Joka tuutista tulee nyt käytännössä huonoja uutisia, joten päätin ottaa tähän sunnuntaihin pienen yhteenvedon niistä positiivisista asioista, joita ympärilläni on viikon aikana tapahtunut. Ennen kuin mennään niihin, niin pikaisesti pari sanaa itse pandemiasta. En ole sitä halunnut mitenkään lakaista maton alle täällä blogissa, mutta myönnän, että alkuviikon kepeän inspiraatiopostauksen jälkeen tuntui hieman vaikealta kirjoittaa uutta postausta ja siitä syystä seuraava julkaisu venyi nyt tähän päivään. Vieläkään en ottanut varsinaisesti härkää sarvista ja painavaa aihetta, joka varmasti meidän kaikkien huulilla nyt on, käsittelyyn, mutta sen aion kyllä tehdä. Omalla tyylilläni ja luultavasti heti huomenna.
Mutta tänään keskitytään vielä muihin, etäisesti pandemiaan liittyviin, positiivisiin juttuihin. Tämä kevyempi postaus toimikoon pienenä muistutuksena uutisähkystä kärsivälle itselleni ja ehkä teille muillekin, jotka mahdollisesti koette pientä ahdistusta siitä negatiivissävytteisestä ilmapiiristä, jonka virus langetti parissa kuukaudessa koko maapallon päälle. Maailmanloppu ei ole käsillä ja näissä poikkeuksellisissa hetkissäkin on paljon hyvää!
Kuten se, että ollaan ulkoiltua tulee ihan ennätys paljon! Ollaan oltu koko porukalla niin pihalla, puistoissa kuin luontopoluillakin. Monet muutkin ovat tähän touhuun intoutuneet ja onneksi kelit ovat suosineet. Metsäretki kuulostaa tällaisina aikoina todella hyvältä idealta ja voin taata, että on myös lasten mieleen.
Ja niin kuulostaa myös grillailu omalla pihalla tai nuotiopaikalla. Grillikauden korkkaamista ei tarvinnut odottaa kesään asti, vaan me päätettiin kokeilla jo nyt, miten rantaan kaavailemamme nuotiopaikka toimii. Ja hyvinhän se pelitti. Kaivuri nosti viime syksynä vanhan kaivonrenkaan osoittamalleni paikalle ja muutenkin myllersi rantaviivaa meidän mieleiseksi. Nyt tuo ympäristö pitäisi vielä siistiä, levittää pohjahiekka ja sen jälkeen miettiä mahdollista kivetystä ja soraa. Kaivonrenkaan tulen maalaamaan mustaksi ja rantaan istutan ehkä hieman lisää siihen sopivia kaisla- ja heinäkasveja reunustamaan. Loppusilauksena meri-ilman kestävät tuolit nuotiopaikan ympärille.
Nuotiopaikan lisäksi olen muutenkin innostunut tässä kotipäivinä suunnittelemaan taloasioita taas eteenpäin. Eilen tilasin pari kangasnäytettä niitä nojatuoleja varten, joista tuli vahingossa kunnon ikuisuusprojekti. Jos näytteistä löytyy sopiva kangas, niin laitan sen tilaukseen ja saan vihdoin ja viimein kaavailemani loungetuolit valmiiksi! Muutama muukin keskeneräinen projekti on tarkoitus saattaa tässä kotipäivien aikana loppuun. Ihanaa kun pystyy ruksimaan asioita to do-listalta pois.
Tuunausten lisäksi olen kunnostautunut kaappien siivoamisessa. Eilen siivosin isomman tytön kaappeja ja sitä edellisenä kuopuksen. Tänään on käyty läpi pakkanen ja kohta ajattelin siivota meikit&kosmetiikat. Kunnon kevätsiivousta siis pukkaa ja hyvä niin. Jos keskeneräisten projektien loppuunsaattamisesta tulee hyvä fiilis, niin tulee myös kunnon siivouksesta! Ihanaa, kun kaikki kaapit on järjestyksessä ja ylimääräinen tavara laitettu kiertoon.
