Hiukset

Pitihän sitä tulla vielä tännekin päivittämään tämän päivän suurin uutinen. Nimittäin tutusta tummatukkaisesta Kaisasta kuoriutui tänään hämmentävän vaalea ilmestys. Vaaleampaan olen toki tähdännyt hiusprojektissani, mutta kyllä tämä vaaleus tuli nyt pienoisena shokkina :D Hullua miten suuri muutos saadaan aikaan muutamalla raidalla ja vaihtamalla tyviväriä maltillisesti joka värjäyskerralla aina puolta astetta vaaleampaan. Ero kuukauden takaisiin kampaajan jälkeisiin kuviin on hurja!

Projektin suurimpana missiona on päästä pois kuukausittaisesta värjäyskierteestä ja nyt ekaa kertaa yli 10 vuoteen etuhiukseni jäivät ilman tyviväriä. Niistä siis kasvaa jo oma harmaanhapsuseni. Saa nähdä kuinka harmaa hius lopulta on, mutta ainakin edestä se näyttää hyvin vaalealta.

Teiltä on tullut käytännössä pelkkää positiivista palautetta IG:n puolella, mutta kysytään nyt täälläkin, että mitäs tuumitte vaaleammasta hiustyylistäni? Itse poden vielä pientä identiteettikriisiä, mutta eiköhän tähän pian totu :)

Instagramin puolella minua seuraavat ovatkin jo varmasti paremmin perillä aloittamastani uudesta hiusprojektista, mutta nostetaan aihe nyt esille myös täällä blogissa. Kyselin teiltä alkuviikosta mielipidettä siitä, pitäisikö minun värjätä tukka keskiviikon kampaajakäynnillä tutulla tummahkolla ruskealla vai mennä villillä kortilla eli aloittaa projekti nimeltä oman värin (eli siis tässä kohtaa harmaiden) esiin kasvatus. Villikortti sai kannatusta lähes 80% vastanneista ja siihen aloin lopulta kallistua itsekin. Päätöstä harkitsin kuitenkin ihan tasan siihen saakka, kun astelin kampaamoon sisälle.

Juteltuani yhdessä kampaajani Jennyn kanssa tulimme siihen tulokseen, että joo lähdetään projektiin, mutta maltillisesti. Ei siis lähdetä vain kasvattamaan itsepintaisesti harmaahapsujani esiin ja näytetä seuraavaa paria vuotta todella epämääräiseltä kiitos luotisuoran tyvikasvun, vaan annetaan hiuksille ja erityisesti omalle peilikuvalleni vähän armoa toteuttamalla homma osissa. Minulla ei nimittäin ole mikään kiire saada täysin harmaita kutreja, mutta olen lopen kyllästynyt katsomaan parin viikon jälkeen esiin puskevaa tyvikasvua, joten jokin muutos tähän oli nyt tultava. Hiuksiin liittyen sain teiltä paljon viestejä sekä ennen kampaajaa että sen jälkeen ja osa toivoi kovasti, että kertoisin tästä projektista lisää. Tämä olkoon nyt sitten ensimmäinen osa harmaahiusprojektini dokumentointia.

Varsinaista lähtötilannekuvaa minulla ei tähän hätää ole tänne blogiin laittaa, mutta ajattelin tehdä Instagramiin storyn aiheesta ja tallentaa sen sinne kohokohtiin, jotta jokainen voi halutessaan käydä sieltä kurkkimassa miten projekti etenee. Näin sanallisesti kerrottuna lähtötilanteessa minulla tosiaan oli keskiruskeat hiukset ja n. 4cm harmaa tyvikasvu. Hiukseni kasvavat aika vauhdikkaasti (jopa 3cm kuussa), joten voitte kuvitella miten nopeasti se harmaa on sieltä aina kampaajakäynnin jälkeen esiin puskenut. Tämä oli se suurin syy, miksi halusin tähän projektiin nyt ryhtyä.

Toivon, että projektin myötä kriiseilyni tiheistä kampaajakäynneistä ja värjäämiskierteestä katoaisivat. Olisi upeaa pystyä olemaan ihan vaan sillä omalla tukalla, ihka omassa värissä, mutta vielä en tiedä onko minusta siihen, ettei hiuksissani ole mitään väriä edes raitojen muodossa. Malttinen startti on siis varmasti se oikea ratkaisu omalla kohdallani ja ainakin nyt koen, että ihannelopputulos tässä olisi se, että tyvestä kasvaisi oma väri (oli se sitten täysin harmaa tai jotain harmaan ja ruskean väliltä) ja latvat olisi raidoitettu elävän lopputuloksen saamiseksi. Aika näyttää miten tässä tulee käymään.

Kerrotaan tähän loppuun vielä tarkempi selostus siitä, mitä tällä ensimmäisellä kampaajakäynnillä oikein tapahtui;

Ihan ensimmäiseksi päätimme luopua siitä aiemmin käyttämästäni peittävästä kestotyviväristä kokonaan ja siirtyä käyttämään läpikuultavaa vaihtoehtoa, joka on huomattavasti lempeämpi hiusten kasvaessa. Värjätyn ja värjäämättömän hiuksen raja ei tämän kanssa tule olemaan läheskään niin luotisuora, vaan uusi hius sulautuu paremmin joukkoon. Tämä yksinään ei kuitenkaan riitä häivyttämään tyvikasvuani, sillä aiemmin käyttämäni väri on tietenkin tätä nykyistä omaa harmaata väriäni tummempi. Siitä syystä meidän piti saada koko yleisilmettä vaaleammaksi ja myös kylmemmäksi. Hiukset raidoitettiin kauttaaltaan ohuilla, hyvin luonnollisilla vaaleilla radoilla, jotka sitten pesupaikalla viilennettiin taittovärillä. Lopputuloksena tästä projektista oli tämä yllä näkyvä hyvin huurteisen sävyinen vaaleanruskea tukka.

