Oma elämä

Amazing day

1. alttarilla
2. kaasoista parhaimmat, paras ystävä ja siskot3. höyheniä ja saippuakuplia4. se oikea kesäpäivä5. yksinkertainen ja tyylikäs kattaus6. aivan mahtava meny
7. pöytäkartta (REVSin upeille kuville löytyi hyvää käyttöä)
8. korkokenkä-kakkulapio (!!!!) Dubaista

9. jottei kakun leikkuu olisi niin sotkuista
10. kaarihallin upeat rakenteet
11. meidät erotti vain rusetin paikasta (mulla päässä, Teemulla kaulassa)12. hetki ennen ovien avautumista13. yhdennäköisyys edelleen niin suuri, että sisaruksiksi luulee joka toinen14. tilaan sopivaa rekvisiittaa 15. mahtava bändi!16. tyttöjen flashmobbaus: Mammat riivaa
17. täydellinen tunnelma

kuvat: Jukka Veltheim

Where you think you’re going baby?

Posted on

kuvat: Jukka Veltheim

Hääkuvat kuvasimme siis hääpäivän aamuna Vellamon katolla. Olin kuvitellut tämän hetken sata kertaa päässäni, se oli täydellinen paikka. Kokovalkoista, lasia, valtavia nostureita, satama, meri ja kaunis Kotka. Meillä oli tarkoitus olla nippu valkoisia ilmapalloja ja olikin, mutta ne päästyivät kesken kuvauksen taivaalle :D Kuvia on kolmessa eri sävyssä ja ne kaikki ovat keskenään niin erilaisia, mutta yhtä upeita, että minulla on vaikeuksia päättää paras. Edellisen hääpostauksen kuvat olivat hyvin neutraaleja tai mustavalkoisia. Näiden kuvien sävystä minulla mieleen semmoinen “old hollywood”.

Vielä olis tarjolla muutamia fiiliskuvia itse hääjuhlasta, jaksatteko enää?

Day / Night

Posted on

kuvat: Jukka Veltheim

Lupasin hääkuvia ja niin myös pidän lupaukseni. Vasen kuva on otettu aamulla ennen kirkkoon menoa (kyllä näimme toisemme ennen sitä) ja oikea kuva illalla juhlapaikalla. Nämä kaksi kuuluvat suosikkeihini, mutta upeita kuvia on näiden lisäksi monta sataa. Ajattelin siitä syystä jakaa niitä useampaan postaukseen, joten jatketaan samoissa tunnelmissa vähän myöhemmin.

ps. mulla tulee itku kun selailen näitä :D

You can feel the love in this place

Hääjuhlapaikasta on tullut sen verran kyselyjä, joten valoitetaampa hieman asiaa. Meidän hääpaikan valinnan saneli aika pitkälti se, kuinka paljon ihmisiä sinne mahtui. Monessa juhlapaikassa raja on 80-100 henkilön paikkeilla ja meillähän kutsuttuja oli 140. Onneksi sopiva paikka löytyi suhteellisen helposti, tosin päivämäärän kanssa kävi kyllä aikamoinen tuuri. Olin varannut kirkon juuri sille kesän ainoalle päivälle, jolloin tämä oli vielä vapaa. Patruunantalo oli siis meidän juhlapaikka nro.1. Ulkona nostettiin alkumaljat (juuri kuvassa näkyvässä paikassa), sisällä syötiin ruoat, sekä nautittiin kakkukahvit. Sen kummempaa ohjelmaa emme halunneet tänne järjestää, koska tila oli jaettu osiin. Kaikki eivät olisi millään nähneet/voineet osallistua, jos olisimme jotain ohjelmanumeroa pitäneet. Kaikki ohjelma oli siirretty illanviettopaikkaamme, Kaarihalliin, jonne kuljimme pihan poikki isolla porukalla.

Kaarihalli ei ensinäkemältäni näyttänyt yhtään tältä. Se oli autio, likainen ja siellä ei ollut valoja. Silti näin mielessäni, mitä tästä vanhasta tehdashallista voisi saada aikaiseksi.  Mahtavan porukan kanssa me lopulta saimme siitä upean ja tunnelmallisen juhlapaikan. Paikkaan rakennettin valaistukset, suurennettiin tanssilattiaa, pystytettiin bändille paikka, aseteltiin pöydät riveihin ja koristeltiin viimeisen päälle. Tämä paikka sai kyllä kiitosta monelta suunnalta ja ainakin meille jäi semmoinen olo, että ihmiset viihtyivät. Kertoohan sekin jo jotain, että viimeiset vieraat poistuivat vasta aamu viiden aikoihin…

ps. postimies ei vieläkään tuonut muita hääkuvia, joten ehkä nämä auttavat minua (ja teitä) malttamaan viikonlopun yli.

