DIY & tuunaus

DIY keraaminen maljakko – uusi ilme struktuurimaalilla

Posted on

Olin suunnitellut tänään postaavani muuta sisältöä, mutta aamulla julkaisemani kuva IG:ssä inspiroi sittenkin kertomaan tästä tuunausprojektista, jonka aloitin toukokuun puolella. Intouduin tosiaan ensin kokeilemaan villiä vaahtosaumaustrendiä (lue lisää täältä), mutta totesin sen lopulta aika hasardiksi hommaksi + lopputulos oli enemmän epämääräinen kuin hyvällä tavalla erikoinen ja hieno. Olin ostanut tuunattavat esineet edullisesti kirpparilta, mutta tarkkana tyttönä en halunnut heittää niitä hukkaan epäonnistuneen tuunauksen jälkeen, joten “purkasin” vaahtopursotukset sekä maljakon että lampun päältä ja annoin niille uuden elämän tekemällä toisen tuunauksen päälle.

Lamppuun en ole vieläkään löytänyt sopivaa varjostinta (saa vinkata, jos joku tietää mistä löytyisi!), mutta maljakko on ollut jo tovin käytössä. Ensin ajattelin, että esittelen nämä samalla kertaa valmiina, mutta maljakosta kirposi nyt sen verran paljon kyselyitä, että päätin näyttää lopputuloksen nyt heti ja kertoa samalla, miten tämän näköiseen lopputulokseen päädyttiin.

Tässä yllä näette käyttämäni tuotteet; valkoinen akryylimaali & struktuuripasta.

Siistittyäni maljakon parhaani mukaan epämääräisen saumausvaahdon jäljiltä (kaikkea en saanut irti), päätin kokeilla peittää tuon ei niin mieluisan kukkakuosin maalaamalla. Valkoisen akryylimaalin ansiosta maljakko muuttuikin hetkessä, mutta kukkakuosi paistoi yhä läpi (ks. kuva yllä). Toisessa vaiheessa lisäsin päälle reilusti struktuuripastaa, jota ostin Tigerista. Siellä on myytävänä tätä muistaakseni kolmessa eri “laadussa”. Yksi on melko sileää ja kaksi muuta aina asteen verran rakeisempaa.

Tähän käytin sitä kaikista rakeisinta, jotta sain alkuperäisen kuvioinnin ja saumausvaahdon rippeet peitettyä. Lopuksi sivelin vielä maalia päälle, koska arvelin struktuurin pysyvän paremmin maljakkossa kiinni, jos sen “kiinnittää” maalilla. Tuunaukselle tuli hintaa n. 5 euroa maljakkoineen päivineen, jos sitä epäonnistunutta välivaihetta ja sen kuluja ei lasketa. Struktuuripastasta innostuin sen verran kovin, että kokeilin sitä myös lamppuun ja kanvastauluun. Toimii ihanasti niissäkin!

Yllä näkyy vielä ennen ja jälkeen kuvat. Melkoinen muutos käynyt ja pakko sanoa, että sen epämääräisen vaahtosaumakokeilun jälkeen en kyllä olisi uskonut, että tästä maljakosta saa vielä katseenkestävän :D Mutta hyvin kävi vai mitäs mieltä te olette?

Rakkauskirjeitä ja leikkitreffikutsuja

Posted on

Kaupallinen yhteistyö: Brother

Hei me askarrellaan, taas!

Luin vastikään uutisista, että poikkeusolot ovat saaneet meidät ihmiset toimimaan poikkeuksellisesti myös muutenkin kuin välttelemällä turhia kontakteja. Me suomalaiset olemme nimittäin hurahtaneet kokkaamaan ja leipomaan keittiöissämme, laittamaan kotia ja pihaa sekä tekemään käsillä. Kaikenlainen käsillä tekeminen on ollut suuressa kasvussa, ainakin jos on myyntilukuja uskominen. Itse allekirjoitan kyllä näistä jokaisen hurahduksen kohdallani, sillä kotona on kokattu, leivottu, puunattu taloa sekä pihaa, mutta myös askarreltu, maalattu ja tuunattu ihan urakalla viimeiset 10 viikkoa. Se on tehnyt mielelle hyvää monella tapaa. Käsillä tekeminen nimittäin rentouttaa ainakin meikäläistä ja lopputuloksesta tulee kyllä lähes poikkeuksetta hyvä fiilis. Oli kyseessä sitten onnistunut illallinen tai haravoitu piha.

Aterioiden lisäksi itse tuotettua taidetta on viime viikkoina syntynyt siihen tahtiin sekä omasta että lapsien toimesta, että päähäni tuli idea ilahduttaa näillä ystäviä ja sukulaisia. Vaikka meillä on perheen kesken ollut todella hauskaa kuluneiden viikkojen aikana, niin välillä ikävä on kasvanut vähän liiankin suureksi erityisesti meidän vanhemmalla tytöllä. Niinä hetkinä olen kehottanut häntä ottamaan videopuhelun isovanhemmille tai kaverille. Jossain kohtaa ne videopuhelutkin alkoivat kuitenkin tökkiä, joten ehdotin, että mitä jos palaisimme viestittelyn alkujuurille ja muistaisimme läheisiä kirjeellä. Siitä mini innostui kovasti. Ensimmäinen kirje valmistui hetkessä ja minä kävin tiputtamassa sen kauppareissulla ystävän postilaatikkoon. Alkuun sitä kirjoitettiin ihan vaan valkoiselle paperille ja koristeltiin puuvärein, mutta viikkojen kuluessa panoksen niin sanotusti kovenivat ja kirjeiden sekä korttien taso alkoi nousta.

