Sisustus

Eteisen sisustus etenee

Vihdoin se löytyi! Eteisen puuttuva palanen nimittäin…

ja tätä ollaan kuulkaas etsitty. Kissojen ja koirien kanssa. Minulta meinasi mennä jo usko tämän suhteen, kun sitä sopivaa kaappia ei meinannut löytyä mistään. Etsintöjä toki hankaloitti hieman se, että tiesin tavallaan mitä halusin, mutta en sitten kuitenkaan. Tiesin, että halusin eteiseen säilytystilaa, mutta en ihan tarkalleen minkälaista. Mittoihin oli toki omat rajoitteensa ja erityisesti syvyyden suhteen tässä piti olla tarkkana. Ihanteellisin syvyys kaapille oli 30cm ja sellaiset tuntuivat olevan harvassa. Hetkellisesti tässä seisoi Ikean puinen Ivar-kaappi, joka on juurikin sen 30cm syvä, mutta en loppujen lopuksi ollut siihen tyytyväinen tässä kohtaa. Ivar on hinta-laatusuhteeltaan oiva kaappi ja sittemmin löytänyt meillä uuden paikan minin huoneesta kirjakaappina, mutta eteiseen se ei sopinut.

Tähän tarvittiin jotain spesiaalimpaa ja tulin lopulta siihen tulokseen, etten löydä sellaista uutena kaupasta. Halusin uniikin vintagekaapin, sellaisen johon katse kiinnittyisi heti sisään astuttua. Loppuvuodesta minulla välähti, että eihän sen tarvitsisi olla perinteinen senkki vaan se voisi olla myös vitriini. Ne ovat useammiten myös melko kapeita. Pari päivää myöhemmin silmiini osui sitten tämä kaunokainen Torissa. Olen ostanut sieltä yhden toisenkin ihanuuden tänne meille kotiin, enkä voinut uskoa, että taas osuin kultasuoneen. Kaappi oli moitteettomassa kunnossa ja jälleen kerran naurettavan edullinen. Pyöriteltyäni useamman kuukauden ajan kalliita, monen sadan euron kaappeja nettikaupoissa, oli aika huojentavaa löytää näin kaunis kaluste vaivaisella kuudellakympillä.

Eikä minun tarvinut tinkiä mistään. Ulkonäöstä, kaapin koosta, ei mistään. Kaappi on täydellisen kokoinen, muotokieli ihastuttava ja väri kaunis tummanruskea. Kulumaa pinnassa on ja alkuun mietin, että maalaisinko kaapin kesän tullen, mutta nyt jotenkin nautin siitä, että kaapissa on myös vähän ajanpatinaa. Vitriinin lisäksi tässä on yksi kolmihyllyinen pystykaappi ja sinne saa hyvin jemmattua kaiken sälän mitä eteisessä aina pyörii. Aika passeli tähän meidän eteiseen vai mitä?

Nyt pitäisi enää vain rakentaa muu sisustus tämän ympärille. Haluaisin kaapin viereen jonkin ihanan tuolin, yläpuolelle tai hieman viistoon peilin sekä päälle kauniin, aavistuksen isomman pöytävalaisimen. Tein tähän alle “upean” havainnollistavan kuvan suunnitelmistani. Jos teillä on ideoita tai suosituksia sopivista lampuista, peileistä tai tuoleista, niin antakaahan tulla. Teiltä aina niitä saan ja ne ovat kullanarvoisia!

Kun isommat elementit on saatu paikoilleen järjestelen vielä vitriiniin sisälle tulevat tavarat paremmin ja katson mitä jätän tai lisään kaapin päälle. Ainakin nuo äidiltä saadut patsaat sekä uusi keraaminen maljakko saavat jäädä. Niitä kauniita kirjoja minun täytyy lähteä metsästämään mahdollisimman pian!

Sisustusinspiraatiota kevääseen 2020

Edellisessä postauksessa jo ohimennen mainitsinkin, että sisustusjutut kuumottelevat tällä hetkellä aika kovasti. Kodin haluisin saada”valmiiksi” mahdollisimman pian, mutta kuitenkin niin, etten joutuisi tinkimään suunnitelmistani. Kerrankin, kun sitä pääsee itse alusta asti vaikuttamaan kaikkeen, haluaa silloin kaiken myös olevan just eikä melkein. Ajattelin nyt kertoa teille tässä kootusti hieman tämän hetken sisustushimotuksistani, mitä kaikkea kotiin haaveilen. Osan olen ajatellut hankkia käytettynä, osan uutena. Osa menee ehkä enemmän tämän hetken trendi -kategoriaan, mutta suurin osa on kuitenkin ajattomia, pitkäaikaisia juttuja, joiden hankkimisesta olen varmasti tyytyväinen vielä vuosienkin päästä.

Lisää mustaa – muuttaessamme tähän taloon hieman arkailin mustan värin käyttöä, sillä sitä oli tullut buustattua edellisissä kodeissa vähän liikaakin. Nyt kuitenkin tuntuu, että pehmeä ja lämmin puu sekä raikas valkoinen kaipaavat rinnallensa mustaa. Varsinkin meidän makuuhuone, joka tuntuu aivan liian romanttiselta tällä hetkellä. Sinne on nyt tulossa mustat vaatekaapit, mustaa tasoa sekä pitkään harkinnan jälkeen myös mustat lasiovet vaatehuoneen ja makuuhuoneen väliin. Makkarin fiilis tulee muuttumaan täysin, mutta siihen olemme molemmat valmiita. Voi olla, että päädymme vielä maalaamaan seinätkin uudelleen toisella sävyllä, sillä ne vaativat joka tapauksessa uudelleen kerroksen maalia edellisten työmiehien epätasaisen ja hieman huolimattoman jäljen vuoksi. Sävy on vielä auki, mutta jokin melko vaalea ja lähellä nykyistä se tulee olemaan.

Hotellifiilis – Jatketaan vielä makuuhuoenella, kun kerran alkuun päästiin. Mustien yksityiskohtien lisäksi makkariin halutaan nyt hotellitunnelmaa ja sen olemme päättäneet tuoda tuollaisella kampauspöytätasolla, joka asettuu makuuhuoneessa sängyn vastaiselle seinälle. Kokonaisuus rakentuu siis kaappitasoista, pöytälevystä, kauniista peilistä (koko seinä tai kaunis muoto?) ja nojatuolista. Lisäksi haluamme makkariin tunnelmalliset ja melko painavan oloiset verhot. Verhokiskojen hankinta on siis etusijalla.

Lasivitriinit – En tiedä onko tämä jokin outo 30 kriisi vai mikä, mutta olen alkanut himoitsemaan lasivitriinejä :D  Loppuvuodesta minulle minulle tuli niihin kauhea pakkomielle ja selailin läpi kaiken maailman kaupat, kuitenkaan sitä täydellistä löytämättä. Vitriinien suhteen olen aika valikoiva, eli mikä tahansa ei kelpaa. Olin jo luovuttamassa vitriinihaaveet, kunnes löysin torista juuri passelin! Näytän sen teille pian.

Epäsymmetriset peilit – Vitriineistä siirrytään peileihin, nimittäin niin ikään loppuvuodesta sain päähän pinttymän erilaisista ja nimenomaan epäsymmetrisistä peileistä. Täältä kotoa löytyy jo neliskanttista, pyöreää ja ovaalia peiliä, mutta nyt haaveilen eteiseen jotain vähän villimpää. Yksi erittäin potentiaalinen on jo kiikarissa ja taidankin laittaa sen tällä puheella tilaukseen.

Keramiikka ja ihmispatsaat – Keraamisiin astioihin ja esineisiin ihastuin jo viime vuoden puolella ja se ihastus pitää tiukasti pintansa. Ostin vastikään uuden maljakon paikallisen sisustusliikkeen alesta ja sen näette, kun esittelen tuon vitriinin. Vitriinin sisään ja päälle haaveilen myös toisentyyppistä koristusta, nimittäin patsaita! Mielellään valkoisia ja nakuja :D Onneksi äitini kätköistä löytyy juuri sopivia. Äiti teki aikoinaan töitä kosmetologina ja hänen työpaikkaansa koristivat aistikkaat naispatsaat. Soittelin jo äidille, että olisiko ok, jos ottaisin ne itselleni ja äänestä kuului, että hän oli erittäin valmis luopumaan patsaista. Nyt täytyy vain käydä valikoimassa, mitkä pääsevät meidän vitriinin sisään tai sen päälle kököttämään.

