Klassikoista ratkaisu pikkujoulujen asukriisiin

Marraskuu kolkuttelee oven takana ja se tietää pikkujoulukauden starttia. Kalenterissa on jo nyt seuraavan kuukauden ajalle merkittynä muutamia iltamenoja, joihin saisi oikein luvan kanssa laittautua hieman enemmän. Monesti olen tässä kohtaa vuotta kertonut blogissa kauden kuumimmista juhlatrendeistä, mutta nyt tuntuu, että oikein mikään trendi ei nouse ylitse muiden. Normaalisti löytyy aina jokin materiaali, väri tai kuosi, joka jyllää sesongin kuumimpana trendinä. Sametti oli viime vuonna ehdottomasti kuumin juhlakangasmateriaali ja kulta puolestaan se halutuin sävy.  Tänä vuonna kaikki tuntuvat olevan aika tasavahvoilla.

En näe tätä mitenkään negatiivisena asia, vaan päinvastoin sen varjolla voi hyvin perustella klassista asuvalintaa. Mikä sitten on klassinen juhla-asu talvikauden juhliin? Jos minulta kysytään, niin mustalla pitsimekolla tai paljetin kimmellyksellä harvemmin mennään vikaan, kun on kyse pikkujouluasusta. Ne ovat molemmat tietyllä tapaa ajattomia ja klassisia. Esimerkiksi mustalle pitsimekolle löytyy varmasti muutakin käyttöä kuin yhdet pikkujoulut.

Taidan itsekin tänä vuonna turvautua näihin kahteen klassikkoon juhlien koittaessa. Jos jotain ekstraa sitten asuun haluan, niin näyttävät korvakorut ovat ne, joihin lähden panostamaan. Keräsin tähän ylle omia mekkosuosikkeja ja erityisesti numerot 2. sekä 3 ovat sellaisia, jotka houkuttelisi tilata kotiin sovitettavaksi.

1. Lace & Beads / 2. New Look / 3. mbyM

4. Cheap Monday / 5. Free People /

6. Dry Lake / 7. New Look

(*postaus sisältää mainoslinkkejä)

Sisällä lämmin, ulkona kylmä

 

Viikonlopun päällimmäiset fiilikset ovat olleet yhtä kaksijakoiset kuin otsikkokin. Ulkona on tihkuttanut jäätihkua käytännössä koko ajan ja sisällä puolestaan ollut ihanan kotoisaa sekä lämmintä. Olen juossut raivoisan lenkin kylmässä ja kastunut läpimäräksi. Vastapainoksi olen sytyttänyt olohuoneeseen toistakymmentä kynttilää ja nauttinut ystävien hyvästä seurasta. Mieli on harhaillut iloisista ajatuksista syvään ahdistukseen.

Nämä on niitä päiviä, jolloin et oikein tiedä pitäisikö iloita niistä hyvistä asioista, joita elämä tarjoilee vai pysähtyä hetkeksi puhdistamaan ilmaa niistä huonoista. Puhuin pari viikkoa sitten aallonharjoista ja -pohjista, jotka vuorottelevat meidän kaikkien elämässä. Siinä kohtaa en tullut ajatelleeksi, että hyvin usein yhdelle ja samalle ihmiselle osuu samaan aikaan kohdalle sekä se aallonharja että -pohja. Elämä ei todellakaan ole mustavalkoista. Ei ole vain hyviä ja huonoja päiviä, vaan välillä huonot päivät saavat osakseen iloa ja välillä taas toisin päin. Monesti siinä kohtaa menee pää pyörällä, kun ei tiedä nauraako vai itkeä. Onneksi useimmiten se nauru lopulta vie voiton. Näin kävi myös minun kohdallani. Viikko oli raskas, mutta pienet ilonpilkahdukset toisensa jälkeen saivat hymyn huulille ja viikon päätteksi se päällimmäinen tunne on kaikesta huolimatta positiivinen. Tämä on huomattavasti parempi lähtökohta uudelle viikolle.

ps. TALOBLOGISSA UUSI POSTAUS!