Viime viikolla kehittelimme yhdessä minin kanssa pari erikoista kortti- ja kirjemallia, jotka jaan nyt teidän kanssa. Näillä voi halutessaan ilahduttaa ystävää tai sukulaista. Vaikka rajoituksia nyt hieman höllennetäänkin, poikkeusolot jatkut yhä, joten näille on varmasti tarvetta vielä tulevien kuukausien aikana. Varsinkin jos lähipiiristä löytyy riskiryhmäläisiä tai vaikka sukulainen/ystävä asuu liian kaukana livetreffejä ajatellen.

Näitä kortti- ja kirjemalleja varten kaivoimme jälleen esille P-TOUCH CUBE -tarratulostimen, josta olenkin kertonut teille jo enemmän täällä tammikuisessa postauksessa. Maaliskuussa ideoin myös erilaisia vauvakutsuille sopivia askarteluja tämän laitteen tiimoilta, joten kannattaa kurkata tänne, jos sellaiset kiinnostavat. Kahdessa edellisessä julkaisussa keskityin nimenomaan tuohon P-TOUCH CUBE -tulostimeen, mutta tällä kertaa pääsin kokeilemaan sen ns. isosiskoa P-TOUCH CUBE+ -tarratulostinta, joka on aavistuksen monipuolisempi.

P-TOUCH CUBE+ -tulostimella on esimerkiksi mahdollista tulostaa jopa 24mm leveää tarraa/nauhaa, kun taas P-TOUCH CUBE -tulostimen maksimitarraleveys on 12mm. Eron näette tuosta perhosmallista, jossa on samansävyistä nauhaa juurikin 12mm ja 24mm leveänä. CUBE Plussan etu on myös sen mukana tuleva ladattava akku, kun taas CUBE -tulostimessa virtalähteenä toimivat paristot tai erikseen hankittava virtalähde. Itse innostuin kovasti noista leveistä (24mm) satiininauhoista, joista saa toteutettua todella näyttäviä ja persoonallisia (!) yksityiskohtia.

Molempia laitteita “operoidaan” puhelinsovelluksella, jonka avulla voi tosiaan suunnitella itse alusta lähtien omat tekstit (ja symbolit) tai käyttää lukuisia valmismalleja. Itse suosin tuota vapaata suunnittelua, joka on oikeasti todella simppeli. Tekstiä voi muotoilla samaan tyyliin kuin tietokoneella kirjoittaessa. Myös tarrakasetin vaihto onnistuu sekunnissa. Tarra- ja nauhakasetteja löytyy hyvin moneen makuun ja nyt keväällä Brotherin valikoimiin on tullut taas uusia vaihtoehtoja. Alla näkyvät mintun vihreät satiininauhat kultaisella tekstillä olivat näistä uutuuksista meidän minin suosikit. Ne näyttävät kuulemma superherkullisilta :D Ja kyllähän nuo kieltämättä tuovat mieleen minttujäätelön.

Tässä seuraavaksi nyt kaikista tekemistämme malleista tarvikelistat ja pienet ohjeet. Kruunukortista tein Instagramin puolelle videotutorialin, joten tarkempia ohjeita varten kannattaa kurkata sinne!

KRUUNUKORTTI

Tarvitset:

1 tyhjän talouspaperi/vessapaperirullan / korttipahvia / kynän  / sakset / ohutta kuminauhaa / värikyniä / 2 erilaista tarranauhakasettia / 1 satiininauhakasetti

Tee näin:

Leikkaa talouspaperiputki kahtia.

Piirrä toiseen päähän kruunun “väkäset” ja leikkaa ne.

Väritä väkäset ja vähän matkaa siitä alemmas haluamallasi puuvärillä.

Tulosta 4 sopivan mittaista tarranauhaa haluamallasi teksteillä.

Liimaa ne vieretysten kruunun alaosaan, niin että ne menevät aavistuksen päällekkäin.

Tee saksilla kruunun sivuille reiät kuminauhaa varten.

Mittaa sopiva pituus kuminauhalle (tulee yltää kaulan alta pään päälle) ja pujota sekä solmi se paikolleen.

Koristele kortti haluamallasi tavalla ja pyöräytä kruunu kortin ympärille.

V

PERSOONALLISET KIRJEET JA KORTIT

Tavallista kirjekuorta voit piristää lisäämällä tarratulostimella tulostettuja tekstejä päälle tai kiinnittää aitoja/kuivattuja kukkia tarranauhan avulla kiinni pahviin. Piirtämällä lasipurkin siihen alle näyttävät kukat olevat sievästi maljakossa. Loppusilauksen voi tehdä kustomoidulla satiininauhalla.

PERHOSKIRJE

Viimeisenä tämä veikeä perhoskirje, joka voi toimia ihan tavallisena kirjeenä tai vaikka kutsukorttina. Perhosta voi hyödyntää useamman kerran ja vaihtaa vain kirjeen sen siipien välissä. Tätä voi siis huoletta lähettää ystävien kesken usemman kerran edestakaisin.

Tarvitset:

2 eri väristä pahvia (mielellään valmiiksi kortiksi taitettuna) / sakset / kirjepaperia / 2 eri paksuista satiininauhakasettia

Tee näin:

Leikkaa sisempi perhosen malli pitämällä pahvia kaksinkerroin ja muotoilemalla perhosen siivet (voit myös piirtää siivet ensin, jos se helpottaa leikkaamista).

Leikkaa ulompi perhonen pitämällä sisempää mallina. Leikkaa ulommaisesta n. 0.5-1cm suurempi joka kohdasta.

Tee molempiin perhosiin keskiviivan molemmille puolille reiät samaan kohtaan, nauha kulkee niistä.

Kirjoita kirje valmiiksi ja tulosta oman mielesi mukaiset nauhat.

Sido paksummalla nauhalla kirje kiinni.