Kirjoja koristeeksi – Somisteilla jatkekaan, nimittäin patsaiden ja keraamisten juttujen lisäksi haluaisin löytää tänne kotiin muutamia kauniita ja sisustukseen sopivia kirjoja. Lukemistarkoitukseenkin olisi kiva löytää kirjoja, mutta nyt etusijalla ovat nimenomaan nämä esteettisessä mielessä hankittavat. Pitäisi ehkä käydä viikonloppuna muutamassa vanhantavaran liikkeessä, niistä voisi löytyä sopivia vintage(muoti)kirjoja!

Väännettävät ja käännettävät lamput – Lampputarpeita meillä on yhä melkein joka huoneessa ja tällä hetkellä eniten silmää miellyttää kaikki väännettävät ja käännettävät kisko/väkäslamput. Vielä parempi, jos siinä on useampi liikutettava lamppu samassa. Musta ja messinki (yllätys yllätys) ovat edelleen ykkössävyjä lampuissakin.

Pörröinen nojatuoli – Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä erittäin iso ahaa-elämys. Olen yli vuodenpäivät pohdiskellut minkälaisella kankaalla päällystäisin vanhat, jo osiksi purkamani tuolit ja nyt ennen joulua minulla välähti. Ruskeiden jalkojen ja kädensijojen kaveriksi sopii ihan täydellisesti vaalea pörröinen teddy/bucklee -materiaali. Nyt pitää vaan löytää sopivaa kangasta kaupasta ja saattaa tuunaus päätökseen. En malta odottaa!

Onko siellä sisustuskuumetta havaittavissa? Entä löytyykö samoja himotuksen kohteita?

Pientä pintaremonttia uudessa talossa

Harvase viikko tai oikeastaan päivä minulta kysellään onko meidän talo nyt kokonaan valmis ja aina naurahdan siihen, että ehei, ei ole. Täällä puuhaa riittää edelleen ja vauvavuosi on hidastanut menoa sekä muuttanut hieman suunnitelmiamme. Hieman vajaa vuosi sitten muutimme aikamoisella rytinällä tänne jouluksi, sillä minulla oli erittäin vahva kutina siitä, että vauvakin haluaisi tulla maailmaan ennen pyhiä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että jouluaattona uuden kodin lisäksi meillä oli uusi perheenjäsen. Siinä kohtaa ne kaikki ajatukset viimeistellä uusi koti unohtui ja siirtyi jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Vuoden varrella monia asioita on onneksi ehditty jo saattaa loppuun, mutta paljon on vielä kesken.

Päätin ottaa loppuvuoden töiden osalta rennommin ja käyttää vauvan päiväuniajat ennemminkin kodin laittoon kuin tietokoneella nakuttamiseen. Se on tuottanut jo hieman tulosta ja toivottavasti jouluun mennessä saadaan isompia kokonaisuuksia valmiiksi. Keskeneräisten juttujen lisäksi täällä asuessa on tullut esille jotain kohtia, jotka kaipaavat ihan suoraan sanottuna muutosta ja korjausta. Ensikertalaisina onnistuimme rakennusprojektissa ihan hyvin, mutta silti jotain asioita jäi huomioimatta ja lopun kova tahti vaati veronsa heijastuen mm. hieman hätäisiin valintoihin. Hätäisillä valinnoilla tarkoitan nyt esimerkiksi maalisävyjä ja tiettyjä viimeistelyitä, joita olemme nyt mieheni kanssa yhdessä tuumin päättäneet muuttaa.

 

Ensimmäisenä muutoskohteena on ollut työhuoneeksi alunperin ajateltu yläkerran kolmas makuuhuone. Siitä tehdään kuin tehdäänkin nyt vauvalle oma huone. Tässä alla näette realistiset otokset siitä, miltä huone on nämä 11 kuukatta näyttänyt. Purkamattomia muuttolaatikoita pitkin lattioita ja ilmapatja varapetinä meille vanhemmille vauvan huonojen yöunien vuoksi. Tulostin nököttää yhdessä nurkassa ja piiloon jäävää seinää vasten nojaavat epämääräiset kaapit, jonka hyllyt notkuvat pölyyntynyttä toimistotavaraa. Työpöydän ehdimme jo täältä raivata ennen kuvien ottoa, mutta ei se paljon tilannetta olisi pelastanut. Tämä on karu totuus kaikkien niiden kauniin sisustukuvien takaa.

Kolmas makuuhuone on siis vajaan vuoden toiminut lähinnä varastona sen sijaan, että siitä olisi missään vaiheessa kuoriutunut se upea kotitoimisto, josta alkujaan haaveilimme. Syyt tähän ovat yksinkertaiset; minun kotitoimistoni on muuttopäivästä alkaen ollut keittiönpöydän ääressä ja mies tekee töitä omalla toimistollaan Kotkan keskustassa. Meillä ei siis lopulta ollutkaan käyttöä työhuoneelle kotona ja siitä syystä päätimme nyt muuttaa huoneen ilmeen totaalisesti sekä tehdä siitä kotoisan paikan kuopukselle.

Aivan ensimmäiseksi huone raivattiin kaikista tavaroista ja sen jälkeen se maalattiin. Seinät oli ennen muuttoa sudittu samalla hennolla “höyhen”-sävyllä kuin yläkerran aula, sillä ajatuksella, että se toimisi neutraalina kuvaustaustana minulle. Yhtäkään kuvaa en kuitenkaan ole tuossa huoneessa ottanut (krhm miksiköhän) ja koska kyseinen sävy tuntui vähän tylsältä sekä kylmältä lastenhuoneeseen, päätimme vaihtaa sen. Päädyimme (lue: minä päädyin :D) lopulta hieman lämpöisempään sävyyn verrattuna esimerkiksi toiseen lastenhuoneeseen, jonka seinät ovat selkeästi harmaat.

Tämä “harmaabeigeksi” kutsumani lämpöisempi sävy toistui useissa pinnaamissani inspiraatiokuvissa ja sellaista lähdin tänne tavoittelemaan. Mieheni ei alkuun innostunut sävystä yhtään ja kieltämättä päivä maalauksen jälkeen aloin itsekin epäröimään oliko valintani liian tumma tai liian beige, mutta nyt pari päivää huonetta katseltuani ja muutamia huonekaluja soviteltuani olen alkanut todella lämmetä tälle. Näistä kuvista näkee hyvin, miten sävy on auringonvalossa melko lämmin beige, mutta sitten varjossa selkeästi harmaampi. Olen yhä sitä mieltä, että asteen vaaleampi sävy olisi ollut myös kokeilemisen arvoinen, mutta nyt täytyy ajatella niin, että kerrankin uskaltauduin laittamaan syvemmän värin seinään sekä välttelemään kunnolla sitä kokovalkoista sisustusta, joka aikoinaan oli niin trendikäs. Ja onhan tämä sävy esimerkiksi meidän lattian parina todella hyvä match!

Nyt kun maalausurakka on ohi, täytyy enää vain kantaa kalusteet sisään, asentaa kaapistot ja antaa pikkuisen tulla nuuhkimaan uuden kolonsa tuoksuja. Sen jälkeen voin sitten alkaa leikkimään sisustuksen kanssa. Lupaan postailla tänne lisää kuvia, kun huoneeseen saadaan vähän enemmän ilmettä :)

ps. Myös muita kotiin liittyviä postaustoiveita saa mielellään esittää, sillä niihin on helppoa paneutua tässä kohtaa, kun ne asiat pyörivät jo valmiiksi päivittäin päässä!

En rakenna enää mitään, paitsi ehkä yhden rantasaunan

Talonrakennus ja remppapuuhat ovat kuin raskaus ja synnytys. Kuukausi ja viikko tolkulla kuumeista odottamista, sekä fyysisesti että henkisesti rankkaa vääntöä, yllättäviä tilanteita ja sitten se hirveä loppukiri sekä -huipennus muuttopäivän ja lasketunajan lähestyessä. Sen loppurutistuksen jälkeen, sekä synnytyksen että muuton, olen vannonut, että ei muuten enää ikinä kiitos. Tätä fiilistä on kestänyt aina jonkin aikaa, mutta sitten, kun aikaa on kulunut tarpeeksi, olen alkanut varovasti lämmetä ajatukselle, että ehkä joskus sitä olisi taas valmis uuteen koitokseen. Ja tämä sama kaava toistuu aina. Ensin sitä vähän leppyy ajatukselle, että ehkä jonain päivänä ja sitten lopulta sitä uutta kierrosta janoaa kuumeisesti.

