Oma elämä

From this day on

Huomenna olen naimisissa. Sekös vasta jännittää, hymyilyttää, ihmetyttää, innostuttaa, pelottaa, mutta tuntuu niin oikealta. Vihkisormukseni on peräisin jostain 50-60-luvulta. Äitini on saanut sen omalta kummitädiltään lapsena. Sormuksen kaunis kotelo sen sijaan on oman mummoni vanha sormusrasia. Ihanaa saada jotain isoäidistänikin mukaan kirkkoon.

Haluaisin kiittää teitä kaikkia ihania kommenteistanne ja tsemppauksistanne. Olisin niin mielelläni vastannut jokaisen kommenttiin jotain, mutta aika on ollut kortilla. Me löydettiin eilen uusi puku Teemulle ja kaikki tärkeimmät asiat ovat nyt valmiina huomista varten. Minä lähden pian koristelemaan juhlapaikkaa ja sitten luvassa olisi pientä hemmottelua ennen huomista h-hetkeä.

Olen muuten tehnyt Teemulle pienen häälupauksen. Sen myötä aion palailla tänne vasta reilun viikon päästä. Haluan keskittyä tuohon ihanaan päivään täysillä ja erityisesti sen jälkeen koittavaan häämatkaan. Lähdemme yllätysmatkalle heti sunnuntaina nimittäin :)

Palataan siis seuraavan kerran silloin, ellen ehdi ajastaa muutamaa vanhaa postausta. Tällä välin voitte vaikka heittää ilmaan kysymyksiä ja toiveita liittyen aiheeseen. Ihanaa viikkoa kaikille xx!

Wedding rehearsal

Päästiin näin viikkoa ennen harjoittelemaan:

Ajallaan kirkkoon menemistä – mekon kanssa selviytymistä – vieraiden vastaanottamista – juhlavieraiden ymmärtämistä – ensimmäistä tanssia – niitä täydellisiä hääkuvia…

Eiliset häät olivat kauniit ja me saatiin Teemun kanssa samalla pikainen preppaus tulevaa varten. Samassa kirkossa tullaan olemaan ensi viikon lauantainakin.

Bachelorette party

Kiitos Milla ja Sape <3 Tää oli huikea päivä

Ekana kapteenin nauha käteen…

hyvä peliin valmistautuminen: pari munkkipossoa, lihistä, jätskiä ja vodkashotteja…

no ketä meit nyt oli: messii, mara-donaa, ramosta,pukkii… voittajan on helppo hymyillä… venekyyti kohti mestaruusjuhlia… viimeinen tehtävä: nakkikioskin myyjä…
onneksi olen vanha konkari ja kaikki sujui kuin rasvattu…

ja pääsin nauttimaan morsius-saunasta maailman parhaassa seurassa!

Summery things

Kuvat 1-7. Veneretki Kotkassa

Kuvat 8-12. Laiturihengailua Helsingissä

haha lomalla viimeinkin-ilme

Tämmöset on parhaita hetkiä. Kuvia katsoessa käy heti hymyilyttämään. Tällä hetkellä oon aivan rättipoikkipuhki, suomeksi väsynyt. On paljon hommaa ja oikeastaan niin paljon, etten paljon ehdi ajatella. Unohdan puolet päivän asioista. Kaipaisin ehkä kunnon rentoutumispäivän…Tätä voi kai nyt kutsua siksi kuuluisaksi “häästressiksi”.

Taste like little drops of heaven

Ja jälleen yksi hääpostaus, oh dear tästä on tulossa hääblogi! Ei vaineskaan, mutta näitä on toivottu niin kovasti, joten annan palaa. Lupaan, että väliin mahtuu myös niin tuttuja juttuja. Kuvissa näkyy jämäpala kakusta, eikä ihan mistä tahansa herkusta, vaan meidän hääkakusta! Konditoriasta soitettiin, että voisin tulla hakemaan koemaistiaisia kotiin. Ja miten taivaallisen hyvää se olikaan. Makuyhdistelmän voin teille kertoa, mutta kakku saa muuten jäädä vielä yllätykseksi. Sen verran moni häihin tuleva vieraskin tätä lukee, että säästetään nyt jotain arvuuteltavaa heillekin.

Leipurin kanssa käydyn pitkän keskustelun jälkeen tuleva kakkumme koostuu aika monesta mausta, jotka täydentävät ihanasti toisiaan. Alla pähkinä-suklaa pohja, välissä passionhedelmä-moussekakkua ja päällä vielä valkosuklaata. Ei ole ällömakeaa, vaan passionhedelmä kirpeyttää koko komeutta ihanasti. Tässä yhdistyy meidän molempien lempparimakuja ja sehän on tärkeintä. Leipuri oli kovin innoissaan tästä tilauksesta, sillä vastaavanlaista ei ole aikaisemmin valmistettu heillä. Toivottavasti vieraille maistuu myös :)

This ring here represents my heart

Vihkisormus, rihkamaa vai arvokoru? Massatuotantoa vai oma design? Iso timantti  vai pieni kivi? Langanpätkä vai tatuointi?

