Uusi luottopaikka löytyi

Minulle on aina ollut tärkeää hyvien ammattilaisten löytäminen. Oli kyse sitten kirjanpitäjästä, auton korjaajasta tai kampaajasta. Olen halunnut pitää kiinni hyvistä tyypeistä, antaa heidän tehdä asiat puolestani ja luottaa heidän ammattitaitoonsa. Toki omatoimisuus ja luovuus kaikenlaisessa tekemisessä on aina ollut minulle tärkeää, mutta tietyissä asioissa olen todennut, että parempi kääntyä ammattilaisten puoleen.

Yhä edelleen minulla on luottokirjanpitäjä ja -kampaaja pääkaupunkiseudulla. Vaikka välimatkaa on, olen todennut helpommaksi pitää heistä kiinni kuin lähteä sokkona metsästämään yhtä taidokasta ammattilaista lähempää. Näistä kahdesta en ole luopunut, mutta muista pääkaupunkiseudun luottotyypeistä ja -paikoista kyllä. Ihan jokaisen pikkuasian vuoksi en nimittäin ehdi siellä ravaamaan.

Viime syksynä etsin Kotkasta hyvää ripsien laittajaa ja samalla mieluista kauneushoitolaa, jonka palveluihin voisin aina tarvittaessa turvautua. Valitettavasti siinä tuli koettua pari todellista hutia ja olin jo menettänyt toivoni sen suhteen. Onneksi käytän ripsipidennyksiä hyvin kausiluontoisesti (lähinnä kesäisin) ja koko talvi menikin ilman pidennyksiä. Keväällä kiinnostus niitä kohtaa taas heräsi ja uusi potentiaalinen laittajakin löytyi, kun käytin joululahjaksi saamani kasvohoito-lahjakortin.

Se oli ensimmäinen kerta, kun kokeilin kotkalaisen Lindo Lifestylen palveluja. Voin tässä kohtaa paljastaa, että tämä oli myös ihka ensimmäinen kasvohoito, jossa olen koskaan ollut. Mitään kummempia odotuksia ei siis ollut, mutta jälkeenpäin kyllä mietin pitkään, että miksi ihmeessä en ollut aikaisemmin kokeillut mitään vastaavaa. Olo oli hoidon jälkeen todella raukea, kiitos ihanan hieronnan ja iho ihanan kuulas sekä kimmoisa. Päätin, että tästä lähtien kävisin kasvohoidossa useammin. Etenkin se hieronta, jonka avulla kireääkin kireämmät kaulalihakseni rentoutuivat helpotti suuresti oloani ja työntekoani. Minulla on tapana jännittää niskoja/hartioita voimakkaasti koneella ollessa sekä purra öisin hampaita yhteen, joten voitte vaan kuvitella minkälaisen jumin ne saavat yhdessä aikaiseksi.

Kiinnostus Lindoa kohtaan ei kasvanut ainoastaan oivan kasvohoidon ansiosta, vaan ihastuin myös heidän hoitolansa puitteisiin ja ilmeeseen sekä maailman mukavimpaan henkilökuntaan. Tässä kevään aikana olen ehtinyt käymään jo toisessa kasvohoidossa sekä laittamassa pitkästä aikaa ripsipidennykset. Näiden jälkeen voin todeta vihdoin löytäneeni sen luottopaikan Kotkasta.

Ripsien suhteen minusta on tullut todella vaativa. Kiitos vaan supertaitavan Simonan, jolla kävin Helsingissä aikoinaan ripset laittamassa. Vaatimustaso on siis ollut jo pitkään korkealla, mutta pakko kehua Lindon Minnaa, jonka laittamat ripset yllättivät minut erittäin positiivisesti. Ripset ovat todella luonnolliset ja kevyen näköiset, juuri kuten toivoin. Laitoin ripset ennen reissuun lähtöä ja ne olivatkin se ainut lomameikki, jota huulirasvan lisäksi tuli käytettyä.

