DIY & tuunaus

The Gold Dress – osa 2

Posted on

Olen julkaissut samalla otsikolla postauksen kerran aikaisemminkin ja silloin esittelin tätä tismalleen samaa mekkoa ensi kertaa. Tuolloin elettiin vuotta 2016. Olin pitkästä aikaa kaivanut ompelukoneen esille ja antanut mielikuvitukseni laulaa. Lopputuloksena syntyi tämä kultainen mekko, jonka puin sitten päälleni Elle-gaalaan.

Kultainen mekko keräsi tuolloin paljon kauniita kommentteja niin gaalassa kuin täällä blogissakin, mutta sen koommin sitä ei kuitenkaan ole päälläni nähty. Lähinnä siitä syystä, ettei sopivaa tilaisuutta pukea tämä mekko ole oikein vastaan tullut. Tänä keväänä kuitenkin päätin, että kaivaisin mekon esille ja fiksaisin sen sopivaksi kesähäitä ajatellen. Kesähäitä kun oli tälle kesälle kertynyt jopa kolmet, joten halusin uusien mekkojen ostamisen sijaan ehdottomasti hyödyntää myös jotain vanhaa.

Mekon tuunauksesta järjestin pienen äänestyksen Instan puolella ja sen suosio hieman yllätti. Äänestäjiä on hurja määrä normaalin verrattuna ja niin oli myös dm-viestejä. Kiitos vaan tuhannesti teille kaikille aktiivisuudesta! Olipa ihanaa käydä teidän kanssa keskustelu niin hääpukeutumisesta kuin ompelujutuistakin. Äänestyksessä olitte lähes yksimielisiä siitä, että minun olisi paras lyhentää mekon hihat, sillä upeat, gaalaan sopivat kellomaiset hihat eivät ehkä olisi kovin käytännölliset hääjuhlassa. Ne olivat myös ehkä hieman talviset ja raskaat kesäjuhlaan, joten lyhentämällä/poistamalla osan hihaa ilme kevenisi huomattavasti. Näin sitten tein ja samalla myös lyhensin helmaa sen verran, että sandaalin kärjet vilkkuivat alta.

Asusteiksi valikoitui tosiaan tällä kertaa jotain huomattavasti kesäisempää ja keveämpää. Remmisandaalit veivät Instan toisessa äänestyksessä voiton avokkaista, joten päädyin laittamaan ne. Laukku puolestaan on mummoni vanha ja sen vuoksi minulle todellinen aarre. Näyttävin asuste löytyi tällä kertaa hiuksista, kun toteutin näihin häihin pitkään haaveilemani helmipinnikampauksen. Tämän hetken isoin hiusasustetrendi näkyi myös vahvasti hääjuhlassa, sillä muutamalla muullakin häävieraalla oli helmipinnit hiuksia koristamassa.

Kuvat eivät nyt tällä kertaa ole ihan loisteliaimmasta päästä, kun näiden kanssa tuli melkoinen hoppu ja ne napattii nopeasti hotellin rappukäytävässä, mutta kyllä näistä mekkoon tehdyt muutokset ja viikonlopun juhlalook käy selväksi. Kiitos vaan äitille, kun uhrauduit kameran taakse siinä hässäkässä!

Tätä mekkoa tuunatessa tuli taas hirveä ikävä ompelua ja vaatteiden tekemistä. Vaikka koen olevani ihan näppärä kameran takana ja nautin siitäkin luovasta hommasta, mutta voi jestas mikä tunne tulee, kun pääsen suunnittelemaan ja kaavoittamaan vaatteita sekä surruttamaan ompelukoneella. Se on ehdottomasti oma kutsumukseni, jos näin nyt voi sanoa.

Katseet keräävä lasten asustemallisto

*Kaupallinen yhteistyö If-vahinkovakuutus

Tässä tulee blogihistoriani ensimmäinen yhteistyö, jonka olen toteuttanut yhdessä äitini kanssa. En voinut vastustaa kiusausta ottaa äitiä mukaan, kun yhteistyöhön liittyi hyvinkin olennaisesti käsityöt ja neulominen. Pidempiaikaiset lukijat varmasti muistavat täällä esittelemiäni äidin tekeleitä vuosienkin takaa. Olempa minä kerran omistanut kokonaisen postauksenkin hänen neulomistaidoilleen. Sen verran taitava hän on.