Selvennettäköön nyt, että uutta vauvaa en taloon nyt halua, mutta rakentaa kyllä voisin yhden rantasaunan. Nyt, kun pahin rakennuspöly on laskeutunut viime vuoden lopulta ja mieleni kirkastunut kaikesta siitä ahdingosta. Ahdingosta, jossa viimeisillään raskaana kirosin joka ikinen päivä tämän projektin ja vannoin, että en muuten rakenna enää koskaan yhtikäs mitään (en edes niitä suunnittelemiamme piharakennuksia). Mutta niin vain ihmismieli ajan kuluessa taas heltyi ja aika kultasi muistot.

En olisi uskonut vuosi sitten, että sanon ääneen tai kirjoitan tänne haluavani taas virittäytyä siihen suunnitteluprojektiin ja lähteä rakentamaan jotain, mutta tässä sitä taas ollaan. Pinterest laulaa ja luonnoksia syntyy paperille. Vielä ei ole tarkkaa ajankohtaa tiedossa, milloin rantasaunan rakentaminen todella alkaa, sillä meidän täytyy ensin saada valmiiksi muutamat muut piharakennukset ja piha ylipäätänsä, mutta suunnitellahan aina saa. Ja hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty vai mitä?

Nyt yhden talon rakentaneena ymmärrän vieläkin paremmin sen, miksi rakennusprojektissa on tärkeää suunnitella kaikki pieniä yksityiskohtia myöten ennakkoon. Ensimmäinen projektimme opetti sekä minua että miestäni niin paljon ja nyt olemme huomattavasti valmiimpia lähtemään mihin tahansa raksa- ja remonttipuuhiin kuin ennen sitä. Edellisestä viisastuneena olen varma, ettemme toista enää samoja virheitä rantasaunan kohdalla. Niistä on otettu opiksi! Onneksi mitään radikaaleja virheitä ei talossakaan tapahtunut ja monet niistä pienistä oli helposti korjattavissa, mutta vaativat tietysti aikaa ja euroja. Paremmalla ja huolellisemmalla suunnittelulla päästään nopeammin sekä edullisemmin toivottuun lopputulokseen ja siitä syystä haluan olla kunnolla valmistautunut, kun rantasaunan valmiit piirustukset lyödään pöytään ja urakka alkaa.

Vaikka minua kutkuttaa ajatus suunnitella uutta projektia, on minulla yksi pieni jarru tässä matkassa. Olen nimittäin luvannut miehelleni, että hänellä on saunan suhteen veto-oikeus ja annan hänen kädenjälkensä näkyä siinä omaani enemmän, sillä talon osalta mies oli se joka jousti useammassa kohtaa. En kuitenkaan malta olla fiilistelemättä tulevaa rantasaunaa, joten tässä kollaasissa vähän minun näkemyksiä siitä, minkälainen kokonaisuus siitä olisi tulossa. Helpotuksekseni tiedän, että värityksen ja materiaalivalintojen osalta ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla, joten niiden suhteen tämä kollaasi pitänee paikkansa. Tarkempien yksityiskohtien ja loppusilausten osalta mieheni saa kuitenkin olla kapellimestarina tällä kertaa ja minä esitän vain ideoita sekä toiveita.

Ainoa tällä hetkellä olemassa oleva iso toiveeni (joka on jo kuultu ja luvattu toteuttaa) rantasaunassa on kylpyamme, joka sijoitetaan suuren ikkunan eteen niin, että siitä avautuu merimaisema. Muistatte ehkä miten kylpyamme jäi aikoinaan uupumaan itse talosta, koska en löytänyt sille mieleistä ja toimivaa paikkaa. Välillä ammeen puuttuminen on hieman harmittanut, mutta tieto siitä, että rantasaunaan sellainen tulee on helpottanut. Ja oikeastaan nyt kun tiedän minkälaiselle paikalle se siellä tulee, ei minua harmita enää tippaakaan. Kuka sitä nyt haluaisi kylpeä ikkunattomassa kylpyhuoneessa, kun vaihtoehtona on amme merimaisemalla. Just saying.

Loppuun vielä pari sanaa kollaasista. Kuten ehkä näette, poiketen kotimme sävymaailmasta tulee rantasaunasta tumma. Musta on pääväri sekä ulko- että sisäpuolella. Vastakohtien yhdistely on parasta mitä tiedän ja siitä syystä olen niin innoissani rakentamassa tummanpuhuvaa rantasaunaa vaalean talomme rinnalle. Myös muiden piharakennusten väritys on pitkälti musta, joten ne tulevat sointumaan kauniisti yhteen.

Materiaalina tulemme taas käyttämään pitkälti puuta ja varmasti osa puusta jää myös luonnollisen sävyiseksi, sillä se luo kivasti pehmeyttä mustan rinnalle. Muutoin materiaaleissa nähdään kiveä ja ehkä myös marmorikuvioitua laattaa, kuten talossakin. Ikkunan pokat tulevat olemaan mustat talosta poiketen. Samaten monet kiinteät kalusteet. Talossa käytettiin paljon valkoista, ehkä jopa kyllästymiseen asti, joten nyt on luvassa paljon tummaa vastapainoksi. Ikkunapinta-alaa haluamme tähänkin rakennukseen mahdollisimman paljon, koska kuka nyt haluaisi kaunista maisemaa piiloon laittaa. Avaruus ja minimalistuus tulevat myös varmasti olemaan avainsanoja rantasaunassa.

Itse saunan (lauteiden yms.) värityksestä en vielä osaa sanoa, mutta olen ollut ihan äärimmäisen tyytyväinen meidän talon saunaan ja erityisesti sen muotokieleen, joten siitä varmasti lähdetään suunnittelun osalta nyt liikkeelle ja mietitään jotain vastaavaa ratkaisua. Jos vielä jotain asioita haluaisin tässä kohtaa nostaa esille, joihin aion tällä kertaa paneutua enemmän, niin ehdottomasti valaistus, erilaiset rakenteelliset ratkaisut (upotukset, vesien vedot yms.) tulevat olemaan sellaisia, joita harkitsen tarkkaan ja suunnittelen taloa paremmin. Haluan myös tuoda enemmän käytännöllisiä ja toimivia kiinteitä ratkaisuja saunarakennukseen, ettei niitä tarvitse sitten jälkikäteen alkaa miettimään. Talo oli projektina niin suuri ja ainutlaatuinen ensikertalaisuudessaan, että tällaiseen viimeistelyyn ei oikein enää ollut paukkuja eikä ehkä osaamistakaan, mutta nyt kun saa rauhassa suunnitella ja kokemusta on jo jonkin verran, niin pystymme varmasti huomioimaan myös pienimmät yksityiskohdat paremmin.

Onko siellä muuten muita rakentajia/remppaajia kuulolla? Minkälaisia projekteja teillä on meneillään? Olisi kiva kuulla :)

Ensimmäinen kurkistus lastenhuoneeseen

*Kaupallinen yhteistyö Desenio & Indieplace

Monet ovat toivoneet postausta lastenhuoneesta ja nyt pääsette tämän postauksen myötä vihdoin kurkistamaan sinne. Meillähän on tosiaan yläkerrassa kolme isohkoa makuuhuonetta, joista yksi on meidän vanhempien ja toinen isomman tytön. Kolmas on tähän saakka toiminut työhuoneena (lue varastona). Olimme ajatelleet, että vauva siirtyisi kasvaessaan isosiskonsa kanssa samaan huoneeseen ja näin ollen minin huoneesta tulisi tyttöjen yhteinen.

Se oli kaunis ajatus, mutta käytännössä ei kuitenkaan kovin toimiva. Vauva ei nimittäin ole mikään paras nukkuja, joten häntä ei kannata siirtää häiritsemään siskon unia. Nämä vajaa 11kk hän on nukkunut meidän huoneessa ja johonkin pisteeseen saakka se tuntuikin hyvin toimivalta ratkaisulta. Viime kuukaudet ovat öiden osalta kuitenkin olleet aika kaaottisia ja sen vuoksi haluamme tähän nyt muutoksen. Olemme mieheni kanssa joutuneet nukkumaan aivan liian monta viikkoa vuoroöin muualla vauvan häiritessä myös meidän vanhempienkin unta.

Todennäköisesti tämä on taas yksi ohimenevä vaihe, mutta kokemuksesta tiedän, että tähän voi myös löytyä muutakin apua kuin pelkkä aika. Isosiskolla oli nimittäin suurin piirtein samassa iässä vastaavanlaiset yöhulinat päällä ja hänen (sekä meidän vanhempien) yöunia paransi välittömästi siirto omaan huoneeseen. Tästä syystä olemme nyt päättäneet siirtää myös kuopuksen omiin oloihinsa ja tehdä työhuoneesta hänelle makuuhuoneen. Ennen siirtoa haluamme kuitenkin hieman fiksata huonetta ja tällä hetkellä se odottaakin maalareita saapuvaksi. Pian saadaan siis myös toinen lastenhuone taloon, mutta sitä ennen keskitytään tähän jo olemassa olevaan.