Ennen lomaa kävin myös siinä toisessa mainitsemassani kasvohoidossa. Lindo halusi tarjota minulle mahdollisuuden testata heidän uutta ICON TIME-kasvohoitoa. Kyseessä on hoito tai oikeastaan kolme erilaista hoitoa ikääntymisprosessin eri vaiheiseen. Oma ihoni on aina ollut suhteellinen hyväkuntoinen ja ehkä siitä syystä en ole kasvohoitoihin aiemmin eksynyt. Nyt huomaan kuitenkin että lähestyvä kolmenkympin ikä ja valvotut yöt ovat antaneet alkusysäyksen ihoni ikääntymisprosessille. Ensimmäiset merkit ihon ikääntymisestä on jo nähtävillä. Tämä oli siis hyvä hetki muutenkin alkaa miettimään näitä asioita.

Ikääntymistä ei tietenkään voida estää, mutta hidastaminen onnistuu useammallakin eri tavalla. ICON TIME-hoitojen ideana on tarjota kohdennettuja hoitoja ikääntymisen eri vaiheisiin. Sopiva valitaan aina ihon kunnon ja tarpeiden, ei niinkään iän perusteella. Itse kuuluin selkeästi siihen ryhmään, joille 1-tason hoito oli se optimaalisin. Sen idea on ylläpitää ihon toimintoja, minimoida ulkoa tulevat haittavaikutukset sekä ennaltaehkäistä ikääntymisen merkkejä. Tämä on ideaali hoito nimenomaan kolmenkympin iästä lähtien. Seuraavan tason hoito on oivallinen iholle, jossa on jo juonteita ja se on menettänyt kimmoisuuttaan. Kolmannen tason hoito on puolestaan tarkoitettu yli 50-vuotiaille, joilla hormonitoiminta muuttuu vaikuttaen ihon kimmoisuuteen. Ihon ikääntyessä ja sen tarpeiden muuttuessa muuttuvat myös hoidot sekä osittain myös siinä käytetyt tuotteet. Loogista vai mitä?

Mielestäni parasta tässä ICON TIME-hoidossa oli ihanan tuntuisten tuotteiden lisäksi jälleen kerran hieronta, jonka päätavoitteena oli saada stressin aiheuttama jännitys pois kasvoilta ja sitä kautta juonteet vähemmän näkyviksi. En tiedä oliko yhdestä kerrasta apua orastaviin juonteisiini, mutta kasvojen ja kaulan alueen lihakset tuntuivat hoidon jälkeen todella rennoilta. Pelkästään sen tunteen vuoksi voin lämmöllää suositella kyseistä hoitoa. Olen aikaisemmin hieman pelännyt hierontaa ja kuvitellut sen olevan aina tosi kivuliasta, mutta tämä oli kyllä kaikkea muuta. Ilmeisesti hierontakin voi olla samaan aikaan tehokasta ja mukavan tuntuista.

PS. Huomisesta lähtien Lindossa on kesäkuun tarjouksena vartalohoito ja jalkahoito yhteishintaan 100 euroa. Aurinkotuotteista saa myös -15%. Sieltä löytyy mm. tässäkin postauksessa nähtyä “tan wateria”, jota käytin ahkerasti koko Kroatian loman ajan!

*hoidon ja ripsien laiton tarjosi Lindo Lifestyle

Kesän odotetuimmat x 6

dress GINA TRICOT / shoes TOPSHOP / sunnies RAY BAN

Kesäkuu häämöttää kulman takana ja ensimmäiset kesämenot on jo kirjattu kalenteriin. Tuntuu ihan hassulta, koska ennen lomaa elelin vielä täyttä kevättä ja viikon jälkeen hyppäsinkin suoraan kesään. Ei sillä, että se minua haittaisi. Olen ehdottomasti kesäihminen! Ajattelin listata tähän hieman asioita, joita tulevalta kesältä odotan:

Kesäisiä juhlia. Yhdet häät on merkattu kalenteriin, samoin isommat synttärijuhlat. Näiden lisäksi alkukesän viikonloput ovat jo täynnä kaikkia kivoja pienempiä menoja. Kesäillat ovat kyllä niin parhaita!