Pujota ohuempi nauha molempien perhosten läpi ja solmi kirje sillä kiinni perhoseen.

Valmis lähetettäväksi matkaan!

Ps. Viimeksi sain muutamilta kyselyjä siitä, mistä tällaisen laitteen voisi oikein hankkia, joten tähän loppuun vielä nyt kootusti nämä paikat. P-TOUCH CUBE+ löytyy Brotherin omasta verkkokaupasta ja tuo mainitsemani “pikkusisko” klassinen P-TOUCH CUBE -tarratulostin on puolestaan saatavilla Brotherin verkkokaupasta sekä seuraavilta jälleenmyyjiltä: Verkkokauppa.com, Veikon Kone, Data Group.

DIY IKEA HACK – nopea vaaterekkihylly

Posted on

Lupasin lisää tuunausjuttuja, joten täältä pesee :) Tarkoitus oli ensin näyttää teille kuinka kävi saumausvaahdotettujen esineiden, mutta en ole vielä löytänyt lamppuun uutta varjostinta, joten niiden esittely saa vielä hetken odottaa. Sitä ennen näytän kuitenkin yhden todella nopean, mutta aika veikeän tuunauksen, jonka tein meidän nuoremman tytön huoneeseen. Kyseessä on tosiaan meikäläisen ensimmäinen IKEA hack eli IKEA tuunaus, jossa hyödynnetään sieltä löytyneitä juttuja uudella tavalla. Tässä tapauksessa tauluhyllystä ja pitkästä lankavetimestä syntyi vaaterekki/hylly. Siihen saa pienen tytön vaatteita kivasti esille ja yläpuolelle tauluja/kirjoja/valokuvia/pienesineitä.

Ajattelin, että voisin koota jokaisesta onnistuneesta ja valmistuneesta tuunauksesta tarvikelistan sekä ohjeet, jos joku muukin haluaa testata. Sellaiset löytyvät nyt tuolta alta Ikean sivuilta lainattujen kuvien kera. Sen verran minun täytyy olla rehellinen, että oma tauluhyllyni ei ole peräisin Ikeasta, vaan vanha löytö muistaakseni Jyskitä. En kuitenkaan halunnut tätä varten ostaa uutta tauluhyllyä. Samantyyppisiä löytyy kuitenkin Ikeasta useissa eri väreissä. Myös vetimestä on vaihtoehtona useampi väri. Itse tykästyin eniten tähän kultaisen ja pehmeän puun yhdistelmään. Istuu kuin nenä päähän meidän kuopuksen huoneeseen, josta muuten voisin näyttää lisää kuvia, sillä sen sisustus on edennyt muutaman askeleen tässä pandemian aikana.

Tarvitset: Målerås tauluhyllyn, Bagganäs Vetimen, 2 ruuvia ja ruuvimeisselin (+ poran)

Tee näin: Mittaa sopivaan kohtaan paikat vetimen ruuveille tauluhyllyn pohjaan. Poraa reiät ja kiinnitä vedin. Kiinnitä tauluhylly seinään. Valmis!

Miltäs tämä tuunaus teistä näyttää? Hitti vai huti?

DIY – Testissä saumausvaahtotrendi

Posted on

Viime viikolla valittelin, etten muka aikapulan vuoksi ehdi luovan tekemisen pariin. Aika on toki kortilla, kun tytöt ovat kotona, mutta kyse oli taas kerran priorisoinnista. Sama homma treenamisen kanssa, sille löytyy kyllä aikaa, jos vain haluaa. Niin myös luovalle tekemiselle!

Oma työni mahdollistaa näiden kahden yhdistämisen, joten päätin, että tuunauksista ja muista luovista puuhista tulee nyt välillä osa 3 tunnin työpäiviä. Mieheni on sanonut jo useamman vuoden, että minun pitäisi keskittyä kanavissani luovaan tekemiseen ja erilaisiin tuunauksiin ja tutorialeihin. Ihan vaan siksi, että se olisi minunnäköistä sisältöä. Ja luultavasti myös teitä seuraajia kiinnostavaa. Siinä on kyllä ihan perää, sillä aikoinaan tekemästäni farkkujen tuunausvideosta tuli Youtubessa todellinen hitti. Menestyksestä huolimatta en tuunauksien jakamisesta innostunut, mutta ehkä nyt on niiden aika. Ainakin sisustustuunauksien!

Aloitetaan tuunaukset jo kerran täällä mainitusta saumausvaahtotrendistä. Tuo hämmentävä foam/fogskum -trendi herätti mielenkiintoni Instagramissa ja Pinterestissä jokunen viikko sitten. Hetken menoa katseltuani totesin, että minun on PAKKO saada tietää, mistä tässä on kyse. Ensin piti vain käydä hakemassa saumausvaahtoa ja hommata tuunattava esine.

Ruotsalaiset ovat uusineet puolet huonekaluista tällä trendillä, mutta itse päätin aloittaa jostain pienemmästä ja hyvä, että aloitin. “Uhreiksi” joutuivat parin euron kirppislamppu ja -vaasi. Tuunausta varten tein ulos pienen tuunauspajan ja suojasi käteni sekä kasvoni. Tätä pidän kyllä ensiarvoisen tärkeänä tässä, enkä missään nimessä suosittele tekemään hommaa sisätiloissa. Saumausvaahto ei nyt pahemmin haise miltään, mutta eipä tuota tee mieli hirveästi tuoksutella. Tuskin on terveellistä. Suojakäsineet ovat myös ehdottomat, jos ei halua iho-oireita.