Ja tässä se nyt on, minin huone, jonka sisustus ja väritys ovat hieman puolivahingossa syntyneitä. Alkuun haaveilin nimittäin koristeellisemmasta harmaan, kullan ja vaaleanpunaisen täyttämästä huoneesta, mutta sitten ihastuin boheemimpiin, kauniilla puun sävyille höystettyihin hieman yksinkertaisempiin lastenhuoneen sisustuksiin. Lopputulos on tällä hetkellä vähän jotain siltä väliltä. Värejä en edelleenkään osaa sisustuksessa kovin rohkeasti käyttää, mutta lastenhuoneeseen olen onnistunut niitä edes hieman tuomaan. Väripilkkuina täällä toimivat tuo muhkean marjapuuron sävyinen samettisohva sekä kolmivärinen viskoosimatto. Viime viikolla seinät ammottivat vielä tyhjyyttään, mutta viikonloppuna saimme vihdoin asennettua kaikki seinille tarkoitetut jutut.

Naulakon ja hyllyn lisäksi paikoilleen kiinnitettiin muutama koriste sekä tuo katos, jonka päätin katon sijaan kiinnittää puisella kulmatelineellä seinään. Siitä tuli loppujen lopuksi aika kiva noin! Viimeisenä silauksena lähdin asettelemaan huoneeseen tauluja. Niitä olin tilannut jo olemassa olevien valokuvien ym. lisäksi Deseniolta yhteistyön merkeissä. Tarkoitus oli jakaa taulut tyttöjen huoneisiin, mutta kuopuksen oman odottaessa vielä valmistumistaan sijoitin ne nyt hetkellisesti kaikki minin huoneeseen. Ajattelin alkuun, että tauluja olisi liikaa yhteen ja samaan huoneeseen, mutta niitä oli itse asiassa juuri sopivasti! Näiden lisäksi haluan kyllä teettää vielä muutaman tuoreemman valokuvan ministä sekä yhteiskuvan tytöistä. Sopiva sekoitus omia valokuvia ja julisteita toimii mielestäni parhaiten.

Mutta kerrotaampa vielä hieman näistä julisteita. Ihan sokkona en niitä nimittäin valinnut. Aloitan lemppareistani, “A Bigger World” -nimisistä tauluista, joissa kummassakin seikkailee yksi tyttö ja yksi eläin. Nämä nähdessäni olin käydä itkemään, sillä ne kuvastavat meidän tyttöjä niin täydellisesti. “A Bigger World No1” -taulussa seisoo tyttö suuren jäniksen vierellä ja kuvaa katsoessa mietin meidän esikoista. Tunteikasta, hieman arkaa ja vähän pelokastakin tyttöä, joka on nopea käänteissään ja todellinen ikiliikkuja. Hän on kuin vikkelä kinttuinen jänis, joka aina välillä pistää päänsä pensaaseen, mutta lähtee sitten taas vauhdilla eteenpäin loikkimaan. Kaiken kukkuraksi hänen rakkain pehmolelunsa on pupu, mikäs mukaan.

Toinen taulu “A Bigger World No2” sen sijaan on kuin piirros meidän kuopuksesta. Pieni tyttö valtavan leijonan kaulassa. Hän on ehkä fyysisesti vielä heikko, mutta sisältä vahva kuin leijona, ollut syntymästä asti. Hän ei pienistä hetkahda ja kulkee tarpeen tullen vaikka läpi harmaan kiven. Hän on todella kovaääninen ja karjuu kuin leijona, jos sille päälle sattuu. Näihin tauluihin kirjoitan molemmille pienet omistuskirjoitukset ja toivon heidän pitävän nämä mukanaan vielä sittenkin, kun täältä kodista joskus lähtevät.

Tunteikkaiden eläin&tyttö-taulujen lisäksi halusin valita huoneeseen vähän väriä. Mini toivoi jotain vaaleanpunaista (tottakai), joten päädyin tuohon veikeään “Candyfloss” hattaratauluun sekä abstraktiin “Old Pink Wall” -tauluun. Jälkimmäisestä valitsin vielä isoimman koon, sillä huone kaipasi jotain suurempaa värikästä pintaa huonekorkeuden ollen yläkerrassakin normaalia korkeampi. Tästä tulikin mieleen, että kattolamppu meiltä vielä lastenhuoneesta uupuu ja se onkin seuraavaksi hankintalistalla. Kuten ovat myös vaatekaappien ovet, verhot sekä päiväpeitto!

Pinkkien väripilkkujen lisäksi valitsin Deseniolta muutaman neutraalimman taulun, joista suosikkini on varmasti tuo planeettataulu “JOY”. Pilvien somistamaa “Good Night World” -taulua olin ajatellut vauvan huoneeseen, mutta se löysi nyt ainakin hetkellisesti paikkansa minin sängyn yläpuolelta. Kuten myös tuo pieni “Cotton Plant” -kasvitaulu, joka kultakehyksineen toi kivasti eloa sängyn yläpuolelle asennettuun puuhyllyyn.

Osan näistä tauluista olin tosiaan ajatellut siirtää kuopuksen huoneeseen, kunhan se valmistuu, mutta saa nähdä raaskinko luopua muista kuin tuosta vauvalle nimenomaan tarkoitetusta tyttö&leijona -taulusta, joka hänen huoneen ovea jo kolkuttelee. Toisesta lastenhuoneesta on tulossa neutraalimman sävyinen, joten ainakin kaikki pinkit jutut jäävät minin huoneeseen. Neutraalimpi siksi, että arvelen minin haluavan muutaman vuoden päästä karsia vaaleanpunaisten asioiden määrää huoneessaan ja vaihtaa mahdollisesti tähän toiseen ns. vähän isomman tytön huoneeseen, jossa on ranskalainenparveke ja merinäköala.

Siinä kohtaa taas ehkä nuorempi on “pinkkiä sen olla pitää” -vaiheessa ja huoneiden vaihto päittäin on molemmille erittäin tervetullut idea. Mutta siihen on vielä aikaa ja tässä välissä ehdin varmasti pyöräyttää molempien tyttöjen huoneiden järjestyksen muutaman kerran ympäri. Huoneiden edistymistä on tarkoitus kuvata tänne nyt hieman ahkerammin ja heti, kun saamme vauvan huone maalattua, niin otan teidän mukaan sen sisustamiseen. Tästäkin huoneesta täytyy sitten tehdä uusi postaus, kun kaikki puuttuvat palat on saatu paikoilleen.

Loppuun vielä alennuskoodi Deseniolle, mikäli teilläkin on taulutarpeita vaikka juuri lastenhuoneeseen. Taulut ovat mielestäni myös oiva joululahja vaikkapa kummilapselle! Koodilla KAISA30 saatte -30% alennuksen Desenion sivuilta. Alekoodi on voimassa tästä päivästä eteenpäin kaksi päivää (12.-14.11). Alennus ei koske kehyksiä eikä premium eli Handpicked- tai “persoonallisia” julisteita.

Hirsitalo 2.0 – Kalusteiden suunnittelu ja toteutus videolla

Posted on

*Kaupallinen yhteistyö: Keittiömaailma

Pitkä ja ihana yhteistyö Keittiömaailman kanssa huipentuu nyt tähän viimeiseen julkaisuun, joka on muista poiketen videomuodossa! Videolla pääsette näkemään kalusteiden suunnittelu- ja toteusprojektin pikakelauksella sekä hieman fiilistelemään meidän arkea näiden upeiden kalusteiden ympäröimänä. Tässä kohtaa haluan kiittää Keittiömaailmaa ja myös teitä, kun olette ottaneet nämä julkaisut niin mielettömän positiivisella tavalla vastaan, kommentoineet ahkerasti sekä lähettäneet viestejä. Kiitos!

Videon alla vielä kootusti kaikki julkaisut kalusteisiimme liittyen, jos jollain heräsi videon pohjalta kysymyksiä. Toki saa edelleen laittaa viestiä ja kommentoida ellei vastausta löydy postauksista :) Mukavaa syksyistä viikon jatkoa kaikille!

p.s. Muistakaahan asettaa videon laatu parhaaksi mahdolliseksi!