Tällä kertaa lähdin yhdessä äitini kanssa suunnittelemaan minille uusia syysasusteita. Keräämiemme inspiraatiokuvien pohjalta äiti neuloi minille minikokoisen asustemalliston, johon kuului tupsuilla varustettu muhkea puhvihuivi, leveä panta sekä saappaiden ja nilkkureiden yläreunaan sopivat nilkkojen lämmittimet eli “cuffsit”. Ihan mitä tahansa mallisto tämä ei kuitenkaan ole, vaan kaikki sen tuotteet ovat todellisia katseenkerääjiä. Veikeät asusteet ovat nimittäin valmistettu If vahinkovakuutuksen tämän vuoden heijastinkampanjan tuotteesta Elämän langasta.



Olen myös kerran aikaisemmin ollut osallisena If vahinkovakuutuksen heijastinkampanjassa, mutta en empinyt hetkeäkään, kun minua pyydettiin uudelleen mukaan. Tällaisesta ikuisuusaiheesta voisi kirjoittaa vaikka joka syksy. En nimittäin usko, että heijastimien käytön tärkeydestä voidaan koskaan puhua liikaa. Pieni suuri asia, joka voi jossain tapauksessa säästää ihmisen tai lemmikin hengen. Elämän lanka onkin erittäin osuva nimi tämän vuoden kampanjatuotteelle.

Mutta miten ahkerasti me suomalaiset sitten käytämme heijastimia? Tutkimusten mukaan meillä on siinä yhä parantamisen varaa, mutta minusta kuitenkin tuntuu, että nykyisin ihmiset ovat valveutuneempia heijastimen suhteen ja erityisesti halukkaampia käyttämään heijastinta kuin ennen. Haluankin uskoa, että valtaosa niistä, jotka ilman heijastinta ulkona hämärässä kulkevat, ovat unohtaneet laittaa heijastimen paikoilleen. Myös minä myönnän sortuneeni tänä syksynä siihen, että olen lähtenyt iltalenkille ajatuksissani ilman heijastinta. Vastaantulijoiden kauniina vilkkuvia heijastimia ihaillessa olen sitten muistanut, että hemmetti heijastin jäi. Parin unohduksen jälkeen laitoin heijastimen sellaiseen paikkaan, että en voi sitä ulos lähtiessä ohittaa.

Päivällä otetuista kuvista ei ehkä olisi arvannut, että äidin neulomat asusteet saavat aivan uuden merkityksen pimeän tullen. Auton valojen osuessa pieneen jalankulkijaan hämärässä Elämän langan heijastava osa (9%) tulee esille. Heijastavasta langasta valmistetut asusteet lisäävät pimeässä liikkujan näkyvyyttä, mutta eivät korvaa täysin perinteistä heijastinta. Sen käyttöä ei siis kannata unohtaa.

Elämän langasta neulotut tuotteet keräävät kuitenkin varmasti katseita niin hämyisillä lenkkipoluilla kuin kaupungin kaduillakin sekä saavat kiitosta autoilijoilta. Parasta tässä on vielä se, että jokainen voi neuloa juuri omaan tyylinsä sopivan heijastavan vaatteen tai asusteen lisäämään liikenneturvallisuutta. Lisätietoja langasta ja sen tilausohjeet löytyvät If vahinkovakuutuksen sivuilta.

Loppuun vielä suuri kiitos äitille kaikesta, olet parhaista parhain

 

Taito, jonka toivoisin periytyvän

Yhdestä asiasta olen todella kiitollinen ja omalla tavallaan myös ylpeä. Nimittäin siitä, että olen perinyt äidiltäni taiteellista silmää ja kädentaitoja. Olen myös hyvin onnellinen, että hän on jaksanut neuvoa ja kannustaa minua harjoittelemaan ompelua sekä käsitöitä. Ilman häntä tuskin osaisin valmistaa vaatteita, kuten nyt osaan. Koulusta tuli opittua lähinnä kaavoitusta, mutta kaikki perustaidot ompeluun olen kyllä oppinut äidiltäni.

