Oma tyyli

Sydäntalvi

Keskitalvi on taas tänä vuonna niin kaunista ja suhteellisen valosaa aikaa. Samalla tosin saadaan nauttia noista hrrr hyytävistä pakkasista. Vaikka eilen varpaita taas vähän paleli, oli ilma niin kaunis, että jäin ulos hetkeksi kuvailemaan.Aurinko lämmitti yllättävän paljon ja kasvot nauttivat valohoidosta. Ei tarvitse kauan odottaa, kun ilma on sen verran lämmennyt, että meidän parvekkeelle uskaltaa istuskelemaan. Se nimittäin lämpenee, vaikka plus asteita olisi vain muutama ja aurinko paistaa siihen koko päivän. Onneksi kevät tulee ihan kohta. Nyt täytyy vielä tyytyä ihastelemaan jäällä hiihtäviä ihmisiä ikkunoista. Aurinko paistaa taas tänään, joten nyt äkkiä ulos nauttimaan. Pikalenkki ennen lentokentälle lähtöä siis :)

Palailen reissusta alkuviikosta. Muutama postaus tulee viikonloppuna enemmän tai vähemmän itsekseen teidän luettavaksi, mutta reissujutuilla palataan sitten ensi viikolla. Hauskaa ja aurinkoista viikonloppua!

xoxo Casey

Coats in the air

Ainahan siinä vaan käy näin. Etsit jotain tiettyä ja täydellistä. Et löydä. Et niin mistään. No sitten se tulee aivan puskista, kun sitä vähiten odottaa. Ja simsalabim kohta niitä on tuplasti. Löysin tämän itseasiassa ennen sitä toista. Ai minkä niin, no täydellisen villakangastakin!! Tämän tulo vaan kesti ja kesti. Päätin lopulta pitää molemmat, vaikka aluksi suunnittelin toisin. Sain kaksi hyvinkin erilaista villakangastakkia kelpo hintaan. Tämä kappale oli asoksella puoleen hintaan. Huivi peittää aika massiivisesti yläosaa, mutta siinä on musta villakangas paneeli, joka muuttuu sitten ennen vyötäröä tuoksi harmaaksi bukleeksi. Malli on tosi minimalistinen ja ajaton. Hmm. nämä molemmat takit tulevat kyllä tappelemaan meikäläisen suosiosta.

ps. värjäsin tukkaani toissapäivänä. Laitoin keskiruskean sävyn vain juureen ja kuinkas kävi? Latvat näyttää paljon vaaleammilta. Ei tosin yhtään noin punaisilta, mitä auringon paiste antaa ymmärtää. Mutta joka tapauksessa, vaaleammat latvat ilman mitään vaalennusta. Life is easy.

pps. Olen edelleen koneeton ja teemu tarvitsee omaansa suhteellisen suuren osan päivästä. Joten joko tulee näitä yöpostauksia tai sitten päiväpostauksia koululta. Nyt hinaan itseni nukkumaan.  Kauniita unia :)

xoxo Casey

Oh Monday

Pitkästä aikaa sain kokea mitä on perus surkea maanantai. Silloin kun tukka ei vaan tottele, maksuvälineet ei toimi, avaimet jää kotiin ja kuljet bussilla, jonka vuoro päättyy kesken matkan. Onneksi löytyy vielä herrasmiehiä, kuten tuon viimeisen matkan bussikuski. Hän kuljetti minut yksityisellä bussikyydillä  metroasemalle, vaikka hänen vuoronsa oli jo päättynyt. Piristävää oli myös se, että ulkona oli vain pikkupakkanen ja vaatteiksi pystyi valitsemaan jotain muutakin kuin toppa- tai villa-alkuisia.