Muut kalusteisiin liittyvät julkaisut:

Keittiö

Kodinhoitohuone

Kylpyhuone ja WC

Tasojen valinta ja asennus

Kvartsitasojen käyttö ja huolto

Kvartsitasojen käyttö ja huolto

*Kaupallinen yhteistyö: Ylämaan Graniitti

Kotimme kalusteet ja niiden tasot on nyt esitelty perusteellisesti, mutta vielä haluaisin puhua tasojen toimivuudesta käytössä sekä niiden huollosta. Muutamia kysymyksiä teiltä onkin jo tullut tähän liittyen ja useimmat niistä ovat liittyneet juurikin huoltoon. Onko kvartsitasot helppo pitää puhtaana? Sopivatko ne lapsiperheille?

Meidän 9 kuukauden kokemus Ylämaan Graniitin kvartsitasoista on pelkästään positiivinen. Ne tuntuvat kestäviltä ja erittäin helppo hoitoisilta. Niiden pinnoilta on pyyhitty jo kuivahtaneet kahvikupin renkaat sekä sulaneet pakastemustikat ihan tuosta noin vaan astianpesuaineella ja lämpöisellä vedellä. Jälkeäkään ei ole jäänyt, vaikka suositusten mukaan tällaiset tahrat kannattaakin puhdistaa tuoreeltaan. Mutta toisin kuin ehkä marmorin kohdalla, kvartsitason kanssa ei meidän kokemuksen mukaan ole tarvinnut olla yhtään huolissaan tahroista ja niiden pinttymisestä nopeasti kiinni tasoon. Tämä johtunee siitä, että kvartsitasojen vedenimukyky on lähes 0, joten tahrojen on miltei mahdotonta siihen imeytyä.

Huolellinen kannattaa kuitenkin aina olla ja pitää hyvää huolta tasoista ihan samalla tavalla kuin muustakin kodista. Lapsiperheessä toki sattuu ja tapahtuu aina, joten näille meidänkin tasoille on ehtinyt jo tässä lyhyessä ajassa kaatua vaikka mitä. Monesti sitä ajattelee, että ennaltaehkäisy on paras ratkaisu, mutta kvartsitasoon ei minkäälaisia hoito- tai kyllästysaineita suositella eikä niitä pidä käyttää. Niistä saattaa muodostua tason pinnalle kalvo, joka alkaa sitten itse keräämään likaa. Kvartsitaso on niin tiivistä, että se ei ime itseensä näitä aineita, vaan kaikki jäävät siihen pinnalle kalvoksi. Pelkkä neutraalipesuaine esimerkiksi Fairy ja puhdas lämmin vesi riittävät näiden puhdistukseen.

Puhdistuksen lisäksi kannattaa huomioida muutama asia. Vaikka kvartsitasot ovat hyvin kovia ja kestävät lämpöä, niin silti suositellaan käytettävän aina leikkuulautaa ja pannunalusia. Itse en ole kertaakaan laskenut kuumaa pannua tai peltiä suoraan tasolle, vaan alla on aina ollut alunen. Mielessäni ei myöskään ole käynyt ajatus pilkkoa ruokaa ilman alustaa. Sen lisäksi, että pidän leikkaamista ilman leikkuulautaa harvinaisen sotkuisena puuhana, niin leikkaaminen suoraan tason pinnalla tylsistyttää veitsit.

Keittiön tasojen lisäksi myös kylpyhuoneen tasot kaipaavat ajoittain pesua ja huoltoa. Joku teistä on ehkä saattanut miettiä, että kuinkahan nuo kaltevat altaat oikein puhdistetaan ja ajattelin sen vuoksi näyttää, miten tuo päällimmäinen kansi siitä irtoaa. Kalteva allas ei siis oikeasti ole kalteva, vaan siinä on erillinen kalteva osa päällä. Sen saa kätevästi nostettua imukuppien avulla pois ja näin altaan perusteellisemmin puhdistettua. Halutessaan altaita voisi käyttää myös ilman kaltevaa osaa, jolloin ne olisivat ehkä aavistuksen perinteisemmän näköiset. Kylpyhuoneiden tason ja altaiden puhdistukseen olen käyttänyt niin ikään neutraaleja pesuaineita, mutta vaikeimpiin tahroihin olen ottanut avuksi ihmesienen. Siinä on kyllä ihmetuote kerrassaan. Kaikki vaikeimmatkin tahrat ovat aina irronneet sen avulla ja sitä suosittelee myös Ylämaan Graniitti.

Tähän loppuun vielä pieni viesti Ylämaalta. Ylämaan Graniitilta on tullut taas mielettömiä uutuuksia, jotka koskevat kotimaisia luonnonkiviä. Kiviä saa nyt 20mm vahvuisina (kuten meillä) ja pinnaksi voi valita joko mattaisen tai antiikkisen. Erittäin hienoa on, että näissä tuotteissa hiilijalanjälki on pieni. Valikoimista löytyy esimerkiksi mielettömän kaunis musta taso, joka olisi kyllä erittäin potentiaalinen vaihtoehto, jos hypoteettisesti olisimme nyt tasoa valitsemassa.

Kylpyhuoneen ja WC:n kalusteet

Kaupallinen yhteistyö: Keittiömaailma

Nyt, kun keittiö ja kodinhoitohuone on käyty läpi, on jäljellä näistä Keittiömaailman kanssa yhteistyössä toteutetuista kalusteista enää yläkerran kylpyhuoneen sekä alakerran WC:n kalusteet. Sitä ehkä luulisi, että nämä olivat suunnittelun osalta se helpoin nakki, mutta näitä yksinkertaiselta näyttäviä laatikostoja pyöriteltiin loppujen lopuksi ehkä kaikista eniten. Vaihdettiin laatikoiden kokoja, syvyyksiä ja järjestystä sekä koko kalusteen korkeutta. Värejä ja materiaalejakin pohdittiin tovi. Lopulta päädyimme seuraavanlaisiin ratkaisuihin.

Yläkerran kylpyhuoneeseen valikoitui kolmen tasaleveän laatikoston rivi. Etuovet ovat Raspare-sarjaa ja sävynä näissä on valkotammi. Tammi oli nappivalinta harmaansävyisen laatan pariksi, sillä se tuo ihanaa lämpöä tähän tilaan. Kaapin ovet myös kytkevät kylpyhuoneen muuhun taloon, joka on käytännössä kokonaan vuorattu lattian osalta samansävyisellä vaalealla tammiparketilla.

Kylppärin kalusteiden osalta tärkeimmät kriteerimme olivat seinäkiinnitys ja riittävä säilytystilan määrä. Niiden suhteen onnistuttiin kympin arvoisesti, sillä nämä seinään pultatut leveät laatikostot kätkevät sisäänsä ihan uskomattoman paljon tilaa. Ensimmäistä kertaa meillä on kylppärissä ylimääräistä käyttämätöntä säilytystilaa, kun pari laatikkoa on edelleen tyhjillään. Niissä, jo käytössä olevissa laatikoissa purnukat ja muut pysyvät kauniissa järjestyksessä, kiitos erikseen hankittujen säilytyslaatikoiden.

Kylpyhuoneen ja WC:n tasoista tein jo oman postauksen täällä, mutta kertauksena vielä, kyseessä ovat tosiaan Ylämaan Graniitin kautta hankitut Silestonen tasot sävyssä New Extreme Blanco Zeus. Kaltevat altaat sopivat mielestäni täydellisesti laatikostojen minimalistiseen ilmeeseen. Yläkerrassa tykkään myös erityisen paljon siitä, että kalusteet ovat seinästä seinään eikä sivuille jää mitään pientä hajurakoa. Tällä hetkellä käytämme pääsääntöisesti vain yhtä allasta, mutta veikkaampa, että tyttöjen kasvaessa näistä altaista, peileistä ja siitä ylimääräisestä säilytystilasta tullaan vielä taistelemaan.

Alakerran WC:n ilme on huomattavasti yläkertaa lämpöisempi, kiitos lämpimämmän sävyisen laatan sekä messinkisten yksityiskohtien. Tämä on mieheni sanojen mukaan minun valtakuntani ja näyttää juuri siltä, ettei hänellä ole ollut osaa eikä arpaa tämän suunnittelussa. Se voi hyvin pitää paikkansa, mutta oli ehkä ihan reilua, kun minä tätä ylivoimaisesti eniten käytän. Täältä löytyy kaikki meikeistä hiusjuttuihin.