Indescribable moments

Se hetki kun astut isän kanssa kirkkoon. Se hetki kun tanssit ensimmäisen tanssin aviomiehesi kanssa.

Näitä hetkiä on ehkä turha lähteä sen enempää avaamaan, koska ne ovat jokaiselle meistä hyvin ainutlaatuisia. Me ajattelemme ja koemme nämä hetket varmasti hyvin eri tavalla. Ainoa mikä on yhteistä, on se hetkien ihmeellisyys. Molemmissa tapauksissa minulta katosi ajantaju, enkä kuullut ympäriltäni ainuttakaan ääntä. Tästä syystä en muistanut miten hyvin kirkon kanttori soitti tai miten hyvin bändin laulaja lauloi. Naurattaa näin jälkeenpäin. Muistan ajatelleeni kirkkoon astuessani, että näyttävätpä kaikki niin kauniilta ja komeilta. Tanssilattialta en sitten muista yhtään mitään.

Tiedän, että te kovasti odotatte kuvia häistä. Ne kuvat ovat matkalla minulle ja odotan niitä itsekin enemmän kuin osaatte arvata. En aio hätäillä näiden kuvien kanssa, ne kuvat ovat kuitenkin muisto elämäni tähän asti tärkeimmästä päivästä.

ps. te, jotka olette kuumeisesti pohtineet oliko minulla tosiaan lyhyt mekko, niin ei ollut. Oli pitkä JA lyhyt. Tai no yksi sama mekko kahdella eri variaatiolla :)

Fiesta

Eilen vietettiin ehkä niitä tämän vuoden viimeisiä, mutta yhtiä parhaimpia kesäjuhlia 2012. Ystäväni menivät kihloihin samana päivänä, kun tämä tyttö asteli alttarille. Nyt he päättivät Suomessa käydessään järjestää juhlat. Suomalais-espanjalais-fiestat olivat juuri sitä mitä kesän huipennukseen tarvittiin. Entinen kotikaupunki Turku toi paljon hyviä muistoja mieleen, kun tapasin illan mittaan monia vanhoja tuttuja. Naurettiin, laulettiin ja tanssittiin yhdessä aamun pikkutunneille asti. Besos a todos!

Wedding bouquet

Jatketaan hääjuttuja hääkimpulla. Omani taiteli eräs, jo eläkkeelle jäänyt, kukkasidonnan sm-kisoissa menestynyt floristi. Vaikka hän on elämänsä aikana tehnyt mitä erilaisimpia hääkimppuja, ei hän koskaan ollut kuullut kenenkään pyytävän siihen höyheniä. Hieman hämmentyneenä hän kuunteli toiveitani kimpun suhteen ja vastaanotti pussillisen valkoisia sulkia. Loppujen lopuksi hänkin innostui höyhenistä ja kertoi äidilleni kimpun olleen yksi ihanimmista hääkimpuista mitä hän on saanut tehdä.

Höyhenien lisäksi halusin ehdottomasti pioneja, onko kauniimpaa kukkaa olemassakaan? Vihreät lehdet saivat jäädä hieman näkyviin, mutta muuten halusin kimpun olevan kokonaan valkoinen. Hääaamuna äiti kieputti vielä varren ympärille valkoisen silkkinauhan ja täydellinen kimppuni oli valmis. Myös Teemulle tehtiin pieni höyhen-pioni-kukka rintaan. Ensimmäiseen kuvaan on onnistuttu ikuistamaan nämä molemmat. Kirkosta tullessa meillä leijui ilmassa niin saippuakuplia kuin yllätys yllätys höyheniäkin.

ps. samalla pientä sneakkia pukuuni :D ai että oonko ärsyttävä.

Sweetest thing

Teemaan sopivia hääkarkkeja. Näitä askarreltiin se 120 kappaletta kaikkien ihanien äitien avustuksella. Häiden kaikki koristukset yms. olivat valkoisia. Hieman mustaa ja hopean hohtoa mahtui myös mukaan. Kokovalkoinen viehättää minua niin vaatteissa kuin sisustuksessakin, joten oli aika ilmiselvää, että se oli myös häiden pääväri. Valkoisia höyheniä leijui ilmassa pitkin päivää…

Olen muutamilta jo saanut hääkuvia, mutta itse kuvaajan tapaan vasta ensi viikolla. Hänen otoksensa haluan vielä nähdä ennen muiden julkaisemista, joten jatketaan ärsyttävillä detail-vähän pikkuisia paloja kerrallaan-kuvilla.