Vaikka jännitin kovasti sitä miten viihtyisin vaaleammassa tukassa, kun tumma on ollut ns. tavaramerkkini jo vuosia, niin  yllätyin kyllä todella positiivisesti. Kasvojeni väritys heräsi kummasti henkiin ja hiukset ovat paljon eloisamman näköiset. Vaikka vielä ei ollakaan lähelläkään sitä nykyistä omaa väriäni ja projektin päätöstä, niin uskon kyllä jo tämän perusteella vahvasti siihen, että loppujen lopuksi se oma väri on suurimalle osalle meistä imartelevin. Vai mitä olette mieltä?

Ei enää ombre, vaan Grombre!

Nyt olemme mielenkiintoisen aiheen äärellä, nimittäin ajattelin tänään puhua pari sanaa harmaantumisesta ja nimenomaan nuorten naisten harmaantumisesta. Aihe on vielä melkoinen tabu täällä Suomessa, mutta ulkomailla olen havainnut selkeän joukkoliikkeen, jossa nuoret, jo melkoisesti harmaantuneet naiset ovat päättäneet lopettaa vuosia kestäneen värjäyskierteen ja harmaantua tyylikkäästi. Harmaiden kasvatusprosessit dokumentoidaan häpeilemättä someen ja samalla ylistetään luonnollista kauneutta, luonnollista harmaantumista. Joukkoon mahtuu kaiken ikäisiä naisia, mutta eturintamassa tuntuvat olevan kolmenkympin molemmin puolin olevat nuoret aikuiset naiset.

Luonnollinen harmaantuminen yhdistetään yhä herkästi ikääntyviin ihmisiin eikä suinkaan pari-kolmekymppisiin, mutta itse asiassa yllätävän moni harmaantuu jo tässä iässä. Kuten osa ehkä teistä tietääkin jo, myös itse kuulun siihen mukamas harvaan joukkoon, jotka harmaantuivat jo vähän päälle parikymppisenä. Ensimmäiset harmaat bongasin hiuksistani jo alle 20-vuotiaana ja nykyisin harmaita taitaa olla aika lailla pää täynnä. Tähän asti olen sitkeästi peitellyt niitä värjäämällä tyven kerran kuussa, mutta viime aikoina katseltuani lukuisia kuvia ja tempauksia liittyen tähän “going grey cracefully” -teemaan, olen alkanut miettiä pitäisikö sitä itsekin luopua jatkuvasta värjäämisestä? Olisiko minusta siihen?

Omat hiukseni kasvavat aika hurjaa vauhtia, jopa 3 senttiä kuussa, joten tyveä saa olla värjäämässä koko ajan. Tämä nykyinen värini on aikoinaan sävytetty hyvin lähelle sitää omaa väriäni, mutta kuten tuossa jo totesin, se ei tänä päivänä oikeastaan enää ole oma värini, sillä ruskeat hiukset ovat harmaantuneet käytännössä kokonaan. Tietenkään en voi olla ihan varma minkälainen kuontalo sieltä paljastuisi, jos värjäyskierteen lopettaisin, mutta olettaisin, että melkoinen harmaahapsi, salt&pepper-hair olisin nykyiseen verrattuna.

Tällä hetkellä harmaiden esiin kasvattaminen tuntuu vielä ehkä hieman liian rajulta ja isolta jutulta itselleni, mutta ehkä tämän kanssa käy samoin kuin monien muidenkin trendien ja massailmiöiden. Luonnollinen harmaantuminen alkaa lopulta näyttää hyvältä ja jotenkin normaalilta? Instagramista löytyy lukuisia inspiraatiokuvia mm. hastageilla #grombre, #greyhairmovement, #youngandgrey, #girlsgonegrey, #silvertransition sekä #silversisters. Sieltä olen itsekin näitä ihastellut ja makustellut olisiko minusta tähän.

Värjäyskierteen lopettamisesta olisi paljon hyötyä, sillä se säästäsi selvästi rahaa ja aikaa, sekä varmasti myös omaa hiustakin. Toinen juttu on kuitenkin se, säästelisikö vai turmelisiko luonnollinen harmaantuminen omia hermojani, jos tuskailisin jäätävän juurikasvun kanssa vuositolkulla. Keskimäärin kun oman värin kasvattamiseen pitkissä hiuksissa menee se 4-5 vuotta! Totaalinen värjäysstoppi ei siis todennäköisesti olisi minua varten, mutta voisin harkita asiaa, jos siirtyminen tapahtuisi asteittain kampaajan avustuksella. Nykyinen kampaajani kyselikin jo olisinko kiinnostunut lähtemään tähän muutosleikkiin ja mm. raidoittamalla tuomaan pikkuhiljaa sitä omaa harmaahapseani esiin. Vielä en ole antanut ajatukselle vihreää valoa, mutta saa nähdä muuttuuko mieli jo tämä vuoden aikana.

Toisaalta en ole vielä valmis vapauttamaan harmaantuneita juuriani, mutta toisaalta olisi ihanaa puhua tämän asian puolesta ja antaa kasvot ilmiölle, joka on yllättävän yleinen, mutta aiheuttaa vielä jossain määrin häpeää ja kummastusta, vaikka sen ei todellakaan pitäisi.

Mitä mieltä te olette tästä #grombre trendistä? Löytyykö teiltä harmaita hiuksia? Ja jos löytyy olisitteko valmiita luopumaan hiusväreistä vai oletteko sen jo kenties tehneet?