Ensimmäisenä pursotin lampun ja nauroin kippurassa lopputulokselle. Eihän tässä ole mitään järkeä, totesin. Mieheni katseli puuhia ikkunan läpi ja pyöritteli päätään. Nainen on lopullisesti seonnut, hän taisi ajatella. Annoin teoksen kuitenkin kuivua seuraavaan päivään ja ikuistin sen vielä sille ajatellulla paikalla. Uutta varjostinta en nyt lähtenyt tähän hankkimaan, mutta kyllä tästä varmasti jonkinlaisen kuvan saa. Mieheni nimesi teoksen “lörtsyksi” :D

Seuraavaksi testasin saumausvaahtoa vaasiin. Se näytti ensin aivan järkyttävältä, mutta tuohon pöydälle asetettuna heinien kera jopa ihan hauskalta. En kuitenkaan lämmennyt tälle trendille niin palavasti, että olisin halunnut nämä tuotoksen säilyttää, joten näiden kuvien jälkeen päädyin purkaushommiin.

Purkasin molemmat tavarat alkuperäiseen kuntoon tai niin lähelle kuin mahdollista. En halunnut heittää tekeleitä suinpäin roskikseen, vaan mietin, jos niistä vielä jotain saisi irti. Uusi idea on jo mielessä ja siitä näkyy pieni vilaus oikealla. Molemmat on nyt pohjamaalattu ja hommat jatkuvat heti, kun saan vähän lisää tarvikkeita kaupasta. Vaasi ja lamppu jatkavat siis matkaansa kohti uutta ulkomuotoa. Pysykäähän kuulolla, jos lopputulos kiinnostaa :)

ps. Mitä mieltä olette tämän jälkeen saumausvaahtotrendistä?

pps. Jos teillä on jokin hauska tuunaus mielessä, jota minä voisin kokeilla ja täällä esitellä, niin kertokaa ihmeessä!

Tuunausideoita sisustukseen

Posted on

Maalaaminen on ollut ehdottomasti yksi korona-ajan hiteistä ja hieman haikeudella olen katsonut tätä monien aloittamaa harrastusta. Minunkin tekisi mieli kaivaa siveltimet esiin ja heittäytyä luovaan tilaan keskellä kirkasta päivää. Isommasta tytöstä saisi kyllä siihen puuhaan kaverin, mutta pienempi on aika pahassa iässä, jos miettii rentouttavaa maalaushetkeä :D Ylipäätänsä sana rentouttava ei kyllä kuulu miltei 1,5-vuotiaan lapsen vanhemman arkipäiviin muuta, kuin päivä- ja yöuniaikaan. Maalaushommat ovat siis toistaiseksi vielä jääneet, mutta ehkä jonain päivänä ehdin kuopuksen vedellessä hirsiä kaivaa vanhat kouluaikaiset maalaustarvikkeeni esille.

Sitä ennen jatkan muiden maalauksien fiilistelyä. Ihanaa, että ihmiset ovat löytäneet luovien puuhien pariin! Maalaushommien lisäksi olen törmännyt tässä viime viikkoina myös muutamiin loistaviin tuunausideoihin, joita tekisi mieli niinikään testata. Näitä kaikkia diy-projekteja yhdistää rakennustarvikkeiden hyödyntäminen eli rautakaupan kautta vie tie näiden tekoon. Tässä alla kolme mielenkiintoisinta, aloitetaan siitä omituisimmasta…

Saumausvaahtotrendi

Tämä totta tosiaan on yksi omituisimmista tuunaustrendeistä hetkeen. Tarvitaan vain tuunattava esine (olen nähnyt tätä käytettävän pöytiin, peileihin, kynttilänjalkoihin ja tauluihin) ja saumausvaahtoa. Vaahtoa pursutetaan ympäri valitun esineen ympäri ja annetaan kuivua. Sen jälkeen tuotoksen voi halutessaan maalata. Lopputuloksena “popkornitaidetta”. En rehellisesti tiedä mitä tästä ajatella, mutta palan halusta kokeilla :D

Huonekalujen kaakelointi

Tämä ei taida olla mikään uusi trendi, mutta sattumalta olen nyt viime viikkoina törmännyt useampiin huonekaluihin, jotka ovat saaneet uuden ulkoasun laattojen ansiosta. Tuo kuvassa näkyvä beige sivupöytä näyttää ihan todella kivalta ja tekisi mieli kopioida vastaava itsellekin. Sopisi loistavasti meidän makkariin yöpöydäksi :)

Laastimaalaus

Maalauksella aloitettiin, joten lopetetaan tämä postaus myös siihen. Perinteisten maalaustekniikoiden lisäksi olen ihastellut ns. laastimaalausta, jossa hyödynnetään nimensä mukaisesti rakennuslaastia. Myös muuta rouheaa materiaalia on käytetty näissä tauluissa elävän lopputuloksen saamiseksi. Tällaisen taulun haluan ehdottomasti yrittää toteuttaa itsekin, joten täytyy ehkä lähteä sinne rautakauppaan. Ja toivoa, että kuopus vetää jonain päivänä megapitkät päikkärit, kun näihin hommiin rupean :D

Ideoita vauvakutsuille

Posted on

Kaupallinen yhteistyö: Brother

Reilut kuukausi takaperin esittelin teille täällä blogissa uuden “leluni”, jonka avulla suuri intohimoni tuunaus&askartelu on päässyt uudelle tasolle. Ensimmäisessä yhteistyöpostauksessa Brotherin P-Touch Cube-tulostimen kanssa loihdin erilaisia, pieniä ja helppoja tuunauksia lastensyntymäpäiväkutsuille. Kyseisessä postauksessa kerroinkin vähän enemmän tuotteen ominaisuuksista ja siitä, miten tuotetta käytetään. Paristoilla, ladattavalla akulla tai verkkolaitteella* toimiva tarratulostinhan tosiaan taipuu moneen sekä hyvin arkiseen että myös juhlavaan tuunauskäyttöön. Itseäni viehättää ehdottomasti enemmän tämä juhlapuoli ja erilaisiin teemajuhliin sopivien tuunausten väkertäminen. Siitä syystä päätin tähän toiseenkin postaukseen ottaa juhlakulman, mutta hieman aikuisempaan makuun.