Käsityöt ja monet muutkin kädentaidot ovat viime vuosina olleet hieman katoava kansanperinne. Esimerkiksi juuri ompelutaidot kulkevat enää harvoin äidiltä tyttärelle, kuten joskus aikoinaan. Toki tämä on ihan ymmärrettävää, koska aikaisemmin suuri osa vaatteista tehtiin itse ja nykyisin taas valtaosa ostetaan valmiina kaupoista. Kaikkien ei missään nimessä tarvitse olla taitavia käsistään ja innostua ompelutöistä, mutta hieman huolestuneena olen kuunnellut, miten niinkin yksinkertainen juttu kuin napinompelua tuottaa päänvaivaa. Minusta jokaisesta kodista olisi hyvä löytyä jonkilaista ompelulankaa ja edes yksi neula, ihan vaan sen pudonneen napin tai purkautuneen sauman varalle. Se kuinka hienosti sen napin osaa kiinnittää on aivan sama, mutta luulisi, että jonkilaiset solmut onnistuu kaikilta :D

[pb_blockquote]Hänen käsityötaidot ovat verrattavissa taitavaan pianistiin, joka pystyy korvakuulolla soittamaan mitä vain. Ohjeita ei tarvita, kaikki tulee selkäytimestä. [/pb_blockquote]

Vaatteiden ompelu tai haastavammat käsityöt ovat sitten ihan oma taiteenlajinsa ja varmasti vain niitä varten, joilla siihen paloa on. Itse olen ehdottomasti enemmän ompeluihmisiä, enkä oikein leikatun ranteeni vuoksi edes voi neuloa. Mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin vaikka pystyisinkin kutomaan käsieni puolesta, en olisi missään nimessä yhtä taitava kuin äitini. En ole ikinä nähnyt yhtä taidokasta ja nopeaa (!) neulojaa. Vaikka olen koko elämäni hänen käsitöistään saanut nauttia ja tiedän mihin hän pystyy, olen aina yhtä hämmentynyt uusista tekeleistä. Hänen käsityötaidot ovat verrattavissa taitavaan pianistiin, joka pystyy korvakuulolla soittamaan mitä vain. Ohjeita ei tarvita, kaikki tulee selkäytimestä. Sellainen taito, oli se sitten mikä vaan, on ihailtavaa.

Jos jotain toivoisin mini perivän minulta, olisi se ripaus näitä lahjoja, jotka itse omalta äidiltäni sain. Toki se on sitten tytön päätettävissä, haluaako hän niitä käyttää vai ei. Alku on ainakin lupaava, koska hän on jo useamman kerran kysynyt minulta, milloin hän voisi saada ihka oman ompelukoneen ♥

Kuvissa äidin neulomia talviasusteita minille sekä uusimpana käsittämättömän kaunis neulemekko kauden trendivärissä. Ajattelin yhdistää sen keväällä bomber- tai nahkatakin kanssa :)

Tuunaus video: Revityt lahkeet

Posted on
[pb_video type=”youtube” src=”https://www.youtube.com/watch?v=MwDInon6gCo&feature=youtu.be”][/pb_video]

 

Yksi hiljainen uudenvuoden lupaus täytetty: videot ovat tehneet paluun blogiin.  Tehdessäni suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle 2017 luki blogin alla mm. seuraavia asioita: talo-blogin uusi alku, uudistettu ulkoasu, enemmän videoita, monipuolisempi ja järjestelmällisempi sisältö. Talo-blogin sain ruksia yli jo ensimmäisellä viikolla, uudistetun ulkoasun tammi-helmikuun vaihteessa ja nyt maaliskuun alun kunniaksi päätin hoitaa seuraavan kohdan alta pois. Viimeinen, huomattavasti laajempi kohta, on varmasti jo nyt työn alla, mutta ihan mielenkiintoista nähdä loppuvuodesta, miten olen siinä onnistunut.