Päällä oli se uusi takki, jonka tilasin viikko sitten. Vihdoinkin mustan villakangastakin mentävä aukko täytetty. Tiivistän rakkauteni siihen: musta, jakkumainen,kunnon villaa, tekoturkista,vetskarit, 2 takkia samassa (karvaosan saa siis irti ja siitä tulee lyhyt jakku!). LOVE or what?

xoxo Casey

With or without labels

Sain eräältä lukijalta edelliseen postaukseeni kommenttia feikkituotteista ja piratismista. Ajattelin ensin antaa asian olla, mutta joku sai minut tarttumaan asiaan. Osaan ottaa vastaan kritiikkiä, mutta haluan vastata, jos olen asiasta jollain tavalla hieman eri mieltä tai minulla on siihen jotain sanottavaa. Feikkituotteet tuovat minulle ensimmäisenä kuvan niistä katutoreista ulkomailla, joilla myydään feikki lv/burberry yms. laukkuja. Niistä näkee selkeästi mitä ne jäljittelee ja sen, että ne on taatusti kopioita. Näitä tuovat reissuiltaa mukana yleensä “pissiksiksi” nimitetyt nuoret naishenkilöt. Itsekin olen ehkä ollut aikojen saatossa sellainen ja ostanut jonkun feikkituotteen onnellisena. Tämä kuva feikkituotteista on kuitenkin vain pintaraapaisu. Kuten lukijani sanoi, monia tuotteita kopioidaan ja hyvin häikäilemättömälläkin tavalla. Sen verran olen perehtynyt asiaan, että tiedän, ettei tuotetta saa myydä, mikäli mikään ei erota sitä alkuperäisestä. Joissain tapauksessa se on pelkkä merkki. Tämä on surullista, mutta hyvinkin tavallista. Voin ihan kokemuksen äänellä sanoa, miten vaatetusalan yritykset kopioivat tuotteita kilpailijoiltaan alituisesti. Kuka sitten keksi oikeastaan jonkun asian ensin? Muna vai kana-kysymys tämäkin.

  Suunnittelijat seuraavat trendejä ja luovat mallistonsa osittain niistä inspiroituneena. Trendiennusteiden kirjoittajat/kuvittajat ovat siis niitä suuria guruja, jotka nämä ideat tuovat ilmoille. He saavat nämä päähänsä maailman menosta ja milloin mistäkin. Ei ole sattumaa, että catwalkilla nähdään joka toisella muotitalolla samaa värisävyä ja yhtäkkiä kaikki haluavat tehdä esim. nahkahousuja. Catwalkeilta ideat siirtyvät ketjuliikkeiden suunnittelijoille, jotka seuraavat mihin suuret muotitalot ovat menossa. Sitähän ihmiset haluavat ostaa. Suurempien ketjuliikkeiden tuotteita kopioivat taas halvemmat ja pienemmät ketjuliikkeet. Yleensä trendi on mennyt jo ohi siinä vaiheessa, kun nämä viimein saapuvat pienempiin ketjuliikkeisiin. Trendien kiertokulku on valmis. Kaikki kopioivat kaikkia. Mutta millä tavalla kopioidaan on asia erikseen. Kopiointi voi tarkoittaa myös ideologiaan ihastumista ja siitä oman version kehittelemistä. Ja tämä on juuri sitä, mistä itse pidän.

En ole koskaan ollut merkkityttö. En ole lv-tyttö, en celine-tyttö en a.wang-tyttö en mikään. Olen vaatteista tykkäävä, omaa tyyliäni etsivä tyttö. Seuraan muotia, tunnen merkkejä, mutta minulla ei koskaa ole ollut merkkiä, johon olisin ollut ihastunut ja jota olisin erityisesti halunnut ostaa. Merkkiuskollisia ystäviä minulta löytyy ja ymmärrän heidän kantansa täysin. He pitävät merkistä ja heidän mielestä niiden tuotteet ovat mahtavia ja he haluavat ostaa niitä. Minusta olisi täysin typerää ostaa jokin tuote vain sen merkin takia, jos en itse tuotteesta kuitenkaan pidä. Saatan inspiroitua jonkin suunnittelijan luomuksesta ja soveltaa siitä omannäköisen versioni. Minulle on aivan sama löydänkö sen oman versioni kirpparilta, marketista, ketjuliikkeestä vai jostain muualta. Moni merkkien puolesta puhuja vetoaa aina siihen laatuun, mutta merkkituotteen hinnasta laatu (ja nimenomaan se materialistinen laatu) on vain hyvin pieni osa. Tuotantokustannuksista suhteellisin hyvin perillä olevana voin sanoa, että ilmaa niiden ja merkkituotteen hinnan väliin jää aika paljon. Pupulandian Jenni kirjoitti juuri pari päivää sitten hyvän

