Keskeneräinen makuuhuone ja mielipiteet jakava seinän sävy

On aika raottaa hieman ovea meidän makuuhuoneeseen, niin kutsuttuun master bedroomiin. Se on sisustuksen osalta pahasti kesken, mutta löytyy sieltä sentään se kaikista tärkein eli sänky, jossa nukkua. Tosin sänkykin joutaisi vaihtoon. Se ei kuitenkaan tässä kohtaa ole ensimmäisenä prioriteettilistalla, joten vanhalla sängyllä mennään vielä tovi.

Meidän sängyn lisäksi huoneessa on vain vauvan pinnasänky ja vanha posliininen valaisin. Varsinaisia yöpöytiä saati lukuvaloja ei vielä näy, mutta ovat suunnitteilla. Jotain taulujakin olisi kiva laittaa sängyn yläpuolelle. Huone itsessään on aika suuri (18,5 neliötä) ja nykyisten kalusteiden lisäsi sinne mahtuisi helposti esimerkiksi jokin lipasto ja nojatuolinurkkaus. En ole halunnut tuoda uuteen taloon tavaraa vain täyttömielessä, vaan sisustaa pikku hiljaa ajatuksella.  Tämä makuuhuoneenkin sisustus tulee varmasti hahmottumaan paremmin tässä seuraavien kuukausien aikana.

Mutta ennen sisustusta meidän pitäisi tehdä päätöksiä seinien värin suhteen. Ne on toki maalattu jo aikapäiviä sitten, mutta olemmeko niihin 100% tyytyväisiä? Mieheni on yhä edelleen, mutta itseäni mietityttää onko tämä raksa-aikainen valintamme liian harmaa hiirulainen? Toinen loppusuoralle päässyt vaihtoehto oli aavistuksen beigempi/rusehtavampi ja nyt tuntuu siltä, että olisi hittovie pitänyt mennä sillä. Onneksi nämä päätökset eivät ole lopullisia ja ollaan molemmat sen henkisiä ihmisiä, että jos jokin ei miellytä, niin siihen tehdään muutos nyt eikä 5 vuoden päästä.

Kesällä meidän pitää joka tapauksessa tarkistaa kaikki maalaukset ja tehdä mahdolliset tarvittavat huoltotoimenpiteet (uuden talon kuivuessa monesti saumat hieman ratkailevat yms.), joten voi olla, että siinä samalla makuuhuone saa uuden värityksen. Työhuoneeseen on joka tapauksessa tulossa uusi sävy, sillä sen maalaus näytti meidän molempien silmiin jo muuttohetkellä epäonnistuneelta. Tarkoitus oli maalata se heti muuton jälkeen uudelleen, mutta maalaus kuitenkin jäi, kuten jäi moni muukin asia kuopuksen synnyttyä hieman etuajassa.

Joku pitää meitä ehkä hulluina, että maalailemme uusia seiniä moneen kertaan uudelleen, mutta oikean sävyn löytäminen on oikeasti aika haastavaa. Vaikka meillä oli paljon hyviä vaihtoehtoja ja teimme lukuisia testimaalauksia, niin silti lopputulos ei välttämättä ole toivotunlainen. Lopulliseen seinien sävyyn kun vaikuttaa niin moni muukin asia, kuin pelkkä maali. Esimerkiksi huoneen ilmansuunta ja valon määrä määrittelevät myös sitä, miltä sävy seinälle sudittuna näyttää.

Työhuoneen seinät on maalattu samalla sävyllä kuin yläkerran aula, mutta silti jostain syystä seinän väri näyttää työhuoneessa oudon vihertävältä. Olen tullut siihen tulokseen, että sen on johduttava suurista kuusipuista, jotka “hohkaavat” vihreää” työhuoneen ikkunasta. Niitä kun ei aulasta käsin näy. Oli miten oli, maalaushommat todennäköisesti jatkuvat, vaikka olemme jo taloon asettuneet asumaan. Ei tästä projektista taida koskaan tulla ihan täysin valmista…

Pikkusiskon päivä kuvina

Minun oli tarkoitus julkaista nämä loput ristiäiskuvat heti kakkupostauksen perään, mutta se viheliäinen flunssa kaatoi sänkyyn pahemman kerran. Empä muista milloin olisi vastaava kuumehorkka ollut, huh! Onneksi se on nyt takanapäin (kop kop) ja pääsin tänään vihdoin ihmisten ilmoille käymään. Viikon suunnitelmat menivät kyllä oman ja lasten sairastelun myötä uusiksi, mutta ei auta kuin järjestellä asiat uudelleen.

Yllä tosiaan muutamia kuvia sunnuntain ristiäisistä. Se oli kaunis päivä kaikinpuolin. Aurinko oikein tulvi sisään ja kaikki sujui hienosti järjestelyistä alkaen. Koristukseksi olin tilannut muutamia ilmapalloja ja ne muuttivatkin meidän keittiön ilmeen heti juhlavammaksi. Kakun lisäksi tarjolla oli mm. siskojeni tekemiä minipavlovia ja porkkanaleivoksia sekä kuopuksen kummin loihtimaa juustokakkua. Keittolounaan lisäksi pöydästä löytyi modernimpaa voileipäkakkua sekä noita kauranappeja, joiden suussa sulava täyte löytyy tästä viime viikon postauksesta.

Mini oli alkuun hieman mustasukkainen siskon suuresta päivästä, mutta kun hänelle annettiin tarpeeksi paljon tärkeitä tehtäviä (mm. pään kuivaaminen) ja etuoikeus kakkupöydän antimiin unohtui mustasukkaisuus. Seuraavana aamuna hän tosin ilmoitti, että nyt juhlittaisiin vuorostaan hänen ristiäisiä ja pyysi minua täyttämään kastemaljan uudelleen :D