Mutta vielä näihin videoihin. Ne ovat nousseet viime vuosina jopa perinteisten postausten ohi ja pitkään mietin millä tavalla itse voisin vastata muutostrendiin. En ole todellakaan mikään tubettaja tyyppi, joten hommaa piti lähestyä hieman eri tavalla. Erilaiset tuunausvideot ovat aina olleet täällä toivottuja, joten lähdin ensimmäisenä kokeilemaan miltä sellaisen teko tuntuisi. Lopputulos oli ihan okei, vaikka tekninen kalustoni videoiden tekoon ei ole se paras ja omissa taidoissanikin on huomattavasti petrattavaa. Joka tapauksessa itse koin tämän miellyttäväksi tavaksi toteuttaa videoita ja nyt kuulisin mielelläni teidän mielipiteitä ja mahdollisia muutostoiveita. Toki saa antaa myös konkreettisiaa aihe-ehdotuksia uusiin videoihin.

Jos ja toivottavasti kun intoa videoiden tekoon löytyy, tuunausvideot eivät ole ainoat, joihin olen ajatellut keskittyä. Esimerkiksi kokkailuvideot kiinnostaisivat minua myös. Näiden lisäksi olen jo suunnitellut taloblogin puolelle ihan omaa video-sarjaa, jonka toivottavasti saan aloitettu tässä kuussa. Nimittäin taloprojektissa, jos jossain näen todellista potentiaalia videoihin.

ps. Taloblogista puheen ollen, sieltä löytyy taas uusi postaus!

The gold dress

si-moda-elle-style-awards-2016-asu-2
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-5
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-3
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-000
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-8
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-6
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-0
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-4
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-00
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-1
si-moda-elle-style-awards-2016-asu-7
dress DIY / bag LOVIA* / shoes BUFFALO** (here) / earrings H&M

Eilinen ilta oli kerrassaan upea. Oli ihanaa laittautua oikein kunnolla. Seistä hyvillä ja tukevilla koroilla koko kymmenen tunnin ajan. Nauttia vanhojen ystävien seurasta ja tavata uusia, tutusta sekä jutella. Iloita voittajien puolesta ja antaa isot aplodit kaikille Suomi-muodin huippunimille. Ilta oli täynnä mahtavia voittaja. Onnea vielä kerran Metille Vuoden muotiblogi -palkinnosta. Siinä hieno esimerkki miten laadukkaalla ja määrätietoisella työllä tehdää upeaa tulosta lyhyessä ajassa ja vielä keskellä kiireisintä lapsiperhe elämää!

Vaikka omalle kohdalle palkinto ei tosiaan osunut, oli olo kotiin mennessä mieletön. Kaikki illan aikana tulleet kehut ja ihastelut mekosta saivat minut taas niin herkkään tilaan, että tuntui kuin olisin jotain muka voittanut :D Tämä toinen gaala-asu oli omasta mielestäni vieläkin kivempi kuin se sininen samettiunelma ja oli ihana kuulla, että se näytti muidenki mielestä kauniilta. Mielessäni kävi ensimmäistä kertaa moniin vuosiin, että mitä jos sittenkin sitä joskus tekisi näitä muillekin kuin itselleen. Ehkä vielä jonain päivänä ;) Kiitos Ellelle illasta, oli kunnia olla ehdolla ja paikalla juhlimassa!

(*lainassa)

(**saatu/postaus sisältää mainoslinkkejä)

Blue velvet

si-moda-blog-awards-asu-5
si-moda-blog-awards-asu-2
si-moda-blog-awards-asu-0
si-moda-blog-awards-asu-7
si-moda-blog-awards-asu-8
si-moda-blog-awards-asu-00
si-moda-blog-awards-asu-3
si-moda-blog-awards-asu-4
si-moda-blog-awards-asu-9
si-moda-blog-awards-asu-6
top & pants DIY / shoes RIVER ISLAND / earrings H&M / bag LULU GUINNESS *

Tässä se nyt on. Syksyn ensimmäisen gaalan asu. Luonnostelin näitä kuukausi takaperin ja mielessäni oli muutama tietty malli sekä materiaali, jota halusin ehdottomasti kokeilla. Materiaaleista sametti houkutti kaikista eniten ja sitä lähdin metsästämään ensimmäisenä. Kyselin teiltäkin snäpissä mielipidettä värivalintaan ja kaikesta vaalean roosan hehkutuksesta huolimatta päädyin tähän upeaan siniseen. Halusin tehdä sametista jotain uutta sekä hieman yllättävää ja siksi lähdin tekemään mekon sijasta paidan ja housut. Aluksi pohdin jumpsuitia, mutta totesin, että näin samettiasulle on enemmän käyttöä. Paita näyttää varmasti kivalta myös mustien farkkujen tai nahkapöksyjen kera ja housut voi parittaa vaikka muhkean neuleen kanssa.

