Puoli vuotta hirsitalossa – miltä nyt tuntuu?

Kaupallinen yhteistyö: Honkarakenne

Muistan sen kuin eilisen, kun todella havahduin uuden kotimme ainutlaatuisen materiaalin hienoudesta. Olimme ensi kertaa useamman yön reissulla ja kotiin palatessa, ovesta sisään astuessa puun tuoksu painautui nenään lämpimänä syleilynä. Molemmat, minä ja mieheni totesimme yhteenääneen, että “täällä tuoksuu ihanan puulta”. Puun tuoksusta on tässä puolen vuoden aikana tullut minulle yhtä tärkeä kuin meren tuoksusta. Se tuoksuu kodilta, rauhalta, rentoutumiselta ja turvalta. Massiivipuurakenteisen rakennuksen eli hirsitalon tuoksu ei katoa, vaan ilman täyttää miellyttävä puun tuoksu vielä vuosienkin päästä. Ja se nimenomainen tuoksu tulee aina olemaan minulle kodin ja nimenomaan meidän ikioman, itse rakennuttaman kodin tuoksu.

Nyt olemme asuneet täällä puoli vuotta. Toissa viikolla esittelin teille taloa Home Tour -kuvien muodossa ja nyt olisi tarkoitus hieman kirjoittaa siitä, minkälaista on ollut asua hirsitalossa nämä kuusi kuukautta. Mitä tunteita hirsitalo on meissä herättänyt? Onko asuminen täällä vastannut odotuksiamme? Ja onko hirsitalossa asuminen mahdollisesti poikennut entisiin koteihimme verrattuna? Olenko huomannut selkeitä eroja?

Hirsitaloista puhuttaessa sisäilma nousee monesti ensimmäisenä keskustelun kärkeen ja hyvä näin. Sisäilmanlaatu on vakava asia ja erittäin suuri terveysongelma Suomessa. Ympäristöministeriön mukaan useita satoja tuhansia (600-800t.) suomalaisia altisuu päivittäin kosteus- sekä homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille ja Hengitysliiton arvion mukaan n. 200 000 suomalaisella on epäpuhtaan sisäilman aiheuttamia sairauksia. Kuntaliitto puolestaan arvioi vuosikymmenen vaihteessa, että Suomessa on tuhat koulua, joissa on ilmanlaatuongelmia*. Nämä määrät ovat todella hälyyttäviä ja tämä on yksi iso syy, miksi haluan puhua hirsitalojen puolesta. Sisäilmaongelmat ovat merkittävin haaste talonrakentamisessa, mutta ratkaisu löytyy hyvinkin läheltä, meidän omista metsistämme.

Hirsi rakennusmateriaalina on tutkitusti terveellinen ja massiivinen hirsirunko on kosteusteknisesti turvallisin rakenne. Kaikki Honka-kodit valmistetaan PEFC-sertifioidusta suomalaisesta männystä, mikä tarkoittaa, että jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan uusi taimi. Pintamateriaalina mäntypuu on luonnollinen, eikä siitä tutkitusti vapaudu huoneilmaan haitallisia pienhiukkasia. Mäntypuun pinta on myös luonnostaan antibakteerinen, joka omalta osaltaan ennaltaehkäisee taudinaiheuttajien leviämistä hirsirakennuksissa. Honka-kotien turvallisuutta ja sisäilman hyvää tasoa tuetaan myös muilla valinnoilla. Hirsiseiniin ei esimerkiksi käytetä rakenteen hengittävyyden estävää höyrysulkumuovia. Myös lamellihirsien valmistuksessa käytettävä liima on M1-luokiteltua eli sellaista, joka säilyttää puun luonnollisen hengittävyyden eikä päästä haitallisia aineita sisäilmaan.