Seadays 2012

Puistohengailua parhaassa seurassa <3

Meripäiville sattui taas kerran ehkä kesän parhaimmat kelit, joten mikä olisi ollut täydellisempää kuin istuskella auringossa ystävien kanssa? Päällä oli pari uutta juttua, jotka ovat kesän aikana eksyneet kaappiini. Hapsupaita on Katri/n Indiansummer-kesämallistosta, mutta en ole laisinkaan varma menikö kyseinen malli tuotantoon asti. Jos ei niin olen erittäin onnellinen uniikin topin omistaja, kiitos vaan Katrille ihanasta lahjasta :) Nahkahameen löysin Vilan mega-aleista ja maksoin yli satasen lähtöhinnasta enää parikymppiä. Molemmat vaatekappaleet lukeutuvat tämän tytön lemppareihin tällä hetkellä.

Im his woman and he’s my man

Olen ollut aika kauan poissa. Avasin äsken koneeni ekaa kertaa yli viikkoon, se tuntui oudolta. Eilen mietin, joko olisi sopiva hetki kirjoittaa teille jotain, mutta en tiennyt mitä kirjoittaa. Näistä alkulöpinöistä voi päätellä, etten tiedä vieläkään. Kirjoitan silti.

Viikossa on ehtinyt tapahtua paljon. Meillä oli maailman kauneimmat häät. Me käytiin Roomassa. Loppuviikko vietettiin ystävien kanssa Meripäivillä.

Siitä ihanasta päivästä minulla ei ole montaakaan kuvaa, mutta monilla muilla on. Yritän haalia niitä tänään ja saada teille mahdollisimman pian jotain nähtävää. Itse valokuvaajankin luona pitäisi käydä kuvia katsomassa. Niistä näin jo esimakua ja oivoi miten upeaa jälkeä hän on tehnyt.

Rooman kuvia lataan juuri koneella. Heti kun saan nämä 700 kuvaa käytyä läpi, on luvassa myös reissupostausta. Olin ekaa kertaa Italiassa ja tykkäsin kovasti.

Viime päivinä olen ollut koneen ulottuvilla, mutta päätin pidentää blogilomani kokonaiseen viikkoon. Meripäiviltäkin löytyy kuvia ja niihin palataan ihan ensimmäisenä. Nyt kuuntelen ulkona jyrisevää ukkosta ja sateen ropinaa. Olen kääriytynyt peittoihin ja mietin avaisinko telkkarin (jota en muuten ole avannut kolmeen viikkoon).

Postauksen kaksi puhelimella otettua kuvaa olivat ainoat, joihin pystyin tiivistämään tämän hetkiset fiilikseni. Minulla on ihana aviomies <3

From this day on

Huomenna olen naimisissa. Sekös vasta jännittää, hymyilyttää, ihmetyttää, innostuttaa, pelottaa, mutta tuntuu niin oikealta. Vihkisormukseni on peräisin jostain 50-60-luvulta. Äitini on saanut sen omalta kummitädiltään lapsena. Sormuksen kaunis kotelo sen sijaan on oman mummoni vanha sormusrasia. Ihanaa saada jotain isoäidistänikin mukaan kirkkoon.

Haluaisin kiittää teitä kaikkia ihania kommenteistanne ja tsemppauksistanne. Olisin niin mielelläni vastannut jokaisen kommenttiin jotain, mutta aika on ollut kortilla. Me löydettiin eilen uusi puku Teemulle ja kaikki tärkeimmät asiat ovat nyt valmiina huomista varten. Minä lähden pian koristelemaan juhlapaikkaa ja sitten luvassa olisi pientä hemmottelua ennen huomista h-hetkeä.

Olen muuten tehnyt Teemulle pienen häälupauksen. Sen myötä aion palailla tänne vasta reilun viikon päästä. Haluan keskittyä tuohon ihanaan päivään täysillä ja erityisesti sen jälkeen koittavaan häämatkaan. Lähdemme yllätysmatkalle heti sunnuntaina nimittäin :)

Palataan siis seuraavan kerran silloin, ellen ehdi ajastaa muutamaa vanhaa postausta. Tällä välin voitte vaikka heittää ilmaan kysymyksiä ja toiveita liittyen aiheeseen. Ihanaa viikkoa kaikille xx!