Sunnuntaina juhlimme ystäväni Jannin vauvajuhlia ja siitä sainkin kipinän ideoida erilaisia juttuja Baby Showereille. Nykyäänhän nämä vauvakutsut ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, että sellaiset odottavalle äidille järjestetään. Ja mikä ihana tapa tuo onkaan muistaa äitiä ja tsempata loppumetrien häämöttäessä jo edessä. Itsekin tiedän, että tuossa raskauden loppupuolella alkaa olla jo melkoisen kypsä raskausaikaan, joten juhlat ystävien kesken varmasti piristävät ja luovat positiivista fiilistä viimeisille viikoille. Vauvajuhlien lähestyessä tuunaus- ja askarteluideoita niihin syntyi kasapäin ja yhden (alla) toteutinkin Jannin päivää ilahduttamaan.

Tässä alla vielä kaikki ideani koottuna;

Lahja kiitokseksi osallistumisesta vauvakutsuille

Tarvitset: valitsemasi lahjan, valkoista pahvia, sakset, kasetin tarranauhaa, kasetin satiininauhaa

Vauvakutsujen yleistyessä ovat myös pienet “kiitos-lahjat” vieraille yleistyneet. Minusta tämä on hauska tapa muistaa vauvakutsuilla olleita ja erityisesti, jos lahjana on jokin hyödyllinen asia. Olen nähnyt lahjoina mm. kynsilakkaa, muuta pientä kosmetiikkaa, käsidesiä, suihkusaippuaa tai pesuvamppuja. Lahjoista voi tehdä yhtenäiset esimerkiksi tällaisella bodyn mallisella kortilla, joka sidotaan lahjan ympärille satiininauhalla.

Nauhaan käärityt herkut

Helppo tapa tuunata juhlat oman näköisesti on kääriä tarjottavia kustomoiduilla satiininauhoilla. Tähän tarkoitukseen sopii hyvin mm. macaronsit ja erilaiset keksit, jotka eivät tartu nauhaan kiinni ja joita on helppo pinota.

Personoidut juomat

Myös juomien (lasien tai pullojen) tuunaus käy helposti. Pahvipilliin saa helposti väkerrettyä viestin tai nimen tarranauhalla ja juoman ympärille voi sitoa satiininauhaa koristeeksi.

Kiitosviesti aterimissa

Jos lahjoja ei halua vieraille erikseen varata, voi kiitosviestin ujuttaa esimerkiksi aterimiin satiininauhan avulla. Tämä tuo myös kauniin lisän kattaukseen!

Vauvakutsujen arvausleikki

Vauvakutsuilla on monesti tapana leikkiä erilaisia leikkejä ja myös niitä varten voi nähdä itse vähän vaivaa, jos haluaa omannäköiset leikit. “Kuka tämä vauva on?” on yksi klassisimmista baby shower leikeistä, eli siinä pyritään arvaamaan kenen vieraan tai itse päivänsankarin vauvakuva on kyseessä. Kuvat toimivat myös kivana rekvisiittana, joten ne kannattaa ripustaa esille esimerkiksi “pyykkinarulle”.

Viesti odottavalle äidille kukkakimpussa

Monet haluavat muistaa äitiä erilaisilla lahjoilla ja kukilla. Kukkakimpusta voi tehdä astetta persoonallisemman liittämällä kukkakimpun varteen viestin satiininauhaan. Nauhan äiti voi esimerkiksi säästää syntyvän lapsen vauvakirjaa varten.

Muistutuksen vielä, että P-Touch Cube-tulostinta saa tosiaan Brotherin omasta verkkokaupasta, Veikon Koneelta, Data Groupilta sekä Verkkokaupasta.

(*Huomioithan, että laitteen mukana tulee 12 mm leveä TZe-tarranauha (valkoinen pohja/musta teksti) 4 m, takuukortti ja pika-asennusopas, mutta malli ei sisällä virtalähdettä. Tuoterekisteröinnillä laitteella on 3 vuoden takuu.)

The Gold Dress – osa 2

Posted on

Olen julkaissut samalla otsikolla postauksen kerran aikaisemminkin ja silloin esittelin tätä tismalleen samaa mekkoa ensi kertaa. Tuolloin elettiin vuotta 2016. Olin pitkästä aikaa kaivanut ompelukoneen esille ja antanut mielikuvitukseni laulaa. Lopputuloksena syntyi tämä kultainen mekko, jonka puin sitten päälleni Elle-gaalaan.

Kultainen mekko keräsi tuolloin paljon kauniita kommentteja niin gaalassa kuin täällä blogissakin, mutta sen koommin sitä ei kuitenkaan ole päälläni nähty. Lähinnä siitä syystä, ettei sopivaa tilaisuutta pukea tämä mekko ole oikein vastaan tullut. Tänä keväänä kuitenkin päätin, että kaivaisin mekon esille ja fiksaisin sen sopivaksi kesähäitä ajatellen. Kesähäitä kun oli tälle kesälle kertynyt jopa kolmet, joten halusin uusien mekkojen ostamisen sijaan ehdottomasti hyödyntää myös jotain vanhaa.