Sormus mietitytti minua pidemmän aikaa. Oma kihlasormukseni on Lapponian Lapinkihla-sarjaa ja pidän siitä todella paljon. Se ei ole niitä perinteisiä Timanttisilta ostettuja sormuksia, mutta ei kuitenkaan liian erikoinen arkikäyttöön. Siinä ei ole kiviä, mutta sarjaan kuuluu myös kivellisiä versioita. Alunperin ajattelin ostaa vihkisormukseksi juuri saman sarjan kivellisen, mutta tulin toisiin ajatuksiin.

Minulle ei sormuksen arvolla ole minkäänlaista merkitystä, suomeksi sanottuna hinnalla siis. Aivan sama monta timanttia ja karaattia siinä on. Tunnearvolla sen sijaan on valtava merkitys. Siitä syystä päädyin toisenlaiseen ratkaisuun. Minulla on äitini vanha hopeinen sormus, jossa on yksi isohko kivi. Äiti on saanut sen aikoinaan kummitädiltään lahjaksi. Sormus on minulle hieman iso ja äiti epäili, että kivi on pelkkää lasia. Halusin putsata, pienentää sen ja laittaa siihen arvokiven.

Eilen meni kotkalaiselta kultasepältä kyselemään, mitä sormukselle voisi tehdä ja saisiko siitä vihkisormukseksi sopivan. Seppä innostui ja kehui miten hieno vanha sormus minulla oli käsissäni. Kivi paljastui arvokiveksi, joten se saa jäädä siihen paikoilleen. Sormusta pienennetään ja se putsataan vuosien varrella tulleista tummentumista. Lopuksi vielä kaiverrus ja minulla on sormus, joka varmasti saa minut hymyilemään joka ikinen päivä. Voi olla, että pari onnen kyyneltäkin joudun sen nähdessäni vuodattamaan.

Nyt pitäisi vielä löytää joku kaunis rasia tai pussi sormukselle. Mummon aarteista voisi löytyä joku sopiva. Tämä sormuspohdinta sai lopulta onnellisen lopun ja ratkaisu tulee varmasti olemaan juuri oikea. Minusta vihkiminen on niin kaunis ja tunteellinen tapahtuma, että haluan sinetöidä sen myös jollain sellaisella, joka merkitsee minulle paljon. Uusi timanttisormus ei varmasti olisi vastaavaa tunnetta saanut aikaiseksi.

Minkälaisia vihkisormuksia teiltä löytyy? Tai minkälaisista haaveilette?

Ja kyllä, saatte nähdä itse sormuksenkin, kun se on valmis :)

kuvat: we heart it

Kesän lapsi mä oon

Juhannus kuvina. Kaunista, rauhallista, hyvää ruokaa ja juomaa sekä rakkaimmat vierellä. Ei sitä paljon muuta tarvita. Mitens teidän juhannukset? :)

Huomenna alkaa viimeinen viikko harjoittelussa. Uskomattoman nopeasti on aika vierähtänyt. Vaikka fiilikset ovat tällä hetkellä hieman haikeat, niin odotan jo innolla pääseväni puuhastelemaan kunnolla kaikkien hääjuttujen parissa. Aion ottaa häitä edeltävät viikot “loman” kannalta eli käyttää ne kokonaan valmisteluihin. Tänään sain ensimmäisen kaason mekon valmiiksi. Huomenna aloitan toista ja kolmatta…

Vapun värejä

Kuvia eiliseltä illalta/yöltä, joka sujui hyvässä seurassa Espoossa. Vaikka itse ilta oli suhteellisen rauhallinen, saatiin värikkäästä menosta nauttia pikkutunneille asti. Itsekin olin aika kirkkaissa sävyissä liikkeellä. Kunnon asukuvaa ei nyt tullut otettua, mutta noita neontehosteita yhdistettynä valkoiseen tullaan varmasti näkemään lisää jatkossa.

Tänään keräilin voimia parvekkeella ja tarttuipa pieni päivetyskin ihoon jeij. Huomenna jatkuu arki, toivottavasti teilläkin oli mukava vappu.

Eilen

1. tuntui taas keväältä, saa nähdä kauan tätä iloa kestää

2. nautittiin Teemun kanssa Vapianon maukkaat pastat

3. käytiin katsomassa Nälkäpeli, hrrr aika friikkiä

Näistä jutuista on onnistuneet lauantait tehty!

