin 165cm vaikka oikeasti olen juuri ja juuri 160cm pitkä.
  • Edellinen kohta jaksaa aina hämmentää, koska minulla on ehkä maailman huonoin ryhti. Kuinkahan pitkäksi minua luultaisiin, jos kävelisin selkä suorassa?
  • Lapsena lempilastenohjelmani olivat mustavalkoiset Pekka ja Pätkä -elokuvat sekä Jack Cousteaun meriseikkailut. Nauhoitin niitä muumikasettienkin päälle.
  • Tykkään ihan oikeasti siitä protskupatukoille tyypillisestä “proteiinin mausta”, jota moni karsastaa. Sen vuoksi ostan monesti makean nälkään mielummin hyvänmakuisen proteiinipatukan (mun suosikkeja minttu ja kookos) kuin tavallisen suklaapatukan. Siihen varsinaiseen tarkoitukseen en ole protskupatukoita varmaan koskaan syönyt.

photos: Sara Vanninen / edited by me