Camera

Lupaamani kamerapostaus on vihdoin täällä! Ajattelin itse asiassa jakaa tämän kahteen osaan. Ensimmäisessä kerron hieman tämän hetkisestä kalustostani, siitä miksi juuri näihin valintoihin päädyin ja mistä haaveilen seuraavaksi. Toiseen postaukseen ajattelin sitten liittää hieman tällä kyseisellä kameralla napattuja kuvia ja puhua mm. siitä mitä itse otan huomioon asukuvia ottaessa.

Mutta aloitetaampa pienellä kamerahistoriakatsauksella. Olen kuvannut pienen ikäni aikana kahdella eri merkkisellä kameralla. Ensimmäinen järkkärini oli Olympus, jota ihan rehellisesti sanoen en varmasti koskaan oppinut käyttämään kunnolla. Hetken aikaa kuvasin iskän vanhalla Canon rungolla ja monen suosimalla edullisella 50mm 1.8 linssillä. Parin vuoden ajan tuli käytettyä pelkästään Olympuksen minijärkkäriä (pen lite e-pl5), jonka blogin kautta sain. Sen kanssa pääsin oikeastaan pois automaattiasetusten kanssa räpeltämisestä ja siirryin käyttämään pelkästään manuaalia. Olympus penistä tykkään edelleen kovasti ja tämänkin postauksen kuvat on sillä otettu. Omistan siihen muutamia eri objektiivejä (mm. kiinteät 25mm ja 45mm) ja käytän sitä tätä nykyä kakkos-/reissu-kameranani. Oikein passeli siihen tarkoitukseen. Sen rinnalle kaipasin kuitenkin hieman järeämpää asetta ja koin, että nyt oli vihdoin aika siirtyä täyskennoiseen kameraan.

Miksi Canon?

En ole koskaan kokenut olevani mitenkää erityisen merkkiuskollinen missään asiassa, mutta jostain syystä Canon oli ehdoton ykkösvalintani, kun runkoa lähdin ostamaan. Minulla ei ollut etukäteen kovinkaan montaa objektiivia rajoittamassa merkin vaihtoa, mutta jostain syystä Canon tuntui parhaimmalta. En tiedä johtuiko tämä useiden ihmisten antamista suosituksista, mutta sen kummemmin en osaa valintaani perustella. Muitakin vaihtoehtoja toki mietin, mutta olen tällä hetkellä hyvin iloinen, että pidin tässä kohtaa pääni.

Miksi 6D?

Kävin pitkään keskusteluja ystävieni sekä asiantuntevien myyjien kanssa mikä olisi se minun tarpeisiini sopivin runko. Kuvaan pääasiassa blogikuvia (asukuvat, ruokakuvat, sisustus jne.) sekä henkilö-/muotokuvia. Kuvaan ympäri vuoden, ulkona ja sisällä. Pahin viholliseni on erityisesti talviaikaan vähäinen luonnonvalo. Siitä syystä kaipasin runkoa, jolla sopisi myös kuvata hieman hämärämmässä. Loppujen lopuksi täyskennoisista Canonin rungoista tarpeisiini ja budjettiin sopi ainoastaan tämä. Runko istuu käteeni hyvin ja olen kokenut sen miellyttäväksi käyttää. Ehkä sitten joskus on 5D Mark III (tai uudemman) vuoro, jos koen tarvetta johonkin siirtyä. Monet harmittelevat 6D:n kohdalla tarkennuspisteiden vähäistä määrää, mutta itseäni se ei ole häirinnyt. Ehkä jos olisin ensin kuvannut pitkän aikaa 61 tarkennuspisteen 5D:llä tuntuisivat nämä 11 hyvinkin vähäisiltä. En kuitenkaan ole kokenut vähäisen määrän mitenkään rajoittavan kuvaamistani. Joystickiä en myöskään ole kaivannut, vaan sormet ovat kyllä löytäneet oikeille nappuloille. 6D loistavat hämäräkuvaus-ominaisuudet tuli testattua jo vuoden pimeimpinä kuukausina ja niiden puolesta annan kyllä täydet suositukset tälle rungolle. Olen kuvannut usein korkeillakin ISO-arvoilla ja hyvin tuloksin.

Kuten valokuvauksessa yleensäkin, on suurin merkitys aina kuvaajalla. Oli kalusto kuinka hulppea ja hyvä tahansa, se ei takaa hyviä kuvia. Itse huomaan valtavan eron ensimmäisillä viikoilla otettuihin kuviin ja nyt 4kk myöhemmin otettuihin kuviin. Se kertoo oikeastaan kaiken siitä, miten suuri osa kuvan laadusta on kiinni kuvaajasta ja hänen taidoistaan. Uuden oppiminen ottaa aikansa. Tarkennukset napsahtelevat tätä nykyä hyvin paikoilleen ja jälkikäsittelyä tarvitsee huomattavasti vähemmän. Vielä kaipaan rutkasti harjoitusta, jotta esimerkiksi asetusten muuttaminen kesken kuvaamisen nopeutuu. Nautin kuvaamisesta ehkä juuri sen vuoksi, että siinä voi jatkuvasti oppia jotain uutta ja kehittää omia taitojaan. Tämä pieni huomio tähän väliin siksi, että on tärkeää muistaa missä kohtaa tekniikka todellakin tulee vastaan ja milloin on mahdollisuus päästä parempaa suoritukseen harjoittelemalla lisää. Kuulostan ihan äidiltäni, mutta totta joka sana. Uusilla ja kalleimmilla välineillä ei välttämättä voiteta kilpailuja, taidot ne loppupeleissä merkitsee. Ei siis kannata heti lähteä uusimaan koko kamerakalustoa hienompien kuvien toivossa, vaan esimerkiksi keskustella voisiko vanhalla rungolla saada parempia kuvia harjoittelun tai vaikkapa uuden objektiivin myötä.