Mekon tuunauksesta järjestin pienen äänestyksen Instan puolella ja sen suosio hieman yllätti. Äänestäjiä on hurja määrä normaalin verrattuna ja niin oli myös dm-viestejä. Kiitos vaan tuhannesti teille kaikille aktiivisuudesta! Olipa ihanaa käydä teidän kanssa keskustelu niin hääpukeutumisesta kuin ompelujutuistakin. Äänestyksessä olitte lähes yksimielisiä siitä, että minun olisi paras lyhentää mekon hihat, sillä upeat, gaalaan sopivat kellomaiset hihat eivät ehkä olisi kovin käytännölliset hääjuhlassa. Ne olivat myös ehkä hieman talviset ja raskaat kesäjuhlaan, joten lyhentämällä/poistamalla osan hihaa ilme kevenisi huomattavasti. Näin sitten tein ja samalla myös lyhensin helmaa sen verran, että sandaalin kärjet vilkkuivat alta.

Asusteiksi valikoitui tosiaan tällä kertaa jotain huomattavasti kesäisempää ja keveämpää. Remmisandaalit veivät Instan toisessa äänestyksessä voiton avokkaista, joten päädyin laittamaan ne. Laukku puolestaan on mummoni vanha ja sen vuoksi minulle todellinen aarre. Näyttävin asuste löytyi tällä kertaa hiuksista, kun toteutin näihin häihin pitkään haaveilemani helmipinnikampauksen. Tämän hetken isoin hiusasustetrendi näkyi myös vahvasti hääjuhlassa, sillä muutamalla muullakin häävieraalla oli helmipinnit hiuksia koristamassa.

Kuvat eivät nyt tällä kertaa ole ihan loisteliaimmasta päästä, kun näiden kanssa tuli melkoinen hoppu ja ne napattii nopeasti hotellin rappukäytävässä, mutta kyllä näistä mekkoon tehdyt muutokset ja viikonlopun juhlalook käy selväksi. Kiitos vaan äitille, kun uhrauduit kameran taakse siinä hässäkässä!

Tätä mekkoa tuunatessa tuli taas hirveä ikävä ompelua ja vaatteiden tekemistä. Vaikka koen olevani ihan näppärä kameran takana ja nautin siitäkin luovasta hommasta, mutta voi jestas mikä tunne tulee, kun pääsen suunnittelemaan ja kaavoittamaan vaatteita sekä surruttamaan ompelukoneella. Se on ehdottomasti oma kutsumukseni, jos näin nyt voi sanoa.

Katseet keräävä lasten asustemallisto

*Kaupallinen yhteistyö If-vahinkovakuutus

Tässä tulee blogihistoriani ensimmäinen yhteistyö, jonka olen toteuttanut yhdessä äitini kanssa. En voinut vastustaa kiusausta ottaa äitiä mukaan, kun yhteistyöhön liittyi hyvinkin olennaisesti käsityöt ja neulominen. Pidempiaikaiset lukijat varmasti muistavat täällä esittelemiäni äidin tekeleitä vuosienkin takaa. Olempa minä kerran omistanut kokonaisen postauksenkin hänen neulomistaidoilleen. Sen verran taitava hän on.

Tällä kertaa lähdin yhdessä äitini kanssa suunnittelemaan minille uusia syysasusteita. Keräämiemme inspiraatiokuvien pohjalta äiti neuloi minille minikokoisen asustemalliston, johon kuului tupsuilla varustettu muhkea puhvihuivi, leveä panta sekä saappaiden ja nilkkureiden yläreunaan sopivat nilkkojen lämmittimet eli “cuffsit”. Ihan mitä tahansa mallisto tämä ei kuitenkaan ole, vaan kaikki sen tuotteet ovat todellisia katseenkerääjiä. Veikeät asusteet ovat nimittäin valmistettu If vahinkovakuutuksen tämän vuoden heijastinkampanjan tuotteesta Elämän langasta.



Olen myös kerran aikaisemmin ollut osallisena If vahinkovakuutuksen heijastinkampanjassa, mutta en empinyt hetkeäkään, kun minua pyydettiin uudelleen mukaan. Tällaisesta ikuisuusaiheesta voisi kirjoittaa vaikka joka syksy. En nimittäin usko, että heijastimien käytön tärkeydestä voidaan koskaan puhua liikaa. Pieni suuri asia, joka voi jossain tapauksessa säästää ihmisen tai lemmikin hengen. Elämän lanka onkin erittäin osuva nimi tämän vuoden kampanjatuotteelle.

Mutta miten ahkerasti me suomalaiset sitten käytämme heijastimia? Tutkimusten mukaan meillä on siinä yhä parantamisen varaa, mutta minusta kuitenkin tuntuu, että nykyisin ihmiset ovat valveutuneempia heijastimen suhteen ja erityisesti halukkaampia käyttämään heijastinta kuin ennen. Haluankin uskoa, että valtaosa niistä, jotka ilman heijastinta ulkona hämärässä kulkevat, ovat unohtaneet laittaa heijastimen paikoilleen. Myös minä myönnän sortuneeni tänä syksynä siihen, että olen lähtenyt iltalenkille ajatuksissani ilman heijastinta. Vastaantulijoiden kauniina vilkkuvia heijastimia ihaillessa olen sitten muistanut, että hemmetti heijastin jäi. Parin unohduksen jälkeen laitoin heijastimen sellaiseen paikkaan, että en voi sitä ulos lähtiessä ohittaa.

Päivällä otetuista kuvista ei ehkä olisi arvannut, että äidin neulomat asusteet saavat aivan uuden merkityksen pimeän tullen. Auton valojen osuessa pieneen jalankulkijaan hämärässä Elämän langan heijastava osa (9%) tulee esille. Heijastavasta langasta valmistetut asusteet lisäävät pimeässä liikkujan näkyvyyttä, mutta eivät korvaa täysin perinteistä heijastinta. Sen käyttöä ei siis kannata unohtaa.