Kuten näette, tänne valikoitui lopulta samanlainen kaksikerroksinen kolmen laatikoston rivi, jonka reunalaatikot ovat tosin mitoituksen vuoksi keskilaatikkoa kapeammat. Säilytystilaa ei siis ole ihan yhtä paljon kuin ylhäällä, mutta meidän tarpeisiin juuri sopivasti. Laatikoiden oviksi valikoitui hyvin eleetön mattainen valkoinen ovi, vaikka harkinnassa oli taas vaikka ja mitä. Olen kyllä nyt loppujen lopuksi ollut erittäin tyytyväinen itseeni siinä mielessä, etten lähtenyt kikkailemaan ovien tai suhteen, vaan pitäydyin hyvin klassisessa ja minimalistisessa tyylissä. Muilla keinoin tiloja saa kuitenkin piristettyä ja muuteltua huomattavasti helpommin.

Ovien vetimiksi valitsin sekä ylä- että alakerrassa pyöreät nuppivetimet. Alas tietysti messinkiset ja yläkertaan kromiset. Mieheni sain keittiön osalta tahtonsa läpi vetimettömistä ovista, mutta tässä kohtaa minä sain sitten päättää. Minusta vetimelliset ovet ovat aina olleet jotenkin kivempia, mutta yhdessä kun rakentaa, niin sitä täytyy välillä (huom välillä :D) tehdä kompromisseja. Huomaisin muuten juuri, että alakerran WC:ssä nupin pyöreä muoto toistuu hieman vahingossa myös peilissä sekä käsipyyhetelineessä. Ihanaa harkitsematonta symmetriaa.

Siinä oli meidän kalustejutut tällä erää. Vaikka nämä saatiin nyt pakettiin, niin kotijuttuja on kuitenkin luvassa viikottain lisää. Itselläni ainakin tämä syksyn tulo on taas herättänyt innon laittaa kotia (ja täällähän sitä laittamista riittää), joten kiva jakaa ideoita ja fiiliksiä myös teidän kesken. Yksi menovinkki aiheeseen liittyen pitää vielä antaa, sillä tällä viikollahan Messukeskuksen valtaa taas Habitare, johon olen itsekin loppuviikosta suuntaamassa. Paikalla on myös yhteistyökumppanini Keittiömaailma ja heidän osastollaan pääsee mm. testaamaan keittiön toiminnallisuuksia osastolle rakennetussa keittiöhaaveilijan karkkikaupassa, Tech labissa.

Siellä voi siis vapaasti painella, vedellä, työntää ja tutustua keittiön toiminnallisuuksiin, innovaatioihin ja mekanismeihin. Tässä kohtaa omaa projektia sitä harmittelee, että olisipa silloin aikoinaan meilläkin ollut mahdollisuus testailla keittiöjuttuja etukäteen. Onneksi me saimme kyllä kaiken tarvittavan avun Keittiömaailmalta muutoin, enkä oikestaan tekisi mitään muutoksia kalusteidemme tekniseen puoleen, jos nyt siihen mahdollisuus tulisi. Kaikki pelaa sen verran mallikkaasti. On kuitenkin hienoa, että tällainen mahdollisuus on ja jos olisin itse vielä suunnitteluvaiheessa, niin käyttäisin tämän kyllä hyväksi!

ps. Jos törmätään Habitaressa, niin tulkaahan moikkaamaan! :)

Kylpyhuoneen liukuovi – vihdoin paikoillaan!

Viikottain kuulen kysymyksen “noh onkos teidän koti jo valmis?” ja usein naurahdan siihen, että “no ei ole todellakaan”. Vaikka muuttopäivästä on jo reippaasti yli puoli vuotta, on täällä silti monta asiaa vielä kesken. Tämä voidaan laskea tekosyyksi, mutta kyllä näiden viimeistely pienen vauvan kanssa ottaa hieman aikansa. Aina tulee jokin tärkeämpi asia eteen ja sitten kotihommat jää. Yksi kodin to do-listan isoimmista jutuista saatiin kuitenkin ruksia viime viikolla yli, kun pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen välinen liukuovi asennettiin vihdoin paikoilleen.

Meillä kävi tämän oven kanssa rakennusvaiheessa vähä ikävästi, nimittäin olimme katsoneet erään ovivalmistajan sivuilta, että he tarjoavat märkätiloihin sopivia lasiliukuovia eri mitoituksilla. Sivuilla olleen mittataulukon mukaan valitsimme sitten mahdollisimman suuren liukuoven ja muurasimme sen mukaan pesuhuoneeseen oviaukon. Ovea tilatessa kävi kuitenkin ilmi, ettei niin suurta ovea ollut saatavilla tavallisiin kotitalouksiin vaan ne olivat ilmeisesti vain teollisuuden käyttöön. Tämä olisi tietysti kannattanut varmistaa ennen aukon muuraamista, mutta siinä vaiheessa, kun ovea tilatiin oli pesuhuone jo melkein laattoja myöten valmis. Piti siis kehitellä suunnitelma B.

Uuden ratkaisun löytäminen ei ollutkaan sitten ihan yksinkertaista. Oviaukko oli sen verran suuri, että valmiina kenelläkään ovivalmistajalla ei ollut sellaista ovea. Märkätila aiheutti myös omat ongelmansa, mutta onneksi apu löytyi lopulta läheltä. Portaamme rakentanut puuseppä sanoi voivansa rakentaa lasin sijaan puusta liukuoven, jos näin halusimme. Hetken tutkittuani puisia liukuovia Pinterestistä innostuin ajatuksesta. Päätimme lopulta tilata häneltä hyvin vähäeleisen puisen liukuoven, jonka mekanismi jäisi piloon. Ei siis mitään industrial-henkisiä viritelmiä, vaan modernia ja minimalistista. Puuksi valikoitui saarni, kuten pesuhuoneen ja saunan katossa. Se päätettiin valkolakata kuten katon virepaneeli.

Ja siinä se nyt kauniisti riippuu. Alunperin oveen suunniteltiin pieni käden mentävä vetoaukko, joka olisi toiminut oven kahvana, mutta se ei teknisesti ollut mahdollista toteuttaa. Nyt pohdinnassa on toisenlainen viritelmä, mutta sen suhteen kaikki on vielä auki. Kodinhoitohuoneen puolelle ei välttämättä mitään edes tarvita, mutta pesuhuoneesta pääsisi kätevämmin pois, jos siellä olisi edes jokin pieni “tarttumakohta”. Olisiko teillä timanttisia ideoita tähän? Entä mitä tuumitte varasuunnitelman toteutuksesta? Olisiko lasinen liukuovi ollut parempi?

ps. Hieman vauhdilla kuvasin nämä tänään ja huomasin vasta editoidessa, että pyykithän ne tuolta saunan ikkunasta kivasti heijastuvat :D Noh ainakin on elämän makuisia kuvia…

Hirsitalo 2.0 kodinhoitohuone

Kaupallinen yhteistyö: Keittiömaailma ja AEG

Tämän lennokkaan pyykkikuvan myötä tervetuloa tutustumaan meidän kodinhoitohuoneeseen! Täällä mieheni pesee pyykit ja minä pidän huolta lasten ulkovaatteista. Tänne tömistellään saappailla sateisen päivän jälkeen aivan kuraisena tai kipitetään varpaat yltä päältä hiekassa iltauinnilta kotirannasta. Täältä nappaan urheiluvaatteet itselleni ennen lenkkiä ja valitsen siivouspäivänä uudet puhtaat lakanat laatikosta. Täällä kuivataan, viikataan, tarvittaessa silitetään tai höyrytetään pyykit. Viimeiset 8,5 kuukautta täällä on myös pidetty vauvan hoitopöytää, mutta pian se aikakausi jää taakse. Kodinhoitohuoneemme on keittiön lailla ehdottomasti yksi käytetyimpiä tiloja.

Jo paljon ennen kuin hirsitalomme nousi tähän tontille oli meille hyvin selvää, että kodinhoitohuone tulisi asettumaan näin. Piirustusvaiheessa painotin useaan otteeseen, että haluan kodinhoitohuoneen olevan kylpyhuoneen yhteydessä ja sisältävän uloskäynnin talon sivulle. Kaiken piti olla erittäin toimivaa ja suoralinjaista. Kun talon perustukset oli tehty, iski pieni huoli. Tuliko kodinhoitohuoneesta sittenkin liian kapea ja ahdas? Mahtuisiko siinä toimimaan, kuten olin kuvitellut? Emme halunneet kodinhoitohuoneeseen hukkaneliöitä, mutta emme myöskään niin ahdasta tilaa, etteikö siellä mahtuisi arkiaskareita toimittamaan.