Kuten jo aikaisemmin teille kerroin, niin gaala-asun kanssa tuli hieman hoppu. Asuun valitsemani materiaali, ihanan ylellinen silkkisametti, oli ehkä yksi vaikeimmista kankaista työstää ja koska se oli myös melko arvokasta, en halunnut ottaa riskejä sen suhteen. Tein siis kaiken niin perinpohjaisesti huolella, että aikaa kului varmasti tuplat normaaliin ompelutahtiini verrattuna. Viimeiset käsin tehdyt pistot tein vain muutama tunti ennen gaalan alkua.

Jännitin lopputulosta poikkeuksellisen paljon, mutta olo helpottui heti, kun sain makutuomareilta vihreää valoa. Illan päätteksi oli jännityksen tilalle vaihtunut suuri hämmennys, koska tämä asu keräsi varmasti eniten kehuja kaikista itse tekemistäni vaatteista. Olin aivan puulla päähän lyöty, kun sain jatkuvasti kehuja myös tuntemattomilta ja taisipa illan aikana tulla toistakymmentä tilauspyyntöäkin. Ihan tällaista vastaanottoa en todellakaan osannut odottaa. Kiitos ihan mielettömästiTästä jos jostain jäi fiilis, että ehkä olisi ihan hyvä idea kaivaa se ompelukone useammin esille.

Ja nyt se itse asiassa odottaa tuossa vieressä valmiina surraamaan taas. Gaala-asu numeron kahden valmistus on jo käynnissä. Tällä kertaa tulossa on jotain kimmeltävää ;)

photos:Sara Vanninen / edited by me

(*lainassa showroomilta/postaus sisältää mainoslinkkejä)

Origami flowers

*Yhteistyössä Lenor

Web

Lupasin kertoa hieman tarkemmin Lenorille suunnittelemastani huivikuosista. Kesällä käyntiin lähtenyt projekti eteni niin, että minä sain toimeksiannon Lenorilta ja lähdin ohjeiden perusteella suunnittelemaan kuosia. Lenor valitsi valmiiseen kuosiin brändiinsä sopivat värit ja teetti kyseisellä printillä varustetut huivit. Mutta palataampa takaisin siihen vaiheeseen, kun lähdin vasta luonnostelemaan kuosia.

Inspiraationa minun tuli tietysti käyttää Lenorin huuhteluainepulloja, mutta sen lisäksi otin avukseni Pinterestin, josta metsästin lisää mielenkiintoisia ideoita. Olen aina tykännyt kovasti paperista tehdyistä origami-koristeista ja satuin löytämään muutamia ohjeita, joiden avulla voisi valmistaa paperisia kukkia. Lenorin tuoksuvalikoimistahan löytyy eri kukkaistuoksuja kuten Topaz & Magnolia ja Gold Orchid, joten kukkakuosi oli hyvin luonnollinen valinta. En kuitenkaan halunnut mitään yltiöromanttista kuosia tehdä, joten siksi päädyin luonnostelemaan hyvin graafisia kukkia. Printin raportti (eli se osa kuviosta, joka toistuu) koostui yhdeksästä kukkasesta, joissa oli ajateltu käytettävän kolmea eri väriä. Kokeilin huolettomampaa asettelua, mutta tämä ristinolla-peliä muistuttava järjestys sopi mielestäni tyyliin paremmin.