Elämän langasta neulotut tuotteet keräävät kuitenkin varmasti katseita niin hämyisillä lenkkipoluilla kuin kaupungin kaduillakin sekä saavat kiitosta autoilijoilta. Parasta tässä on vielä se, että jokainen voi neuloa juuri omaan tyylinsä sopivan heijastavan vaatteen tai asusteen lisäämään liikenneturvallisuutta. Lisätietoja langasta ja sen tilausohjeet löytyvät If vahinkovakuutuksen sivuilta.

Loppuun vielä suuri kiitos äitille kaikesta, olet parhaista parhain

 

Taito, jonka toivoisin periytyvän

Yhdestä asiasta olen todella kiitollinen ja omalla tavallaan myös ylpeä. Nimittäin siitä, että olen perinyt äidiltäni taiteellista silmää ja kädentaitoja. Olen myös hyvin onnellinen, että hän on jaksanut neuvoa ja kannustaa minua harjoittelemaan ompelua sekä käsitöitä. Ilman häntä tuskin osaisin valmistaa vaatteita, kuten nyt osaan. Koulusta tuli opittua lähinnä kaavoitusta, mutta kaikki perustaidot ompeluun olen kyllä oppinut äidiltäni.

Käsityöt ja monet muutkin kädentaidot ovat viime vuosina olleet hieman katoava kansanperinne. Esimerkiksi juuri ompelutaidot kulkevat enää harvoin äidiltä tyttärelle, kuten joskus aikoinaan. Toki tämä on ihan ymmärrettävää, koska aikaisemmin suuri osa vaatteista tehtiin itse ja nykyisin taas valtaosa ostetaan valmiina kaupoista. Kaikkien ei missään nimessä tarvitse olla taitavia käsistään ja innostua ompelutöistä, mutta hieman huolestuneena olen kuunnellut, miten niinkin yksinkertainen juttu kuin napinompelua tuottaa päänvaivaa. Minusta jokaisesta kodista olisi hyvä löytyä jonkilaista ompelulankaa ja edes yksi neula, ihan vaan sen pudonneen napin tai purkautuneen sauman varalle. Se kuinka hienosti sen napin osaa kiinnittää on aivan sama, mutta luulisi, että jonkilaiset solmut onnistuu kaikilta :D

[pb_blockquote]Hänen käsityötaidot ovat verrattavissa taitavaan pianistiin, joka pystyy korvakuulolla soittamaan mitä vain. Ohjeita ei tarvita, kaikki tulee selkäytimestä. [/pb_blockquote]

Vaatteiden ompelu tai haastavammat käsityöt ovat sitten ihan oma taiteenlajinsa ja varmasti vain niitä varten, joilla siihen paloa on. Itse olen ehdottomasti enemmän ompeluihmisiä, enkä oikein leikatun ranteeni vuoksi edes voi neuloa. Mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin vaikka pystyisinkin kutomaan käsieni puolesta, en olisi missään nimessä yhtä taitava kuin äitini. En ole ikinä nähnyt yhtä taidokasta ja nopeaa (!) neulojaa. Vaikka olen koko elämäni hänen käsitöistään saanut nauttia ja tiedän mihin hän pystyy, olen aina yhtä hämmentynyt uusista tekeleistä. Hänen käsityötaidot ovat verrattavissa taitavaan pianistiin, joka pystyy korvakuulolla soittamaan mitä vain. Ohjeita ei tarvita, kaikki tulee selkäytimestä. Sellainen taito, oli se sitten mikä vaan, on ihailtavaa.

Jos jotain toivoisin mini perivän minulta, olisi se ripaus näitä lahjoja, jotka itse omalta äidiltäni sain. Toki se on sitten tytön päätettävissä, haluaako hän niitä käyttää vai ei. Alku on ainakin lupaava, koska hän on jo useamman kerran kysynyt minulta, milloin hän voisi saada ihka oman ompelukoneen ♥

Kuvissa äidin neulomia talviasusteita minille sekä uusimpana käsittämättömän kaunis neulemekko kauden trendivärissä. Ajattelin yhdistää sen keväällä bomber- tai nahkatakin kanssa :)

Tuunaus video: Revityt lahkeet

Posted on
[pb_video type=”youtube” src=”https://www.youtube.com/watch?v=MwDInon6gCo&feature=youtu.be”][/pb_video]

 

Yksi hiljainen uudenvuoden lupaus täytetty: videot ovat tehneet paluun blogiin.  Tehdessäni suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle 2017 luki blogin alla mm. seuraavia asioita: talo-blogin uusi alku, uudistettu ulkoasu, enemmän videoita, monipuolisempi ja järjestelmällisempi sisältö. Talo-blogin sain ruksia yli jo ensimmäisellä viikolla, uudistetun ulkoasun tammi-helmikuun vaihteessa ja nyt maaliskuun alun kunniaksi päätin hoitaa seuraavan kohdan alta pois. Viimeinen, huomattavasti laajempi kohta, on varmasti jo nyt työn alla, mutta ihan mielenkiintoista nähdä loppuvuodesta, miten olen siinä onnistunut.

Mutta vielä näihin videoihin. Ne ovat nousseet viime vuosina jopa perinteisten postausten ohi ja pitkään mietin millä tavalla itse voisin vastata muutostrendiin. En ole todellakaan mikään tubettaja tyyppi, joten hommaa piti lähestyä hieman eri tavalla. Erilaiset tuunausvideot ovat aina olleet täällä toivottuja, joten lähdin ensimmäisenä kokeilemaan miltä sellaisen teko tuntuisi. Lopputulos oli ihan okei, vaikka tekninen kalustoni videoiden tekoon ei ole se paras ja omissa taidoissanikin on huomattavasti petrattavaa. Joka tapauksessa itse koin tämän miellyttäväksi tavaksi toteuttaa videoita ja nyt kuulisin mielelläni teidän mielipiteitä ja mahdollisia muutostoiveita. Toki saa antaa myös konkreettisiaa aihe-ehdotuksia uusiin videoihin.