tekstin laadusta, hinnasta jne. Hinta ei ole aina laadun tae, ei myöskään eettisessä mielessä.
Monet yllättävätkin tuotteet teetetään samalla valmistajalla. Eräs ketjuliike tilaa tuotteensa samalta valmistajalta, kuin eräs merkkituotteita valmistava muotitalo. Tässä vaiheessa laadussa ei siis voi olla suuria eroja ja valmistukseen liittyvät eettiset asiat ovat samat kummallakin puolella. Hintaeroa sen sijaan on satoja euroja. Hämmentävää. Itse yritän löytää vaatteeni ja asusteeni niin, että ne ovat mielestäni tehty hyvin ja hyvällä hinta-laatusuhteella. Eettiseen puoleen on hyvin vaikea perehtyä, koska tietoja valmistusoloista, siellä käytettävistä veden määristä / haitallisista aineista on todella rajatusti. Kuten jennikin sanoi on mahdotonta tietää onko se merkkituote sen eettisemmin tehty kuin se ketjuliikkeen tuotekaan. Se, että tuote valmistetaan Euroopassa tai että se valmistetaan Aasiassa ei vielä tee asiaan suurta eroa. Merkkituotteissa voi lukea, että ne valmistetaan esimerkiksi Italiassa, mutta kuitenkin niiden osia on valmistettu ympäri Aasiaa. Joidenkin ketjuliikkeiden tuotteet ja erityisesti ne jotka halutaan nopeasti markkinoille tehdään Euroopassa ja esimerkiksi vain massana tehtävät tuotteet tilataan Aasiasta. Tähän perustuu esimerkiksi monien, myös merkkejä suosivien, shoppaajien lempilapsi Zara. Halvat massana tehtävä tuotteet suunnitellaan ja tehdään ajoissa, jopa vuotta ennen. Ne kuljetetaan monen viikon kestävillä rahdeilla Aasiasta. Sen sijaan, jotta Zara pysyisi muotitalojen tahdissa ja saisi nopeasti Catwalkeilla nähdyistä tuotteista omat versionsa (kopionsa) myyntiin, sesongin hittituotteet teetetään Euroopassa. Zara saa tuotteen kauppaan kahdessa viikossa ellei viikossa. Se, jos joku, on käsittämätöntä.
Se kuka nyt sattuu olemaan nopein ja tekemään “kopioinnin” parhaiten kutsuu asiakkaita. Toiset valitsevat merkkituotteen tietoisesti, koska haluavat juuri sen yksilön. Minä sen sijaan valitsen mielenkiintoisen ideologian ja pyrin löytämään omannäköiseni tuotteen. Jos se merkkituotteen yksilö olisi juuri se, jonka haluaisin, niin varmasti siihen säästäisin. Mutta jos viereisestä liikkeestä löytyy samanhenkinen, mutta minulle paremmin istuva/esteettisesti miellyttävämpi tuote niin miksi ostaisin merkin? En voi olla varma kummankaan eettisesti laadusta ja materialistinen laatu voi olla täysin sama. Nämä asiat pyörivät mielessäni usein. En tuomitse merkkejä, en tuomitse ketjuliikkeiden omia versioita merkkituotteista. Tuomitsen vain ajatuksen siitä, että olisi jotenkin noloa kulkea ilman niitä aitoja merkkejä. Itse mielummin piilotan joka ikisen lippulapun ja pidän ostamistani asioista niiden itsensä en brändin takia. Mielenrauhan saan itsetehdyistä vaatteista, jotka nekin tosin ovat yleensä saaneet inspiraationsa joistakin toisista tuotteista – eli kopioita nekin ovat