Monesti tässä sisäilmakeskustelussa korostetaan hirren olevan hengittävä seinärakenne. Tämä on kuitenkin hieman harhaanjohtava ilmaus, sillä tässä kohtaa ei tarkoiteta ilman liikkumista sisään ja ulos, vaan huoneilman ihanteellista kosteustasapainoa, jota massiivipuu itse ylläpitää. Hirsi siis tasaa luonnostaan kosteusvaihteluita; talvipakkasilla se luovuttaa sisäilmaan kosteutta ja ilmankosteuden noustessa puolestaan sitoo sitä. Tämän ansiosta sisäilman suhteellinen kosteustaso pysyy aina terveyden kannalta optimaalisella tasolla ja takaa sen, ettei homeille tai mikrobeille synny otollista kasvuympäristöä. Ihanteellisessa kosteustasapainossa on myös viihtyvyysaspekti. Hirsitalo on asukkaalle miellyttävä sen tuntuessa kesähelteillä raikkaan viileältä ja talvipakkasilla kotoisan lämpimältä. Ja toisin kuin kuvitellaan hirsitaloissa ei tänäpäivänä tarvitse kärsiä vedontunteesta, sillä seinärakenteet ovat tiiviit. Honka-kotien hirret tiivistetään valmiiksi tehtaalla, jolloin ilmanvuoto on minimaalinen ja lämmönpitävyys erinomainen.

Paperille (tai näin tietokoneelle) kirjoitettuna hirsitalon edut ja erot muihin ovat mittavat, mutta miten on ihan tavallisessa arkielämässä? Huomaanko minä eron? Ensimmäisinä viikkoina uudessa kodissa nuuskuttelin menemään aktiivisemmin ja oletin tai siis toivoin kokevani sellaisin ahaa-elämyksen hirsitalon poikkeuksellisen laadukkaassa sisäilmassa. Ahaa-elämystä ensi viikkoina ei kuitenkaan tullut ja asia unohtui. Se palasi kuitenkin kiljuen mieleeni, kun tämä paljon odotettu ahaa-elämys sitten tuli hieman myöhemmin. Tarkemmin sanottuna tuona ensimmäisessä kappaleessa kuvailemani hetkellä, kun palasimme reissusta kotiin. Sen lisäksi, että puun tuoksu silloin huumasi meidät, tajusin myös miten turtunut olin siihen raikkaaseen ja puhtaan tuntuiseen ilmaan, joka kotonamme sisällä on. Täällä on hyvä hengittää, ajattelin.

Eron huomaaminen otti aikaa, sillä se vaati sen, että totuin ja turruin tähän kodissa valitsevaan sisäilmaan. Nykyään huomaan herkästituntevani oloni muualla ahtaaksi ja tunkkaiseksi. Yöunet maistuvat täällä paremmin (kuin mökillä konsanaan) ja ihoni sekä hiukseni kunto pysyvät kotioloissa parempana. Jopa pyykeistä huomaa sisäilman olevan poikkeuksellisen raikas. Täällä sisällä kuivuessa niiden tuoksu on sama kuin ne olisivat ulkona narulla saaneet rauhassa kuivahtaa. Näiden kaikkien edellä mainittujen asioiden uskon johtuvan nimenomaan siitä, että kosteustasapaino täällä on ihanteellinen. Täällä ei ole liian kosteaa eikä liian kuivaa. Myös kotimme avaruus, poikkeuksellinen huonekorkeus ja isoista liukuovista puhaltava raikas meri-ilma sekä mieletön maisema vaikuttavat varmasti sisäilman ohella viihtyvyyteen täällä. Vaikka elämme tällä hetkellä ruuhkavuosien huippuja ja kotimme on usein kaaoksen vallassa, voin silti todeta, että täällä sielu ihan oikeasti lepää.

Sitä onko puulla siihen vaikutusta, en osaa varmasti sanoa, mutta ainakin tutkimusten perusteella puumateriaalien käyttö rakenteissa sekä sisämateriaaleissa vähentää stressiä ja puurakenteisissa ympäristöissä tapahtuu mm. verenpaineen laskua, sydämen sykkeen laskua ja rauhoittumista*. Puu koetaan hyvin miellyttävänä materiaalina niin koskea kuin katsoakin. Massiivipuu myös tuoksuu hyvältä ja on akustisesti hyvä valinta. Hirsirakennus voi olla merkittävä tekijä ihmisten unenlaadun, työtehon ja keskittymiskyvyn parantumisessa.

Viime vuosina hirsi ja puu ovat nousseet todellisiksi trendeiksi rakentamisessa sekä sisustuksessa, eikä ihme. Kaikkien yllä mainittujen positiivisten puolien lisäksi monet ihmiset haluavat tänä päivänä vaihtaa luonnonmukaisempiin ja kestävempiin vaihtoehtoihin usealla eri elämän alueella. Tästä syystä useat valitsevat kotinsa rakennusmateriaaliksi luonnonmukaisen massiivipuun, kuten me.

