Pandemia: Miten meillä toimitaan?

Posted on

Lupasin palata aiheeseen nimeltä pandemia.

Se vaikuttaa meihin kaikkiin. Kaikkien tekemisiin, suurimman osan talouteen sekä henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen.

Se on asia, jota ei sovi vähätellä, mutta myös asia, jonka suhteen ei kannata lietsoa älytöntä paniikkia (tai ostaa 200 rullaa vessapaperia). Hamstraus ja muut ylilyönnit tekevät tässä kohtaa vain hallaa, mutta sen sijaan järkevä tilanteen vaativa toiminta (turhien tapaamisten ym. välttäminen) on suotavaa. On huomattava, että tilanne eri puolilla Suomea saattaa olla erilainen eri ajankohtina ja muutenkin elää. Siitä syystä on tärkeä seurata päivittäin viranomaisten informaatiota tilanteen kehityksestä sekä noudattaa tätä tulevia ohjeistuksia.

Suositusten kohdalla jokainen tietysti puntaroi itse miten toimii, mutta tässä kohtaa sanoisin, että enemmän on enemmän. Jos pystyt välttelemään turhia ihmiskontakteja ja vaikka tehdä töitä etänä, se kannattaa. Juuri sinä saatat nimittäin olla se merkittävä, sivuun astunut tulitikku, joka pysäyttää alati leviävän palon. Kaikilla tähän ei ole mahdollisuutta esimerkiksi työn luonteen vuoksi, mutta niillä joilla on, kannattaa tilannetta ennakoida, vaikka se tuntuisikin typerältä tai tarpeettomalta. Nyt, jos koskaan on aika ajatella muita ja toki myös itseään. Itsekäs ei kuitenkaan kannata, olla, sillä ne itsekkäät teot voivat tässä kohtaa kostautua moninkertaisesti.

Miten meillä toimitaan tässä poikkeusellisessa tilanteessa?

Sen lisäksi, että noudatamme tietysti edellä mainittuja suosituksia sekä rajoituksia ja pesemme ahkerasti käsiä, päätimme toimia tavalla, jonka töidemme luonne mahdollistaa.

Viime viikonlopulla minä ja mieheni teimme päätöksen etätöihin siirtymisestä. Siinä samassa päätimme myös, että lapset jäävät kotiin, kun siihen kerran mahdollisuus on. Meidän työt (kaksi yrittäjää) tämän sallivat, joten koimme sen järkevimmäksi toimintatavaksi. Turhia ihmiskontakteja kartetaan, kuten myös riskiryhmiin kuuluvien sukulaisten tapaamista. Kaupassa toki käydään yhä sekä hoitamassa välttämättömiä asioita, mutta muuten oleskellaan pitkälti kotona. Seuraavalla kauppareissulla ajattelin tosin jättää lapset kotiin, sillä heidän toimintaansa (lue kärryjen kielellä lipomista ja tahatonta pärskimistä) on välillä mahdotonta rajoittaa.

Lapsia ei kuitenkaan ole teljetty sisällä, vaan heidän kanssaan tehdään asioita kodin lisäksi pihalla ja lähiympäristössä. Puistoissakin ollaan käyty, mutta isompia ruuhkia ollaan niissäkin pyritty välttämään. Muutamia sukulaisia olemme tänä aikana tavanneet ja tänään olisi tarkoitus nähdä yhtä ystävää kotioloissa. Nämä tapaamiset koen ihan turvallisiksi ja fiksuiksi, kun kummallakaan (eikä kummankaan perheessä) ole mitään oireita tai kontakteja ulkomailta tulleisiin. Eikä meistä kukaan varsinaisesti kuulu riskiryhmään. Turhia joukkokokoontumisia tai tarpeettomia asiointeja julkisilla paikoilla olemme kuitenkin mieheni kanssa päättäneet suosiolla ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä välttää ja tämä on tarkoittanut esimerkiksi siirtymistä omatoimiseen treenaamiseen ulkona salien sijaan. Lasten harrastustoiminnat keskeytyivät jo viime viikolla, joten niihin menemistä ei ole tällä viikolla tarvinnut pohtia.

Näiden lisäksi emme ole tehneet sen kummempia järjestelyjä tai valmisteluja. Henkisesti olemme yrittäneet varautua siihen, että tässä tullaan olemaan useamman viikon “karanteenissa” kotona, mutta koska tilanne kuitenkin elää koko ajan, koen järkevimmäksi toimia tilanteen mukaan. Tästä syystä en ole esimerkiksi kokenut tarpeelliseksi hamstrata tarvikkeita ja ruokaa kotiin, vaan tullut siihen tulokseen, että tässä hetkessä pärjäämme tarpeen tullen sillä kotivaralla, joka meiltä muutoinkin kaapista löytyy.

Nähtäväksi jää mitä uusia rajoituksia/suosituksia tämä päivä, saati viikko tuo tullessaan.Moni asia on peruutettu, mutta on myös lukemattomia asioita, jotka ovat ennallaan ja joihin kannattaa nyt tarttua. Oli se sitten perheen yhteinen aika, hyvä kirja, kävelylenkki metsässä tai kaapin siivous. Tästäkin tilanteesta saa omilla valinnoillaan ja hyvällä asenteella tehtyä jollain tasolla mielekkään, vaikka itse pandemia on kaukana positiivisesta.

XOXO
signature

What do you think?

Your email address will not be published. Required fields are marked *

3 Comments
  • Pakko kommentoida
    March 20, 2020

    Olen lukenut blogiasi silloin tällöin useamman vuoden. Nyt on pakko kommentoida.

    Hienoa että olette päättäneet pääosin jäädä kotiin.

    Minusta on kuitenkin täysin edesvastuutonta, että kirjoitat tekstissäsi mielestäsi olevan turvallista ja fiksua tavata ystävää tai sukulaista kotioloissa. Olette oireettomia, kyllä. Ette ole altistuneet, ei. Mutta kun tätä ei voi mitenkään täysin varmistaa!

    “Turvallisia ja fiksuja” ylimääräisiä kontakteja ei tällaisessa kriisissä ole olemassa. Aina tavatessamme jonkun, riski kasvaa.

    Selkeä viesti hallitukselta on, että kaikista kontakteista, jotka eivät ole välttämättömiä, on pidättäydyttävä.

    • kaisaturunen
      March 22, 2020

      Moikka! Kiitos, että otit tämän esiin. Kannattaa huomioida, että tämä postaus on kirjoitettu viikko sitten, jolloin tilanne oli vielä aivan toisin. Tuon ks. päivän jälkeen emme ole itse asiassa nähneet ketään, ei sukulaisia ei ystäviä. Ollaan vaan oltu kotona omalla porukalla (kaupassa käydään kerran viikkoon ja ulkona toki päivittäin mutta sielläkin vain omalla porukalla). Olemme siis tiukentaneet sääntöjä myös täällä kuten ohjeistettu on. Tilanne elää koko ajan ja sen mukaan täytyy meidän ihmistenkin toimia. Kirjoittelen tässä juuri päivitettyä postausta, jossa kerron tästä hetkestä :) Kaikkea hyvää sinne tästä hyvin oudosta ajasta huolimatta! <3

      • Pakko kommentoida
        March 23, 2020

        Kiitos samoin, tsemppiä myös sinne teille!

Previous
8x positiivista juttua viime viikoilta
Pandemia: Miten meillä toimitaan?