Mutta jos nyt siirrytään siivouksesta ja järjestelystä muihin positiivisiin asioihin, joihin virus on häilyvästi taustavaikuttanut, niin pakko mainita, että kyllä sitä on tullut oltua aivan eri tavalla läsnä lasten kanssa. Erityisesti ehkä kuopuksen, joka on tässä viime viikkoina ja päivinä kehittynyt monessakin jutussa todella paljon. En tiedä johtuuko se siitä, että nyt on taas jokin superkehitysvaihe menossa vai siitä, että ollaan oltu ennätyspaljon kotona ja sitä kautta paremmin läsnä, vaikka toki siihen aina pyritään, kuten myös opettamaan sekä kannustamaan häntä eri virstanpylväiden kohdalla. Oli miten oli, nyt olemme saaneet todistaa päivittäin hänen kehittymistään. Pottahommat rullaavat jo ihan kivasti (pelkästään isän kanssa tosin :D) ja niin tekee myös kävely. Hän on oppinut syömään itse lusikalla ja haarulla paremmin sekä olemaan muutenkin omatoimisempi ruokailun suhteen. Sanoja tulee koko ajan lisää ja hän myös yrittää toistella kaikkea mitä me sanomme. “Hauva” tulee kun apteekin hyllyltä, jos koirasta näkyy kuva tai vilaus ulkona. Yksi hellyyttävä virstanpylväs tähän täytyy vielä lisätä ja se on oman navan löytäminen 😀 Aina kun kysyn missä napa, niin hän innoissaan etsii sitä pienten “vatsamakkaroidensa” alta ja on joka kerta niin onnellinen sen löytymisestä. Ehkä suloisin näky IKINÄ!
Esikoisen kanssa on puolestaan käyty syvällisiä (mutta myös aika hulvattomia) keskusteluja. Hän on kovin innoissaan syksyllä alkavasta koulusta ja imee tietoa kuin sieni. Eilen hän kertoi tohkeissaan siitä, miten puhelinverkot toimivat ja samaan syssyyn ilmoitti, että lasten tiedeohjelmat on parasta mitä hän tietää! Ihan kuin minä pienenä 😀 Hänen kanssaan on tässä kotipäivinä leivottu, katsottu leffoja, piirretty ja pelattu. Pyörikausikin korkattiin kunnolla, kun itsekin hyppäsin pitkästä aikaa satulaan.
Jos läheiseni ovat saaneet minut hymyilemään, niin ovat myös tuntemattomat ihmiset, jotka pyrkivät omalla toiminnallaan tuomaan ihmisille hyvän mielen. Parvekkeiltaan ryhmälaulua harrastavat italilaiset ovat tästä yksi hyvä esimerkki. Kuten myös ne monet täällä kotimaassa oma-aloitteisesti apuaan tarjonneet, jotka ovat mm. naapurin vanhukselle viestittäneet, että kauppareissut hoituvat heidän toimesta, jos tarvetta on. Moni kollegani on myös kunnostautunut tässä kehittelemään ajanvietettä kotipäiville ja kokoamaan yhteen ideoita, joilla voi jokainen omalla toiminnaallaan ehkäistä viruksen jälkimaininkien talousongelmia. Näistä ja monista muista on tullut hyvä fiilis ja luotto siihen, että loppujen lopuksi ihminen on laumaeläin, joka hädän hetkellä turvautuu toisiinsa ja auttaa heikompiaan.
Loppuun vielä pakko todeta, että vaikka tämä pandemia on kaikkea muuta kuin naurunasia, niin omaa mieltäni on kyllä ajoittain kohentanut ne lukuisat memet mm. vessapaperin hamstraamisesta, koska mikä muukaan meidät pitäisi järjissään haastavina aikoina kuin huumori? Toki on ihmisiä, joita nämä ei naurata tippaakaan, mutta jos omaa oloasi nämä halvan huumorin memet helpottavat niin naura pois. Ainakin itselleni tulee edes hetkeksi kevyempi olo. Tästä alla olevasta aution näköisestä nuotiopaikasta yhdellä nakilla höystettynä saisi myös hyvän pandemiamemen kehiteltyä. Saa käyttää, jos tahtoo 😀
What do you think?
You must be logged in to post a comment.