Lapsellisen ihanaa

Se miksi mun ilmeet näyttää siltä, kun joku kiristäisi suutani yhä suurempaan hymyyn johtuu siitä, että vika tentti vaatetusalalla on ohi ja 99% varmuudella se menee läpi. Ah mikä fiilis! Vielä on paljon hommaa, mutta eipähän tarvitse päntätä enää mitään. En ole niitä innokkaimpia lukioita, vaikka omistan itseasiassa suhteellisen hyvän lukupään. Mulla ei vaan keskittyminen riitä :D Tossa näkyy jo vähän päivän asua, mutta tsekataan se vielä paremmin illalla. Nyt salille ja sitten jotain hyvää ruokaa!

New skirt with baby pink blazer

Posted on

jakku/blazer & toppi/top H&M, hame/skirt DIY, vyö/belt 2hand, korkkarit/heels Aleksi13

Hame meni ja yllätti tekijän itsekin. Se on todennäköisesti (okei ehkä tuon jakun jälkeen) tämän hetken lempparivaatteeni. Eilen sovittelin illan asua ja napsin muutamat kuvat. Asu muuttui hieman tästä, kun vaihdon liian paljastavilta tuntuneet ihonväriset sukkikset mustiin ja jalkoihin matalemmat kengät. Illasta itsessään ei omalta kameralta löydy valitettavasti kuvia ollenkaan. Mutta eiköhän voi olettaa, että bloggaajien keskuudesta löytyy joku, joka on räpsinyt kuvia myös minusta ja lopullisesta asusta.

Ilta sujui aluksi hyvinkin kotoisissa oloissa, kun liityin kolmen muun kotkalaistyttösen seuraan. Kiitti vaan Sara, Janni ja Tiia! Miä ja myä lähettii jonnee ja minnee aika moneen otteeseen illan aikana. Myä myös eksyttiin ja myöhästyttiin porukalla koko gaalasta. Kotkan tytöt päätti käydä tsekkaamassa pikkurobalta yhden lasten jumppasalin, ennen ison roban Astoria-salia. Palkinnot oli tietty jaettu siinä vaiheessa, kun löydettiin perille…

Kaikki meni kuitenkin mukavasti ja hyvässä seurassa tuli istuttua yhteen saakka. Muut jatkoivat vielä seuraavaan paikkaa, mutta minä hipsin kotiin. Omaa iltaani varjosti ikävä juttu kotona, mutta onneksi kaikki on nyt paremmin. Asioiden tärkeysjärjestys palautui kyllä taas nopeasti mieleen. Nyt mietin pitäisikö pakata kamat ja lähteä kotikotiin perheen luo vai mitä.

Olipa sekavaa tällä kertaa, mutta niin on vähän olokin (ei juomisesta tosin). Pääpointti oli  kuitenkin tuo hame. Mitäs tykkäätte?

Med Mamma

Ajattelin aamulla vessassa (ihan tosi kellä tulee mieleen tää vessassa käydessä), että kuvaampa ekaa kertaa “päivä kaisan kanssa” tyyliseen postaukseen kuvat. No siinä edelleen vessassa ollessa totesin, että ei, en jaksa. Äsken selasin kameraa ja totesin, että oikeastaan tein sen sittenkin.

Tänään oli huippu hyvä päivä. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja oli lämmin ekaa kertaa. Äiti oli lähtenyt Kotkasta jo ennen kahdeksaa kohti Helsinkiä ja tavattiin keskustassa heti yhdeksän jälkeen. Ekana kahville tietty – minä nautin jasmine-teetä ja äiti kahvia La Torrefazionessa. Sillä oli hyvä laittaa päivä käyntiin. Missiona oli löytää meikäläiselle ne hääpukukankaat. Löytyihän ne lopulta ja löytyi vähän muutakin. Ei minulle vaan äitille lähinnä :) Syötiin ulkona (!!), juotiin “muutamat” kahvit, kierrettiin sisustuskauppoja ja askartelukauppoja hääjutut mielessä ja käytiin valkkaamassa Lindexiltä Holly&Whyte suosikkimme. Päätin antaa toisen puolen blogin kautta saadusta lahjakortistani äitille, jolla sattui olemaan synttärit tällä viikolla.

Meillä meni kevyet 10 tuntia keskustassa pyöriessä. Oli kyllä niin ihana viettää pitkästä aikaa sitä kuuluisaa “äiti-tytär-laatuaikaa” ihan kahdestaan. Tuli mieleen ne kaikki lauantait, jolloin raahauduin kotikotiin ja käytiin Kotkan huikeassa keskustassa pyörimässä. Helsingissä on vaan miljoona kertaa enemmän tekemistä. Nyt suunnitteltiin jo uutta reissua, jonka kohteena olisi (Hki:n) keskustan vanhan tavaran kaupat ja tänään välistä jääneet sisustus-ihanuudet. Sitä odotellessa fiilistellään näitä kuvia…