Before sun goes down

Kuvattiin nämä kuvat siskon kanssa eräänä iltana läheisellä sillalla ja ne saivat minut miettimään kahta asiaa. Toista hyvin vähäpätöistä ja toista hieman tärkeämpää. Aloitetaan kevyemmällä aiheella, eli puhutaan hieman hiuksista. Ensi viikolle olen varannut kampaaja-ajan (ihan sokkona muuten!) ja sitä ennen pitäisi päättää mitä tehdä tukalle. En jostain syystä halua palata tuttuun tummanruskeaan vaan pysytellä lähempänä omaa väriäni, joka on tuollainen vaaleampi keskiruskea. Kylmemmäksi tukkaa tullaan ehdottomasti sävyttämään, mutta muuten kaikki on vielä auki.

Pitäisikö värjätä koko pää vai säilyttää liukuvärjäys? Pitkää tukkaa tässä ollaan kasvattamassa, mutta leikkaisinko kuitenkin pari senttiä enemmän kuin edellisillä kerroilla? Jokin tehohoitokin voisi olla tarpeen kesän jälkeen. Nyt muuten nuo raskautta seuranneen sulkasadon jälkeen kasvaneet uudet hiukset ovat about 15-20cm pitkiä ja siitä syystä latva näyttää niin hassun ohuelta polkkamittaan nähden. Ihan kuin hiusta olisi harvennettu korvista alaspäin melko radikaalisti 😀

Mutta sitten siihen toiseen aiheeseen, joka tuli mieleeni lähinnä tuosta tyhjyyteen tuijottavasti katseesta ylemmässä kuvassa. Viimeinen vuosi on monella tapaa ollut hyvin vauhdikas, enkä ole ehtinyt uhrata kovinkaan montaa hetkeä miettiäkseni tulevaisuutta. Nyt varmasti ihmettelette mistä puhuu tuore tontin omistaja, joka suunnittelee omaa unelmataloaan. Meidän perheen tulevaisuutta on kyllä mietitty aivan tarpeeksi pitkälle, mutta omaa henkilökohtaista uraani en ole pohtinut hetkeen. Ehkä siksi, että sen pohtiminen aiheuttaa pienen ahdistuksen sisälläni tai ehkä siksi, ettei siihen ole ollut aikaa. Olen viimeisen vuoden aikana huolehtinut paljon enemmän läheisistäni kuin itsestäni, jonka takia olen ehkä nyt tässä tilanteessa. Pahinta on se, että olen tottunut olemaan henkilö, joka tietää tasan tarkkaa mitä haluaa ja aikoo tehdä.

Uskon, että asiat tulevat järjestymään seuraavan parin vuoden aikana parhain päin, mutta mitään kristallin kirkasta suunnitelmaa minulla ei ole. Välillä toivoisin opiskelleeni alaa, jossa työllistyminen olisi selkeämpää. Opettajat yleensä päätyvät opettajiksi ja sairaanhoitajat hoitajiksi. Yhtään sen enempää yleistämättä. Olen kuitenkin varma siitä, että luovat alat ovat loppujen lopuksi minua varten ja uskon yhä tehneeni oikeat valinnat. Suunta on vain nyt hukassa.

Välillä tuntuu, että hyvinhän elämä porskuttaa, mutta toisena hetkenä olen kovin ahdistunut, kun selviä suunnitelmia ei ole. Jatkossa tulen tarvitsemaan enemmän aikaa itselleni, jotta voin kunnolla löytää oman polkuni. Tilanne varmasti helpottaa siinä vaiheessa, kun mini aloittaa päiväkodin ja minun ei tarvitse enää olla samanaikaisesti yrittäjä sekä kotiäiti. Oma yrityksen perustaminen on kaikesta kiireestä huolimatta ollut yksi parhaista teoistani ikinä. Tiedostan kuitenkin jo nyt, että se tulee vielä joskus (melko piankin) vaatimaan muutakin toimintaa bloggaamisen rinnalle.

Mitä se muu sitten olisi? Takataskussa on AMK-koulutus vaatetusalalta, mutta en ainakaan vielä ole löytänyt omaa paikkaani kyseiseltä kentältä. Vaatetusalalla ei myöskään mene tällä hetkellä kovinkaan hääppöisesti (kuten ei monella muullakaan alalla), joten sitä on tullut mietittyä myös täysin uuden alan opiskelua. Ei ehkä kokonaista tutkintoa, mutta lyhyempiä koulutuksia mahdollisesti? Ne voisivat avata uusia mahdollisuuksia tai ainakin avartaa näkemyksiäni. Työllisyystilanne maassa on varmasti kaikille selkeä ja siitä syystä olenkin hyvin onnellinen, että minulla ylipäätänsä riittää tänään ja ensi viikolla hommia. Ei kaiken tarvitse olla aina niin pitkälle suunniteltua.

Olen erittäin iloinen ja tyytyvänen tämän hetkiseen elämääni. Kunnianhimoisena ihmisenä kuitenkin tiedostan janoavani ja ehdottomasti tarvitsevani onnistumisia myös työelämässä. En koe olevani mikään uranainen, mutta haluan tuntea olevani hyvä siinä mitä teen ja nauttia sen tekemisestä. Kuten taloprojektin kanssa tuli todettua, en halua joutua katumaan asioita siksi, että en toiminut ennen kuin oli liian myöhäistä.

ps. Minuutti näiden kuvien jälkeen oli pimeää.

dress GINA TRICOT*
sunnies LE SPECS

shoes ADIDAS

bag ALL SAINTS

(*gifted)

lifestyleoutfit