Tapahtumia. Muutama vuosi sitten kävin ensimmäisillä festareillani (jos ei Meripäiviä lasketa) ja siitä innostuneena olen nyt muutamana kesänä käynyt useammillakin festareilla. Mikään festareiden suuri fani en vieläkään ole, mutta jonkinlainen kipinä niitä kohtaan on kieltämättä syttynyt. Tämän vuoden festarisuunnitelmat ovat tässä kohtaa vielä auki, mutta niin ne ovat olleet joka vuosi. Fiiliksen mukaan mennään!

Taloprojektia. Meidän rakennusluvan saamisessa on kestänyt ikuisuus ja siksi projekti venyy venymistään. Toivon, että pääsemme pian konkreettisesti rakentamaan ja saamme vielä tänä kesänä nähdä meidän unelmien talon kohoavan pystyyn.

Kesäretket. Mitään kummempia matkoja ei olla vielä mietitty, mutta pienempiä retkiä on suunnitteilla. Huomaa hyvin, että perheeseen kuuluu lapsi, kun potentiaalisia kohteita ovat mm. Muumimaailma ja Korkeasaari. Minua houkuttelisi reissata myös Naantalista ylöspäin länsirannikolla, mutta saa nähdä minne kaikkialle ehditään. Kaikki kesän suunnitelmat kun ovat riippuvaisia siitä, miten taloprojekti tulee etenemään.

Kesä Kotkaa. Nykyinen kotikaupunkini ei ole talvisin kovinkaan vilkas ja aktiivinen, mutta kesäisin paikka herää eloon. Kimmeltävä meri, saaristo ja kalaruoat ovat kesän parasta antia. Tänä vuonna täällä myös tapahtuu suhteellisen paljon, kun heinäkuussa vietetään Superviikoksikin nimitettyä viikkoa, jolloin järjestetään sekä klassiset Meripäivät että The Tall Ships Races.

Viimeksi vuonna 2007 nämä suuret purjelaivat saapuivat Kotkaan. Olin silloin juuri valmistunut lukiosta ja kokeilin ensimmäistä kertaa siipiäni hakemalla opiskelemaan ja lähtemällä maailmalle mieheni perässä. Aikamoinen oravanpyörä sulkeutuu siis tänä vuonna, kun laivat saapuvat taas Kotkaan ja me olemme myös palanneet tänne kaikkien näiden vuosien jälkeen. Pakko todeta, että 10 vuotta sitten Kotkasta lähti hyvin erilainen pari kuin se, joka tänne lopulta palasi. Hyvällä tavalla elämä on meitä koulinut ja opettanut. Täytyy ehkä ottaa sille lasillinen purjeveneiden äärellä.

Parasta ystävääni. Muutamia viikkoja sitten ystäväni ilmoitti muuttavansa perheensä kanssa Kotkaan. Ystävä, jonka kanssa elimme ensimmäiset parikymmentä vuotta parin sadan metrin päässä toisistamme. Opiskeluaikoina välillämme oli jopa tuhansia kilometrejä, mutta loppujen lopuksi ajauduimme kumpikin pääkaupunkiseudulle. Minä olin se, joka palasi ensimmäisenä Kotkaan, mutta jossain sisimmässäni uskoin tämän päivän tulevan, jolloin me molemmat asuisimme taas täällä.

Meidän molempien elämät ovat tänäpäivinä hyvin erilaisia kuin silloin lähtiessä. Löytyy perhettä, käytännössä samanikäiset tytöt ja työurat, kummallakin omanlaisensa. Vaikka käytännössä moni asia onkin muuttunut, tuntuu kuin mikään ei olisi muuttunut. Tunnemme toisemme yhtä hyvin kuin sisaremme ja vaikka luonne-eroja löytyy, ovat elämän asenteemme symbioosissa. Tänä kesänä voimme taas yhdessä loikoilla ja syödä possoa veneen pohjalla, käydä maauimalassa, lukea vanhoja Aku Ankkoja mökin saunalla ja katsoa Frendit-maratoneja. Ei ehkä ihan kahdestaan, vaan todennäköisesti pari alle metrin mittaista liittyy joukkoon.