Hirsitalojen kestävyydestä olen puhunut jo aikaisemmin pidemmän kaavan mukaan täällä, mutta todettakoon vielä tähän loppuun hirsitalon olevan kaiken huipuksi ekologisesti kestävä valinta. Honka-kodit rakennetaan Suomessa kotimaisin voimin uusiutuvasta luonnonvarasta. Puun oma hiilijalanjälki on pieni, sillä se sitoo hiilidioksidia koko elinkaarensa ajan, ja kaiken rakentamisen pohjana on kunnioittava suhtautuminen luontoa kohtaan. Huolella rakennetut ja ylläpidetyt hirsitalot kestävät hyvin aikaa. Kuten vaatteiden ja tekstiilien kohdalla, talonrakennuksen kestävyyttä ja ekologisuutta voidaan myös mitata sillä, kuinka pitkäaikaisia ja kestäviä vaihtoehtoja pystytään tarjoamaan. Hyvin pidetty hirsitalo voi hyvin siirtyä sukupolvelta toiselle pitkän matkaa. Kuka tietää asuuko tässä meidän talossa joskus tulevaisuudessa mahdollinen lapsenlapsemme tai jopa hänen lapsensa.

Valmistellessani tätä postausta, luin Honkarakenteen sivuilta seuraavan lauseen; “Aito, tuoksuva puu luo tunnelman, jota on vaikea määritellä, mutta jonka tuntee kyllä astuessaan hirsitaloon.”. Hiljaa mielessäni nyökyttelin, että juuri tätä ensimmäisessä kappaleessa hain takaa. Puun tuoksu on hirsitalossa enemmän kuin tuoksu. Se on tunnelma, fiilis, olotila, jota on vaikea määritellä. Mutta kuten todettua, sen tuntee astuessa hirsitaloon. Päivittäin täällä ollessa tuoksuun hieman turtuu, mutta jo yhden yön reissun jälkeen tuoksun tuntee taas. Sen ainutlaatuisen tunnelman lisäksi puun tuoksu on minulle hiljainen viesti talon turvallisuudesta, terveellisyydestä ja ekologisuudesta. Olen vahvasti sitä mieltä, että hirsitalojen hienous piilee siinä, että tuijotellessa hirsitalon seinää niin sisältä kuin ulkoakin näet vain sen saman mäntypuun, joka aikoinaan kasvoi meidän omissa metsissä. Siinä ei ole mitään ylimääräistä ja turhaa. Hirsitalossa on meidän perheen hyvä olla.

*Lähteet: Terveellinen ja luonnonmukainen koti / Terveellinen hoiva- ja koulurakentaminen (Honkarakenne)

XOXO
signature

What do you think?

Your email address will not be published. Required fields are marked *

6 Comments
  • Milla Sukhilta
    July 16, 2019

    Näitä kuvia ihailinkin jo Instan puolella; ihana fiilis, te olette suloiset mallit, ja koti on niin kaunis. Muutenkin mielenkiintoinen ja jopa opettavainen postaus!

    • kaisaturunen
      July 17, 2019

      Kiva kuulla, että postaus oli myös mieleen :) Aika asiapitoinen verrattuna normaalisisältööni, mutta joskus tällaistakin on kiva kirjoittaa. Vaatii itseltä huomattavasti enemmän, kun pitää olla perehtynyt asiaan, mutta näissä tapauksissa oppii myös itse paljon uutta ja se jos joku on hienoa myös! Kiitos vielä ja kivaa kesää sinne <3

  • Neea
    July 17, 2019

    Puoli vuotta, ei puolivuotta :)

    • kaisaturunen
      July 18, 2019

      Äh no tottakai! Pahoittelut!

  • Martina
    July 18, 2019

    Uskon kyllä itsekin tuohon puun rauhoittavaan ja jopa parantavaan voimaan, teillä on vielä luontokin niin upeana osana kotia <3 Aika täydellinen on tämä teidän luomus ja sinun tyylitajusi on viimeistellyt kokonaisuuden ihan seuraavalle tasolle! <3

    • kaisaturunen
      July 19, 2019

      Kiitos Martina! :) ihanasti sanottu <3

Previous
Yksi asu – kolme eri tyyliä 2/3
Puoli vuotta hirsitalossa – miltä nyt tuntuu?