Jos ja toivottavasti kun intoa videoiden tekoon löytyy, tuunausvideot eivät ole ainoat, joihin olen ajatellut keskittyä. Esimerkiksi kokkailuvideot kiinnostaisivat minua myös. Näiden lisäksi olen jo suunnitellut taloblogin puolelle ihan omaa video-sarjaa, jonka toivottavasti saan aloitettu tässä kuussa. Nimittäin taloprojektissa, jos jossain näen todellista potentiaalia videoihin.

ps. Taloblogista puheen ollen, sieltä löytyy taas uusi postaus!

The gold dress

si-moda-elle-style-awards-2016-asu-2
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-5
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-3
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-000
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-8
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-6
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-0
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-4
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-00
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-1
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-7
dress DIY / bag LOVIA* / shoes BUFFALO** (here) / earrings H&M

Eilinen ilta oli kerrassaan upea. Oli ihanaa laittautua oikein kunnolla. Seistä hyvillä ja tukevilla koroilla koko kymmenen tunnin ajan. Nauttia vanhojen ystävien seurasta ja tavata uusia, tutusta sekä jutella. Iloita voittajien puolesta ja antaa isot aplodit kaikille Suomi-muodin huippunimille. Ilta oli täynnä mahtavia voittaja. Onnea vielä kerran Metille Vuoden muotiblogi -palkinnosta. Siinä hieno esimerkki miten laadukkaalla ja määrätietoisella työllä tehdää upeaa tulosta lyhyessä ajassa ja vielä keskellä kiireisintä lapsiperhe elämää!

Vaikka omalle kohdalle palkinto ei tosiaan osunut, oli olo kotiin mennessä mieletön. Kaikki illan aikana tulleet kehut ja ihastelut mekosta saivat minut taas niin herkkään tilaan, että tuntui kuin olisin jotain muka voittanut :D Tämä toinen gaala-asu oli omasta mielestäni vieläkin kivempi kuin se sininen samettiunelma ja oli ihana kuulla, että se näytti muidenki mielestä kauniilta. Mielessäni kävi ensimmäistä kertaa moniin vuosiin, että mitä jos sittenkin sitä joskus tekisi näitä muillekin kuin itselleen. Ehkä vielä jonain päivänä ;) Kiitos Ellelle illasta, oli kunnia olla ehdolla ja paikalla juhlimassa!

(*lainassa)

(**saatu/postaus sisältää mainoslinkkejä)

Blue velvet

si-moda-blog-awards-asu-5
si-moda-blog-awards-asu-2
si-moda-blog-awards-asu-0
si-moda-blog-awards-asu-7
si-moda-blog-awards-asu-8
si-moda-blog-awards-asu-00
si-moda-blog-awards-asu-3
si-moda-blog-awards-asu-4
si-moda-blog-awards-asu-9
si-moda-blog-awards-asu-6
top & pants DIY / shoes RIVER ISLAND / earrings H&M / bag LULU GUINNESS *

Tässä se nyt on. Syksyn ensimmäisen gaalan asu. Luonnostelin näitä kuukausi takaperin ja mielessäni oli muutama tietty malli sekä materiaali, jota halusin ehdottomasti kokeilla. Materiaaleista sametti houkutti kaikista eniten ja sitä lähdin metsästämään ensimmäisenä. Kyselin teiltäkin snäpissä mielipidettä värivalintaan ja kaikesta vaalean roosan hehkutuksesta huolimatta päädyin tähän upeaan siniseen. Halusin tehdä sametista jotain uutta sekä hieman yllättävää ja siksi lähdin tekemään mekon sijasta paidan ja housut. Aluksi pohdin jumpsuitia, mutta totesin, että näin samettiasulle on enemmän käyttöä. Paita näyttää varmasti kivalta myös mustien farkkujen tai nahkapöksyjen kera ja housut voi parittaa vaikka muhkean neuleen kanssa.

Kuten jo aikaisemmin teille kerroin, niin gaala-asun kanssa tuli hieman hoppu. Asuun valitsemani materiaali, ihanan ylellinen silkkisametti, oli ehkä yksi vaikeimmista kankaista työstää ja koska se oli myös melko arvokasta, en halunnut ottaa riskejä sen suhteen. Tein siis kaiken niin perinpohjaisesti huolella, että aikaa kului varmasti tuplat normaaliin ompelutahtiini verrattuna. Viimeiset käsin tehdyt pistot tein vain muutama tunti ennen gaalan alkua.

Jännitin lopputulosta poikkeuksellisen paljon, mutta olo helpottui heti, kun sain makutuomareilta vihreää valoa. Illan päätteksi oli jännityksen tilalle vaihtunut suuri hämmennys, koska tämä asu keräsi varmasti eniten kehuja kaikista itse tekemistäni vaatteista. Olin aivan puulla päähän lyöty, kun sain jatkuvasti kehuja myös tuntemattomilta ja taisipa illan aikana tulla toistakymmentä tilauspyyntöäkin. Ihan tällaista vastaanottoa en todellakaan osannut odottaa. Kiitos ihan mielettömästiTästä jos jostain jäi fiilis, että ehkä olisi ihan hyvä idea kaivaa se ompelukone useammin esille.

Ja nyt se itse asiassa odottaa tuossa vieressä valmiina surraamaan taas. Gaala-asu numeron kahden valmistus on jo käynnissä. Tällä kertaa tulossa on jotain kimmeltävää ;)

photos:Sara Vanninen / edited by me

(*lainassa showroomilta/postaus sisältää mainoslinkkejä)