ps. Eikä minulla ihan rehellisesti opiskelijana ole varaa ostaa pelkästään merkkituotteita tai kuten jenni sanoi valinta kysymys sekin on. Olisi varaa jos säästäisin itseni kipeäksi. Tarvitsen ja haluan kuitenkin ostaa enemmän kuin 1 tavaran puolessa vuodessa. Lisäksi laitan rahojani mielummin matkusteluun yms. Elämä tosiaan on valintoja täynnä ja minun valintani on elää merkitöntä muttei merkityksetöntä elämää.

kuvat: weheartit.com (kopioituja nämäkin)

xoxo Casey

She’s freaky and she knows it

Ainutlaatuinen harvinaisuus, lähes sukupuuttoon kuolleet, farkut – niin siis meikäläisen päällä. Tosin näistä ei näy kuin tuota peräosastoa, mutta katellaa koko kuvaa myöhemmin. Oli pitkästä aikaa sellainen päivä, että farkut näytti omasta mielestäni jotenkin kivalta mun päällä. Nirso on myös toinen nimeni ja mustat housut muka ainoani. Noniin jaarittelut siksee, koska mulla on kiire. Pitää nimittäin iskeä kaikki talvikamani niskaan ja suunnata pulkkamäkeen. Sen jälkeen lauantai-illan missiona on pari raakaa kalapalaa ja leväliuskoja. Eli SUSHItime!!

Parhainta lauantaita kaikille :)

xoxo Casey

Lavender lips

tunika ja hattu H&M, pallopaita Lindex, laukku Aldo

Huulet eivät siis ole liilat kylmyydestä, vaan huulilla on sitä vaalean liilaa huulikiiltoa. Se ei näytä käytössä niin hurjalta mitä putkilossa. Itse tykkään kovasti väristä sekä koostumuksesta, joka on kerrankin tarpeeksi kostea meikäläisen kuivahuulille. Yleensä vain bepanthen yms. kelpaa kylmästä ja kuivasta halkeaville huulilleni, mutta tämä on ihana poikkeus :) Laventeliväriä näkyi myös päivän vaatetuksessa, kun kiskoin päälle tuon varastosta kaivetun monta vuotta vanhan tunikan. Ihana pastellisifonkiunelma saa taas tänä keväänä uuden elämän. Sanokaa,että täällä on muitakin, jotka säilyttävät varastossa “tätä minä vielä käytän”-laatikkoa?

xoxo Casey

Pencil skirt

Testasin tänään kynähameen toimivuutta arkiasuun ja aika kivastihan se tuonne villapaidan alle hukkuu. Ei ainakaan mulla herää mitään sihteeri/toimistofiboja. Vai mitä ootte mieltä? Älkää välittäkö kuvien surkeudesta, olin laiska ja parveke on niin helppo.

ps. mulla on vissiin korvatulehdus, auuts.

xoxo Casey

It works!

Ja yhdistelmä kauluspaita+reikäneule=toimii. Olin sitä aikaisemminkin kokeillut, mutta hylännyt jostain syystä. Myönnän vielä tänäänkin aamulla kiireessä tuskastelleeni asun ei niin täydellistä estetiikkaa. Nämä kuvat nähtyäni, muutin mieleni. Voi olla, että johtuu sikke ihanasta talvimaisemastakin, mutta kyllähän tuota nyt käyttää noin vai mitä? Baskeri tosin ei edusta, koska kerää ihan älyttömästi kaikkea karvaa (toi ei siis ole lunta). Ja ja pahoittelut niille, jotka ei jaksa miljoonia kuvia, tänään lähti vähän käsistä.

ps. HUOMATKAAHAN,ETTÄ ÄÄNESTYS DAVID-KAMPANJAAN ON PÄÄTTYNYT JA VOITTAJALLE ILMOITETAAN PIAN :)

xoxo Casey

Remember to smile

takki Benetton/2hand, laukku Aldo, housut Cheap Monday, paita BikBok, kengät Nelly, huivi H&M

Unohdan miltei aina, että kuvissa saa hymyilläkin. Mikä johtaa siihen, että näytän maailman omistajalta tai vaan erittäin tympääntyneeltä ja elämään kyllästyneeltä. Tänään hymyilin ja onhan näitä kivempi katsella vai mitä? Jatkossa voisin yrittää irvistellä useammin.