Seinien noustessa paikalleen mietin yhä miltä lopullinen tila kalusteineen tuntuisi. Tuolloin olimme jo aloittaneet keittiön ohella kodinhoitohuoneen kalusteisen suunnittelun Keittiömaailman kanssa. Heille tilan kapeus ei näyttäytynyt millään tavalla ongelmana, joten päätin tässä (kuten monessa muussakin rakentamiseen liittyvässä asiassa) luottaa suosiolla ammattilaisiin.

Ja hyvä, että luotin. Kodinhoitohuoneesta tuli juuri passelin kokoinen, tehokas ja hyvin toimiva tila. Piirustukset sanelivat kalusteiden asettamisen ulko-ovelta katsottuna vasemmalle, joten sen suhteen ei kenenkään tarvinnut päätä rasittaa. Kaappeja, laatikoita, kodinkoneita ja toimintoja sen sijaa pyöriteltiin pitkään yhdessä Keittiömaailman kanssa. Oli ilmiselvää, että kodinhoitohuoneeseen tulisi sekä pesukone että kuivausrumpu, mutta ei missään nimessä perinteistä tornia. En myöskään halunnut koneita lattiatasoon, vaan hieman korkeammalle, jotta meidän (korjaan mieheni :D) olisi helpompi pyykkiä käsitellä. Päädyimme sijoittamaan kodinkoneet kahden matalan laatikon päälle vierekkäin. Laatikoista tuli samantien pyykkilaatikot, toinen valkoiselle ja toinen kirjavalle pyykille. Tämä ratkaisu on ollut ehkä yksi fiksuimmista ja toimivimmista koko talossa. Pyykit tulee lajiteltua heti ja ne ovat suoraan pyykkikoneen alla. Sen kun vain nosteelee pyykkiä sisään ja laittaa koneen hurisemaan. Pyykinpesukoneesta on myös kätevä siirtää pestyä pyykkiä suoraan kuivuriin, kun ne on sijoitettu näin vierekkäin työskentelytasolle.

Tässä AEG:n kuivurissa on paljon näppäriä toimintoja, kuten esimerkiksi erilliset kustomoidut ohjelmat villalle, silkille ja urheiluvaatteille. Tämän kuivurin myötä perinteisen kuivaustelineen käyttö on vähentynyt huomattavasti ja hyvä niin, sillä emme suunnitteleet telineelle mitään erityistä paikkaa tässä kodinhoitohuoneessa. Tarpeen tullen sen mahtuu kyllä levittämään hyvin tuohon käytävälle, joka ei sitten loppujen lopuksi tuntunutkaan yhtään niin ahtaalta, kuin ennen kalusteiden asennusta pelkäsin. Tilaa on juuri sopivasti ja liukuoven ansiosta kulku pesuhuoneeseen ja pois myös vaivatonta.

Kodinkoneiden ja pyykkilaatikoiden ympärille rakennettiin sitten lopulta tämä muu kalustekokonaisuus. Työskentelytasoa toivoin mahdollisimman runsaasti, mielellään kahdessa eri korkeudessa. Lopulta päädyimme rakentamaan sitä koko matkalta lukuunottamatta huoneen päätyjä, joihin tuli keittiön tapaaan korkeat kaapit “tolpiksi”. Välioven puoleisesta kaapista tuli siivouskaappi ja ulko-oven puoleinen kaappi on puolestaan varattu tyttöjen ulkovaatteille, -kengille ja harrastustavaroille. Meillä oli lapsuudenkodissa aikoinaan vastaavanlainen komero tuulikaapissa ja se oli kyllä fiksu ratkaisu äidiltä. Nyt kun viereisestä laatikosta löytyy vielä kaikki hatut, hanskat ja kaulurit, niin lapsien pukeminen ja riisuminen on helppoa. Sisään tullessa kuraiset kengät voi jättää kiinteälle kuramatolle kuivumaan ja hanskat puolestaan viskata suoraan suureen pesualtaaseen, joka on tosiaan sama kuin keittiössämme. Halusimme tähän myös korkean hanan, jotta esimerkiksi ämpärien täyttö ja vauvan pesu onnistuisi helposti.

Leveän työskentelytason alapuolella oleva kaappirivistö on tosiaan täynnä vetolaatikoita ja niiden lasten asusteiden lisäksi laatikot kätkevät sisäänsä mm. siivoustarvikkeita, minun ja mieheni urheiluvaatteet, kylpypyyhkeet ja lakanat. Pesukoneiden yläpuolelle valitsimme kapeammat yläkaapit, joihin olen tällä hetkellä sijoittanut erilaiset liinat aina vauvan liinoista tyynyliinoihin. Yläkaappien sisennys kapeammaksi oli erittäin fiksu veto, sillä se teki pesukoneiden yläpuolelle jääneestä tasosta heti hyödyllisemmän. Siihen päälle pystyy esimerkiksi kätevästi viikkaamaan puhtaat pyykit.

Kodinhoitohuone oli talomme ainut tila, johon emme halunneet kvartsitasoa. Tänne valikoitui pitkän harkinnan jälkeen mattapintainen nanolaminaattitaso valkoisessa sävyssä. Se on ollut helppo pitää puhtaana ja tuon erittäin mattaisen pinnan ansiosta se ei itse asiassa näytä edes perinteiseltä laminaatilta. Kaapinovet ovat samat kuin keittiössä eli kuuluvat Festa-sarjaan. Tässä huoneessa halusimme jättää hirttä näkyviin puunsävyssä ja se luo minusta todella kivan kokonaisuuden yhdessä vaaleiden kaapistojen kanssa.

Musta ulko-ovi puolestaan kytkee kivasti yhteen kodinkoneet ja tuo syvyyttä tilaan. Kalusteiden vastakkaisella puolella oleva saarnista sekä haavasta valmistettu vaaleapuinen saunaosasto soljuu myös kivasti tähän yhteisen lattialaatan ansiosta. Monissa tiloissa olemme käyttäneet messinkisiä vetimiä ja hanoja, mutta tänne valikoitui kromiset ulko- ja väliovea lukuunottamatta. Viimeisenä silauksena päädyimme laittamaan kalusteisiin rosterisen sokkelin tuonne kaappien alle. Se mätsää näin olle kivasti tilan vetimiin ja hanoihin.

Mitäs siellä tuumataan kodinhoitohuoneesta? Olisitteko te tehneet jotain toisin?

Hirsitalon tasojen valinta ja asennus

Posted on

*Kaupallinen yhteistyö Ylämaan Graniitti

Alkuun on nyt todettava, että olen niin mielettömän iloinen siitä, miten hyvän vastaanoton nämä kotiimme liittyvät postauksen ovat saaneet. Kiitos teille kaikille, jotka olette kommentoineet ja lähettäneet viestiä eri kanavissa. On ollut ilo jakaa omia kokemuksiani ja antaa vinkkejä teidän projekteihin, joita tuntuu olevan useampia. Rakennus- ja remonttibuumi on selkeästi nousussa!

Tässä toisessa Ylämaan Graniitin kanssa kaupallisessa yhteistyössä toteutetussa postauksessa ajattelin nyt kertoa enemmän meidän keittiön tasojen sekä yläkerran kylpyhuoneen ja alakerran WC:n allastasojen valinnasta. Ensimmäisessä osassahan kerroin teille siitä miten ja miksi päädyimme Ylämaalle tasoja etsimään sekä lopulta ostamaan kaikki tasot heiltä. Aivan ensimmäisenä, ennen Ylämaalla vierailua olin tutustunut Ylämaan vallikoimissa olevan Silestonen värimalleihin Kotkan Keittiömaailmassa. Kaikkiin näihin tasoihinhan liittyvät oleellisesti tietysti meidän kalusteet, jotka ovat puolestaan peräisin Keittiömaailmalta, joten luonnollisesti sieltä alkoi myös tasojen suunnittelu ja valinta.

Värimalleja selaillessa ihastuin alun alkaen palavasti Silestonen Snowy Ibiza sävyyn, joka oli itse asiassa hyvin viime metreille saakka se meidän valintamme. Tämä harmaansävytteinen ja melko kirjava sävy vaihtui kuitenkin lopulta ihan lennosta Eternal Calacatta Gold sävyyn, joka vakuutti selkeydellään ja tyylikkyydellään sekä minut että mieheni. Näyttävän ja suuren kuvion omaava Eternal Calacatta Gold istui lopulta huomattavasti paremmin kotimme värimaailmaan. Isompi (ja tietyllä tapaa rauhallisempi) kuviointi oli mielestäni myös oivallisempi pari jykevälle hirsitalolle.