Oli muuten todella virkistävää pitkästä aikaa paneutua näihin hommiin. Edellisen kerran olin nimittäin suunnitellut printtejä koulussa. Silloin en liioin pitänyt kuosien tekemisestä, mutta nyt nautin siitä. Tässä vielä kuvaa valmiista kuosista:

LENOR VALMIS KUOSI

Loppuun voisin vielä julkistaa aiheeseen liittyvän arvonnan voittajat. Onnea seuraavilla nimimerkeillä kommentoineille: Jonna, Anssku, SUN, benkku, tiiti66, jonzz, ahle, Mussaka, jonnaemilie, maikki, Petra, Heidiä, PK, Meeri, Heini, annid, kikke, karoliina, Miila ja Minni. Teille on lähetetty sähköpostia!

kuvat: Oma Pinterest / Lenor

Kapselipuvussa Linnaan

*Yhteistyössä Nespresso

SI MODA NESPRESSO 3

Pian on taas se aika vuodesta, jolloin jännityksellä odotamme minkälaisiin pukuihin Linnan juhliin kutsutut naiset (ja toki miehetkin) ovat pukeutuneet. Tänä vuonna juhlat palaavat Helsinkiin ja voidaan taas odottaa kokopitkiä, etiketin mukaisia asuja. Noin 1800 kutsuvieraan joukkoon mahtuu varmasti monia erityylisiä asuvalintoja, joita raadit niin kotona kuin mediassakin pääsevät arvostelemaan. Yksi puvuista tulee kuitenkin eroamaan muista merkittäväksi. Se on nimittäin valmistettu kapseleista, kahvikapseleista.

SI MODA NESPRESSO 2
SI MODA NESPRESSO 4

Trashion taiteilijana tunnettu Outi Pyy (Outi Les Pyy) otti haasteen vastaan Nespressolta, kun tämä kahvia, kahvikoneita ja -kapseleita valmistava yritys pyysi häntä loihtimaan pitkän iltapuvun alumiinisista kahvikapseleista. Suhteellisen monta juhlapukua ja pari hääpukua valmistaneena aloin heti projektista kuultuani pohtimaan miten ihmeessä kapseleista saataisiin aikaan vaate ja ennen kaikkea materiaali joka a. voitaisiin pukea ihmisen päälle ja ihminen voisi siinä liikkua b. se sopisi tähän erityisen arvokkaaseen tilaisuuteen ja vastaisi etikettiä.

Kuuntelin lumoutuneena, kun Outi kertoi kuinka yhdestä kapselista saatiin leikattua muutama paljetti ja kuinka 14 000 paljetista saatiin aikaan kangas. Kyllä, se vaati neljätoistatuhatta paljettia. Joku voisi todeta, että “hieman” helpommalla pääsisi, jos ostaisi paljettikangasta kaupasta, mutta ehkä juuri tässä se kokonaan käsintehdyn puvun hienous piileekin. Ajattelin nyt hieman avata tätä prosessia teille, jotta kapselimekon valmistuksen todelliset haasteet sekä Outin ja assarien valtaisat työtunnit olisi helpompi käsittää. Koska tämän mekon valmistus oli muutenkin melkoinen vuoren ylitys oli se vain “pieni” lisähaaste, että suunnitteluprojekti oli toteutettava ns. väärässä järjestyksessä, kun asiakasta oli mahdotonta tietää varmuudella ennen kuin kutsut Linnan juhliin oli lähetetty.

SI MODA NESPRESSO 5
SI MODA NESPRESSO 1

:: Linnan juhliin tulevassa puvussa on yleisesti mietittävä etikettiä, mukavuutta, kantajan liikkeitä (seisomista/istumista/liikkumista (tanssimista)) sekä pakollista vessassa käymistä

:: Koska asiakasta ei voida varmasti tietää etukäteen on varauduttava erikokosiin ja mallisiin kantajiin

:: Puvun pohjakankaaksi valittiin Pure Waste-trikoo, johon paljetit on helpompi ommella kiinni

:: Trikoovaatetta on myös helpompi työstää kuin (kudottua) kangasvaatetta, jos valmiita mittoja asiakkaasta ei ole. Se laskeutuu käyttäjän päälle paremmin ja on mukavan tuntuinen

:: Alumiini ei todellakaan ole se yleisin materiaali vaatteissa. Sitä on erittäin vaikea työstää.

