Saunan rakennusta

Eilen kävin pitkästä aikaa talolla ihmettelemässä ja vaikka ilta oli jo hämärtynyt päätin kuvata teille muutamat vaihekuvat parhaillaan rakenteilla olevasta saunasta. Raksavalo ei ehkä ole se otollisin kuvausvalo, mutta eiköhän saunasta saa näiden kuvien perusteella hyvän käsityksen. Väritys on ainoastaan aavistuksen vääristynyt, mutta tosiaan niin paneeleissa kuin lauteissakin on käytetty vaaleaa puuta (sileää haapaa Karavalta ja uraista saarnia Siparilalta). Laattojen sävy on kylmähkö vaalean harmaat. Omaan silmääni kokonaisuudesta tulee tosi kiva, enkä malta odottaa, että pääsen esittelemään tämänkin tilan valmiina ja ihan konkreettisesti myös ottamaan ne ensilöylyt.

En ole koskaan ollut mikään saunojatyyppi, mutta kyllä sitä itse suunnitelemassa saunassa varmasti tulee saunottua useammin kuin pari kertaa kuussa. Mieheni todennäköisesti jatkaa saunomista samalla tyylillä kuin nytkin eli lähes joka päivä. Tästä syystä päätöksemme valita heti valmis kiuas (Narvi) on varmasti ollut täysin oikea. Tulen vielä esittelemään saunan kiukaineen yksityiskohtaisemmin kunhan tosiaan saadaan tämä valmiiksi lasiseinineen päivineen ja ensimmäiset löylyt heitettyä.

Jos joku muuten miettii, että ompa pieni sauna talon neliöiden nähden, niin tosiaan meille on tulossa rakennusprojektin kakkosvaiheessa rantasauna, jonka valmistumisen jälkeen tämän käyttö jää varmasti vähäisemmälle. Tästä syystä emme halunneet tehdä tästä kovin suurta, vaan juurikin 4 hengen perheen tarpeisiin sopivan. Päätös siirtää kiuas keskilauteiden kohdalta tuonne nurkkaan oli viime hetken juttu, mutta varmasti hyvä päätös ajatellen lapsia. Nyt saunassa on hyvin tilaa esimerkiksi lasten ammeelle, jonka saa kätevästi nostettua tuohon toiselle tasolle ilman, että jalkatila istumapaikoilla pienenee.

Girl Power

Nyt olisi viimein aika paljastaa uuden tulokkaan sukupuoli ja kuten kuvista käy varmasti harvinaisen selvästi ilmi, on tähän perheeseen tulossa vuoden vaihteessa lisää tyttöenergiaa!

Pikkusisko on ollut se kovin puheenaihe jo kuukauden päivät ja tulee varmasti olemaan tästä eteenpäinkin :)

Monesti sitä aina kysytään, että menikö oma arvaus sukupuolesta oikein, mutta itse en oikein pysty tähän vastaamaan, sillä olin ultraushetkeen asti aivan pihalla siitä, kuka vatsassa oikein asustaa. Miniä odottaessa olin aivan varma siitä, että tyttöhän sieltä on tulossa, mutta tällä kertaa minulla ei ollut aavistustakaan. Kaikki ystäväni sen sijaan (ja meinaan siis joka ikinen, jonka kanssa asiasta ennen ultraa puhuin) olivat sitä mieltä, että toinen tyttö tulossa, koska olenhan ilmiselvästi tyttöjen äiti. Ja ilmeisesti näin on ainakin tällä erää, vaikka toki poikakin olisi ollut aivan yhtä tervetullut tähän perheeseen :)

Toisaalta en taas pistä yhtään pahakseni, että mini saa kasvaa sisko vierellään ja luoda sen hyvin ainutlaatuisen suhteen, joka itsellänikin omien siskojeni kanssa on. Tieto toisesta tytöstä oli myös hyvin “käytännöllinen” juttu, nimittäin nyt kaikki säästössä olleet minin pienet vaatteet pääsevät uudelle kierrokselle. Välttämättömiä vaatehankintoja ei siis oikeastaan ole.

Niiden välttämättömien sijaan olen kuitenkin onnistunut hankkimaan muutamia ei niin välttämättömiä, mutta annettakoon se tässä vauvakuplan syventyessä anteeksi. Vauvanvaatetarjonta tuntuu taas näin 4 vuoden jälkeen ihan uudelta ja erilaiselta, joten vähemmästäkin sitä hullaantuu. Ja hullaantumisesta puheenollen tajusin toissa viikolla, että voisin jatkossa ostaa tytöille yhteneviä asuja vähän samaan tyyliin mitä minulla ja minillä on aikaisemmin ollut.

Ensimmäiset mätsäävät asut toin Pariisista Petit Bateaun liikkeestä tuljaisina ja ne voi bongata näistä kuvista. Merkin klassista raitaneuletta oli nyt saatavilla ihanassa kullanrusehtavassa sävyssä ja päädyin ostamaan siitä minille paitaversion ja vauvalle mekkoversion. Minin omaan otin reilusti kasvuvaraa, niin se mahtunee päälle myös ensi keväänä ja kesänä.

Hauska muuten huomata miten mieltymykseni vauvavaatteiden osalta ovat tässä matkan varrella muuttuneet. Minin vauva-aikana suosin paljon harmaansävyjä, mutta nyt huomaan olevani enemmän innostunut lämpöisemmistä beigen ja rusehtavan sävyistä. Syytä tähän ei tosin tarvitse kaukaa hakea, sillä tämä muutos heijastuu ihan suoraan omasta pukeutumisestani.

Nelisen vuotta sitten kaapissani oli pääosin vain harmaansävyjä klassisen mustan ja valkoisen rinnalla, kun taas nyt lämpöisemmät sävyt ovat vallanneet hyllyt ja harmaahiirulaiset jääneet hieman taka-alalle. Varsinaisten värien suhteen olen yhä aika maltillinen oli kyse omista tai lasten vaatteista. Ripaus vaaleanpunaista mahtuu kuitenkin vauvavaatteiden joukkoon ja mielestäni nimenomaan tuollainen kuvissa näkyvä huurteinen roosa istuu tähän väripalettiin kauniisti.

Värien ohella kuosit ovat toinen asia, joidenka käytön suhteen olen hyvin valikoiva. Leopardikuosi on yksi niistä harvoista kuoseista, joille sytyn vuodesta toiseen. Trendin ollessa nyt todella pinnalla löytyy kissakuosia myös paljon lastenvaatteista ja siitäkös olen hullaantunut pahanpäiväisesti. Tiedostan hyvin ettei tämä trendi ole kaikkia varten ja voin vain kuvitella kuinka paljon se jakaa mielipiteitä lastenvaatteiden kohdalla. Mutta kuten arvata saattaa itse en kuosia arkaile yhtään, vaan olen rohkeasti käyttänyt sitä omien vaatteiden lisäksi myös lasten vaatteissa ja asusteissa.