Aamupäivällä tämä perjantai 13.päivä oli vielä meikäläiselle naurun aihe, koska kaikki tuntuivat menevän nappii. Noh odotas vaan kun lähdin iltapäivällä liikkeelle: Teemu jätti minut sörnäisissä autokyydistä ja ajattelin mennä ratikalla keskustaan. Ennen lähistöllä asuneena, olin muka niin varma kaikista linjoista, että hyppäsin sokkona ensimmäiseen. Sitten kaivelin matkakorttia valmiina lunastamaan lippuni – noh arvo oli loppunut. Rehellisenä ihmisenä jäin seuraavalla pysäkillä ja ajattelin kävellä hakaniemen torille. NOH. Sakea lumipyry ja kenkien tuijottelu aiheutti sen, että tajusin hetken kuluttuani kävelevän jotain ihan muuta kuin hämeentietä. Olinkin päätynyt Kallion sydämeen kaikkien raittiiden kanssahengaajien luokse. Hölmistyneenä lähdin hieman alkoholivaikutteisten huutojen saattamana viipottamaan takaisin kohti sörnäisten metroasemaa. Rehellisesti en ole koskaan aikaisemmin eksynyt helsingissä. Nyt tuli sekin koettua + viipottaessani pipostani putosi?? tupsu. Hieno piste i:n päälle!

Nyt on taas hymy nassulla. Viikonloppu ja häämessut edessä!

xoxo Casey

Another quarter of a year 2011

Lykätään samantien toinen annos viime vuoden asuja tähän perään. Ilmat lämpenikin sitten super nopeasti huhti-toukokuussa ja päästiin niistä talvivaatteista yhdellä hujauksella. Kokeilut värikkäiden vaatteiden saralla jatkui ja yltyi aikamoiseksi color blokkailuksi. Onneksi välii mahtui tuttuja turvallisia musta-valkoisia asuja. Tuunaus ja ompelu kimpoilivat takaisin elämääni ja suosikkeina yllä olevat lippu-shortsit ja puna-oranssi-kuvioinen mekko. Tuska helteistä ei paljon tullut nautittua, kun päivät menivät sisällä töissä. Onneksi kesään ja erityisesti loppukesään mahtui sitten muutama pidennetty viikonloppu. Niistä ja alkusyksyn räteistä sitten myöhemmin!

Nyt salille ja sitten syömään. Hyvää loppiaista tyypit!

ps. arvatkaa kuka sai juuri ammatillisen portfolion valmiiksi, aijaij homma hoidettu.

xoxo Casey

A quarter of a year 2011

Nyt siis luvassa pukeutumishömppää (=päivän asuja) ja näin ens alkuun tammi-maaliskuun ajalta. Näitä alkuvuoden otoksia saatiin ihan kaivamalla kaivaa. Niitä ei nimittäin ollut kovinkaan montaa. Tammikuussa huikeat 3kpl. Jotain vaikutusta oli varmasti alkuvuoden sitkeällä sairastelulla, jälleen kerran yhdellä muutolla, sekä perhanan kylmällä talvella. Siitä huolimatta noistakin löytää aika meikäläisen näköisiä juttuja: Mustia housuja (suprise!), jakkuja jne. Uskalsin kokeilla koko valkoistakin ja ensimmäinen askel kohti värikkäämpää vaatekaappia oli tuo pinkiksi värjätty jakku. Sille väriloistolle ei tuntunut tulevan loppua seuraavina kuukausina, mutta palataan niihin myöhemmin :)

Löytyykö suosikkeja?

xoxo Casey