:: Kapseleita (tuotannon ylijäämää) käytettiin pukuun n. 4000 kpl

SI MODA NESPRESSO 7SI MODA NESPRESSO 6

:: Paljettien teko ja kiinnitys kankaaseen vaati paljon taustatyötä. Piti tutkiä miten kapselista saa leikattua “paljetteja”, ovatko niiden reunat teräviä, kuinka ne voidaan ommella kankaaseen ja miten paljetit tulee asetella, jotta ne tuntuvat miellyttäviltä esimerkiksi kainalon alla

:: Paljetit ommeltiin lopulta yksitellen kankaaseen ompelukoneen pisimmällä siksakilla

:: Valmis kangas pintakäsiteltiin maalaamalla ja siihen haluttiin kaunis kamelionttisävy, joka taittaa valoa upeasti eri väreissä

:: Kymmenen vapaaehtoista auttoivat paljettikankaan valmistuksessa, mutta työtunteja tuli siitä huolimatta leikkuulle yli 70h, ompelulle yli 70h ja maalaukselle yli 10h

Se kenen yllä kyseinen puku tullaan näkemään on minullekin vielä suuri arvoitus. Veikkauksia?

 

Kuvat: Kanerva Mantila

DIY: revityt farkut

Nyt vihdoin luvassa simppeliä ohjetta siihen, kuinka saada kotikonstein aikaiseksi katu-uskottavat kulutukset farkkuihin. Kaupoissa näkee revittyjä farkkuja vaikka kuinka ja sitä ajattelee saavansa samanlaisen lopputuloksen vähän vaan saksimalla. Näin se ei kuitenkaan yleensä mene, joten kannattaa ottaa tuunaukseen pari steppiä lisää. Tässä omat vinkkini:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tarvitset: tuunattavat farkut, sakset, partaterän ja merkkauskynän (lyijykynä)

SI MODA DIY RIPPED JEANS 00

1. Merkitse lyijykynällä kulutusten paikat. Esimerkiksi polvien kohdalle kannattaa tehdä merkit silloin, kun housut ovat jalassa. 2. Kun olet merkinnyt mistä kohtaa kulutus alkaa ja mihin se loppuu, niin ala saksimaan väliä n.1,5cm välein. Voit muotoilla tulevan kulutuksen esimerkiksi niin, että viillot kapenevat ja levenevät matkan aikana. Itse tein polvien lisäksi muutamat viillot toiseen takataskuun. 3. Ota seuraavaksi käyttöön partaterä ja raavi sillä kaikki “paksut” osat, esim. saumojen päältä, lahkeiden suut, vyönlenkit. 4. Leikkaa takataskujen reunasta muutaman millin suikale pois. Voit halutessasi tehdä saman  lahkeiden suihin.

Kun olet viillellyt farkkujasi tarpeeksi, pese housut pesukoneessa. Voit laittaa sekaan esimerkiksi yhden pyyhkeen, mutta itse pesin ne tällä kertaa ihan yksinään. Pesun jälkeen kulutukset näyttävät suurinpiirtein tältä:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pesukoneessa langat lähtevät purkautumaan ja rispaantumaan. Viillot eivät kuitenkaan purkaudu kokonaan ja näin ollen esimerkiksi polven kohdalla olevat aukot eivät näyt selkeästi ellei jalka ole koukussa. Voit halutessasi jättää tuunauksen tähän, mutta mikäli tavoitteenasi on näkyvämmät kulutukset, niin voit parannella niitä seuraavalla tavalla:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
 

Ota yksi “viilto-kaistale” käteesi ja lähde vetämään pitkittäisuuntaisia lankoja irti. Voit käyttää apunasi pinsettejä. Muutamat ensimmäiset ovat yleensä tiukassa, mutta sen jälkee loput irtoavat vaivattomasti. Varo vetämästä vaakasuuntaisia lankoja. Voit halutessasi purkaa tällä tavalla vaikka koko merkitsemäsi alueen.

(Pesu vaiheen voi tarvittaessa jättää myös kokonaan välistä ja siirtyä suoraan tähän purkuvaiheeseen. Tosin silloin lopputulos ei ole yhtä rempseä ja rispaantunut.)

