Ai tältä tuntuu maanjäristys

bralette LINDEX

Viime yönä säpsähdin kolmen jälkeen. Olin puoliunessa, enkä ollut ihan varma mitä oli tapahtunut. Ensimmäinen ja ainoa järkevä ajatus päässäni oli, että ulko-ovi oli pamahtanut kiinni. Olinko unohtanut sen illalla auki, kun tulimme kotiin? (Ei olisi eka kerta). Mieleen tuli karmiva ajatus, että joku oli käynyt meillä sisällä. Juuri kotimatkalla olimme puhuneet ikävästä välikohtauksesta, jossa omakotitaloon oli murtauduttu yöllä. Ei siis ihme, että tämmöiset pelottavat tarinat olivat mielessä. Ketään ei kuitenkaan näkynyt ja kävin vielä varmistamassa, että ulko-ovi oli kiinni. Se oli visusti lukossa, joten kutsumattomia vieraita meillä tuskin oli käynyt.

Uni ei kuitenkaan meinannut tulla uudelleen millään, joten päätin kysyä mieheltäni kuuliko hän pamauksen. Hämmentynyt ja uninen ääni vastasi, että ei täällä mikään pamahtele 😀 Hän on yleensä meistä se herkkäunisempi, joten päädyin siihen, että olin nähnyt vain unta.

Aamulla koneen avattuani hämmästyin. Moni muukin täällä päin asuva oli herännyt tismalleen samaan aikaan kuin minä. Ja syy oli nyt selvillä, nimittäin maanjäristys. Tuntuu aina yhtä hämmentävältä kuulla, että Suomessakin esiintyy maanjäristyksiä. Tämä ei ole siis todellakaan ensimmäinen kerta Suomessa tai edes tällä alueella järisee, mutta minulle taisi olla. Tai ainakin ensimmäinen kerta, kun järistyksen jollain tavalla noteerasin. Se tuntui pamahdukselta, järähdykseltä ja oli oikeastaan vähän pelottavaa. Kyseessä oli suhteellisen pieni järistys, enkä halua todellakaan halua kokea miten karmealta ne oikeasti isot maanjäristykset tuntuvat.

Vaikka maanjäristykset minua hieman hirvittävät, en voi väittää ettenkö olisi hieman utelias niiden ja muiden vastaavien luonnonilmiöiden suhteen. Olen muistaakseni täällä joskus aikaisemmin jo maininnut, että hain aikoinaan kahteen eri kouluun ja koulutusohjelmaan opiskelemaan. Niillä ei ollut mitään yhteistä ja näin jälkeenpäin on ollut hauska pohtia, miten erilainen tieni olisi ollut, jos olisin päässyt sisään siihen toiseen. Toinen paikoista oli tietysti käymäni vaatetusalan AMK ja toinen, se haaveeksi jäänyt, hasardimaantiede Turun yliopistossa. En ehkä enää osaisi nähdä itseäni maantieteellisellä alalla, mutta siihen liittyvät aiheet kiinnostavat kyllä edelleen. Mutta lähinnä siis luontodokkareiden ja uutisten muodossa, niitä todellisia järistyksiä en kaipaa. Ainakaan nyt, kun tiedän miltä pienikin maanjäristys tuntuu.

ps. Olen aivan koukussa ruispaahtoleipiin, joissa on avokadoa päällä. Pieni ripaus suolaa ja limemehua. NAM!

lifestyle