Mikä objektiivi?

Samalla tapaa kuin rungosta kävin myös objektiiveistä ahkeraa keskustelua ystävien ja kameramyyjien kanssa. Tiesin, että lähtisin alussa liikenteeseen yhdellä objektiivilla ja täydentäisin kalustoani seuraavan kerran aikasintaan puolen vuoden kuluttua. Siinä kohtaa, kun mielessä pyöri aivan liian monta objektiivia sain joltain hyvän vinkin listata mitä ominaisuuksia siltä eniten toivoin ja mitä sillä tulisin pääasiassa kuvaamaan. Valovoima oli ensimmäinen sana, jonka paperille kirjoitin. Siitä syystä päädyin hankkimaan ensimmäisenä kiinteän objektiivin ja unohdin zoomilliset vaihtoehtoni hetkeksi. Pohtiessani 25mm, 50mm ja 85mm välillä tulin siihen tulokseen, että 50mm olisi varmasti se monikäyttöisin näin alkuun. Sillä voisin kuvata niin henkilökuvia kuin maisemiakin, vaikka toki laajempi kulma siihen olisi optimaalisempi. Pääpaino kuvaamisessani on kuitenkin muotokuvissa, joten siihen 50mm sopi hienosti.

Miksi Sigma (50mm 1.4 Art)?

Canonin 50mm 1.8 oli ollut käytössäni muutaman vuoden, mutta kuten sen jo hinnastakin voi päätellä, ei kyseessä ole mikään maata mullistava kapistus. Siinä mielessä on, että 99 eurolla saa melkoisen kauniin blurrauksen taustaan ja kohde erottuu hyvin. Huono hankinta se ei missään nimessä aikoinaan ollut, mutta nyt oli aika siirtyä seuraavalle tasolle. Canonin 50mm 1.4 oli kuitenkin sen verran vanha, että päädyin muutamat arvostelut ja ystävien kehut kuultuani Sigmaan. Sen Art-sarjan taso on tullut ehkä monelle yllätyksenä ja olen itsekin vakuuttunut käyttämästäni 50mm 1.4 objektiivistä. Kookas ja melko painavahan se on, mutta sen se korkeatasoinen optiikka vaatii. Sillä otetut kuvat ovat ryhdikkäitä ja bokeh (tausta) kauniin pehmeä. Ja mikä parasta hintalaatusuhde on tässä enemmän kuin kohdillaan.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavan objektiivin hankinta tulee ajankohtaiseksi viimeistään syksyllä. Nykyinen 50mm on toiminut moitteettomasti ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Mietinnän alla on ollut niin laadukasta zoomilinssiä, laajista kuin kiinteää 85mm objektiiviä. Tällä hetkellä en vielä ole varma mikä tulee olemaan se seuraava hankintani, mutta laajis en sen usko olevan. Testissä ollut Canonin 16-35mm 2.8 oli huikea ja varmasti jonain päivänä sen tai vastaavan tulen hankkimaan, mutta tällä hetkellä se ei tunnu olevan prioriteetti numero yksi.

Mielessä on pyörinyt zoomilinsseistä mm. Canonin 24-70mm f/2.8 L II. Joku teistä kuitenkin kommentoi, että edellä mainitun laajiksen ja 70-200mm objektiivin seurassa tuo jää hieman turhaksi. Mielipiteitä? Ehdotuksia? Kommentteja? Zoomillisen objektiivin lisäksi mielessä on pyörinyt toisen kiinteän linssin hankinta. Kovasti odottelen, jos Sigmalta saataisiin pian Art-sarjaan 85mm, mutta hyviä kokemuksia olen myös kuullut Canon 100mm f/2.8L is usm macrosta ja tietenkin Canonin 85mm 1.2 L II linssistä. Kokemuksia? Tämä kameroista ja objektiiveistä keskustelu on aina yhtä jännittävää, kun toiset vaan sattuvat tykkäämään tytöistä ja toiset pojista.

Vaikka olen jo nyt saanut vinkkejä hyvistä objektiiveistä moneltakin suunnalta, tuntuu tällä hetkellä kuitenkin olevan enemmän aihetta pohtia minkälaisen kokonaisuuden ja paketin objektiiveista haluan. Ei siis ehkä ole oleellisinta tuijottaa yksittäisten linssien tuotetietoja ja testikuvia, vaan miettiä minkälainen setti palvelisi minua parhaiten. Vinkkejä ja suosituksia otan kyllä tähänkin mielelläni vastaan. Tarkoituksena olisi tässä kevään aikana testata ainakin tuota Canonin 24-70mm ja mahdollisuuksien mukaan muitakin. Haluan olla seuraavaan objektiivivalintaan yhtä tyytyväinen kuin tähän ensimmäiseen.

random