Itse purin kaikki “kaistaleet” ja lopputulos oli erittäin mieluinen! Jos kuviosta olisi halunnut saada sellaisen, että reunat kapenevat ja levenevät tasaisesti eivätkä porrastetusti, niin viillot olisi tullut leikkaa niin, että vierekkäisten viiltojen pituusero ei olisi ollut liian suuri. Mutta kuten sanoin, nämä ovat ihan makuasioita ja tässä tuunauksessa on melkeimpä vain taivas (housut) rajana.

Tässä kuvia valmiista tuunauksesta:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mitä muuten tykkäätte tämän tyylisistä postauksista? Löytyykö vastaavanlaisille kiinnostusta? Jos löytyy niin tuunausideoita saa toki heittää ilmoille :) Muistuttaisin tässä samassa, että tuunauksiani löytyy myös joka kuukausi Costume-lehden tuunausnurkkapalstasta!

 

Tää on kaunis päivä, olen sopivasti onnellinen

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mekko DIY // kengät Zara // laukku Bijou Brigitte

Sisko suorastaan säteili lakkiaispäivänään ja minä onnistuin omasta mielestäni vangitsemaan näihin kuviin nimenomaan sen onnellisuuden tunteen, joka paistoi hänen kasvoiltaan. Pitkä uurastus on nyt takana ja uudet jännittävät ajat edessä!

Kuvien lisäksi olen tyytyväinen myös mekkoon. Päädyimme siskon kanssa yhdessä tuumin tekemään lähes täyspitkän valkoisen mekon, jonka yläosa oli pitsiä ja alaosa liehuvaa, ohutta silkkiä. Molemmat kankaat ovat peräisin Eurokankaasta. Selkäosaan käytin Nappitalosta ostettua nyöriä. Yläosan mallia vaihtelimmekin muutamaan otteeseen, mutta onneksi valitsimme lopulta tämän v-aukkoisen vaihtoehdon. Se toi yleisilmeeseen kaivattua keveyttä ja sopi pitkänhuiskealle siskolleni loistavasti.

When the sun goes down

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA
 

mekko 2hand+DIY // panta Glitter // kengät Mango

Tässä asussa juhlin eilen nuorimman siskoni lakkiaisia. Harmaa päivä muuttui illan tullen upeaksi auringon paisteeksi ja nappasimme siskon kanssa nämä muutamat kuvat sen jälkeen, kun olimme ensin ikuistaneet hänen asunsa. Päällä oli eräs kirpparilta ostettu mekko, joka koki pienen tuunauksen ennen juhlia. Halusin tehdä yläosasta olkapäät paljastavan, joten leikkasin alunperin tavallisella o-aukolla varustetun mekon yläosan pois ja korvasin sen kuminauhakujalla ja pitsillä. Yksinkertaisesta tuunauksesta tuli melko näyttävä lopputulos ja itse rakastuin tähän mekkoon palavasti.

Palasimme äsken takaisin Helsinkiin ja nyt on kyllä sellainen olo, että taidan painua samantien nukkumaan. Palaillaan juhlakuvilla ja tietenkin niillä siskon mekkokuvilla myöhemmin!

DIY: Fairytale dress

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lupasin laittaa kuvia siskon yo-mekosta, mutta saattekin nyt ensin kuvia sen miniversiosta. Käytin nimittäin loput kankaat vauvan juhlamekkoon. Kankaiden lisäksi myös mallissa on jotain samaa, mutta tämä on kuitenkin selvästi tarkoitettu pikkuprinsessalle. Melkoinen satumekko tästä tulikin. Harmi vain, että viikonlopulle on luvattu suhteellisen viileää keliä. Onneksi mekon alle voi pukea valkoisen pitkähihaisen bodyn.

Viime päivät ovat pitkälti kuluneet ompelujen parissa, mutta enköhän viimeistään ensi viikolla pääse taas kuvailemaan asuja ja muita blogijuttuja. Me saavuttiin äsken Kotkaan auttamaan valmisteluissa ja nyt olisi vielä edessä kahden päivän puristus ennen juhlia. Toivotaan, että tämä syysmyrsky laantuu lauantaihin mennessä.

ps. ylisöpön henkarin on muuten tehnyt äitini :)