Eternal Calacatta Gold sävy löytyy meillä siis keittiön kvartsitasoista; saarrekkeen päältä ja sivuilta sekä takaseinällä olevalta tasolta. Calacatta Goldin pohjasävy ei ole ihan puhdas valkoinen, mutta istuu todella kauniisti mattaisiin valkoisiin kaapinoviin. Tasot tuotiin meille kokonaisina ja ne asennettiin samaan aikaan keittiön kanssa.

Takaseinällä olevaan tasoon oli upotettu allas valmiiksi ja pyöreitä pistorasioita varten tehty aukot. Tasojen paksuudeksi valitsimme ohuimman mahdollisen eli 20mm. Olimme mieheni kanssa yhtä mieltä siitä, että ohuet, sirommat tasot istuivat keittiöömme paremmin. Reunoissa meillä on niin kutsuttu v-reuna.

Myös yläkerran kylpyhuoneeseen ja alakerran WC:hen valikoitui Silestone-merkin allastaso. Sävy ei kuitenkaan ole sama kuin keittiössä, koska se olisi näyttänyt liian sekavalta märkätiloihin valittujen marmorikuvioisten laattojen rinnalla. Sävyksi allastasoihin valikoitui lopulta ajaton New Extreme Blanco Zeus, jota kuvaillaan Silestonen sivuilla “virheettömän valkoiseksi”.  Mikään silmiinpistävän valkoinen se ei kuitenkaan ole, vaan hyvin kaunis sävy, joka istuu mielestäni molempiin tiloihin hienosti, vaikka niissä värimaailmat poikkeavatkin toisistaan. Altaan mallina meillä on molemmissa tiloissa Armony, jonka suhteen olimme mieheni kanssa hyvin yksimielisiä. Kalteva, minimalistinen muotoilu ole meidän molempien mieleen. Alakerrassa allastasossa on vain yksi allas, mutta yläkertaan halusimme niin sanotun tupla-altaan.

Alakerran WC:n tason koon kanssa ei ollut niin tarkkaa, kun yksialtainen taso mahtui helposti leveytensä puolesta paikoilleen. Yläkerran kylpyhuoneen tason leveyttä sen sijaan mittailtiin viimeiseen saakka ja lopullinen millintarkka mitta pystyttiin varmistamaan vasta, kun seinälaatat olivat paikoillaan. Asennusvaiheessa jännitti sujahtaako jämpti taso paikallensa, mutta siihen se näyttävä kaksialtainen taso liukui jättäen sivuille vain henkäyksen pienet hajuraot. On tämä kivi- ja kvartsitasojen työstä kyllä aikamoista pikkutarkkaa taidetta omalla tavallansa.

Mitä muuten pidätte valinnoistamme ja lopputuloksesta? Onko teillä jollakin jo nyt kotona tai mahdollisesti tulossa uuteen tai remontoitavaan kotiin kvartsitasot? 

Hirsitalo 2.0 keittiö

Posted on

*Kaupallinen yhteistyö Keittiömaailma ja AEG

Tervetuloa meidän keittiöön!

Keittiömme on kliseisesti sanottuna kotimme sydän ja eniten käytetty huone. Huoneeksi sitä ei tosin oikein voi kutsua, sillä keittiö on osa yhtä suurta alakerran tilaa, johon kuuluvat eteinen, portaat, olohuone, ruokailutila & “lounge”. Keittiön huonekorkeus on kolmisen metriä, mutta avaruutta ja tilantuntua lisää heti sen kulmalta avautuva, tuplasti keittiötä korkeampi tila.

Aamuisin keittiöön avautuu siis näkymä yläkerrasta lasikaiteen takaa, kun makuuhuoneesta ulos kömpii. Valehtelisin, jos sanoisin, että minä olen siellä aina ensimmäisenä laittamassa aamiaista ja ottamassa hetken aikaa itselleni. Ehei, se on mieheni, joka tekee keittiössä koko perheelle smoothie bowliet ja keittää itselleen kahvin. Näin aikuisiällä aamu-uniseksi muuttuneena nousen yleensä vanhemman tytön kanssa viimeisenä.

Arkisin, kun mini on lähtenyt eskariin ja mies töihin sekä vauva nukahtanut ensimmäisille unilleen, alkaa oma aikani. Laitan teen tulemaan, kurkkaan sähköpostit puhelimesta ja syön aamiaisen. Ennen kuin meidän ruokapöytä saapui, tein töitä pitkälti keittiön saarrekkeen ääressä, joka itse asiassa oli meidän koko keittiön suunnittelun lähtökohta. Halusimme suuren saarrekkeen keskelle keittiötä. 

Tärkeänä kriteerinä pidimme sitä, että saarrekkeesta löytyisi useammalle ihmiselle istumapaikat, mutta myös paljon säilytystilaa. Saarrekkeeseen haluttiin sijoittaa liesi, mutta ei uunia tai astianpesukonetta. Saarrekkeessa tuli olla runsaasti lasku- ja pöytätilaa, mutta myös väljyyttä sivuilla niin paljon, että sen ympäri pääsisi kiertämään. Tasoon haluttiin sähköpistoke tai pari ja se onnistui kätevästi tuollaisella pyöreällä kahden pistokkeen levyllä, joita meille asennettiin lopulta kolme kappaletta, yksi saarrekkeeseen ja kaksi takatasolle. Tasojen pintamateriaalivalintaa sivusinkin jo täällä aiemmassa postauksessa ja kerroin, että päädyimme lopulta kvartsitasoon. Saarrekkeen päälle halusin vielä asentaa sisustusmielessä riippuvalaisimet. Varsinainen valaistus keittiössä on taattu ledeillä, kuten muuallakin meidän kodissa. Kattoledien lisäksi välitilan yllä olevien kaappien alareunassa kulkee vielä erillinen led-nauha.

Mutta palataampa takaisin keittiön suunnitteluun. Keittiömme on tosiaan suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Keittiömaailman kanssa. Me luonnollisesti asioimme Kotkan Keittiömaailmassa ja tässä kohtaa haluan kiittää, kumartaa sekä lausua pari ylistyssanaa Jaana Rännärille, Kotkan Keittiömaailman kauppiaalle. Tiedättekö, kun jotkut ihmiset ovat vain luotuja asiakapalvelutyöhön? He tekevät sitä niin suurella intohimolla ja mielettömällä asenteella, että asiakkaalle jää AINA hyvä mieli sekä olo, että hänen puolestaan on tehty kaikki mahdollinen ja vielä mahdollisimman hyvin. Jaana on juuri tällainen tyyppi! Tutustuin häneen Yrittäjänaisten kautta ja sen jälkeen on ollut ilo tehdä hänen kanssaan töitä meidän keittiön ja muiden kalusteiden osalta.

Aloitimme kalusteiden suunnittelutyöt hyvissä ajoin rakennusprojektin lähtiessä käyntiin pari vuotta sitten. Meillä oli mieheni kanssa aika tarkka näkemys siitä, minkälaisen keittiön halusimme, mutta rehellisesti sanoen ei se ihan tältä olisi ilman Jaanaa näyttänyt. Tai ainakaan siitä ei olisi tullut yhtä toimiva. Hän auttoi meitä toteuttamaan toiveemme ja näkemään ne mahdollisuudet, joita emme itse osanneet tulla edes ajatelleiksi. Voisikin sanoa, että kotimme keittiö on hyvin onnistunut kokonaisuus, jossa yhdistyy keittiökauppiaan ammattitaito sekä meidän omat toiveet ja vahva näkemys.

Keittiön pohjan osalta meillä oli erityinen toive. Emme halunneet klassista L-muotoista keittiötä, vaikka talon pohjaan se olisi sopinut. Halusimme ainoastaan takaseinän täyteen kaappitilaa, mutta emme missään nimessä toista kaappiriviä sivuseinälle. Kaappitilaa kuitenkin tarvittiin enemmän kuin mitä takaseinälle mahtui, joten ehdotin, että mitä, jos sivuseinään upotettaisiin muutama kaappi. Näin ollen sivulle sijoitetut kaapit eivät veisi keittiön, eivätkä myöskään saarrekkeen leveydestä yhtään senttejä. Ainoa mikä tässä kärsisi olisi eteisen puolen kaapit, mutta niiden kohdalla olin valmis joustamaan. Tämän ratkaisun ansiosta keittiön ilmeestä tuli mielestäni huomattavasti modernimpi.

Mitä tulee keittiön värimaailmaan, niin alkuun en ollut ajatellut valkoista keittiötä laisinkaan. Itse haaveilin ensisijaisesti harmaasta keittiöstä ja mieheni mustasta. Yhdessä vaiheessa pyörittelimme myös mahdollisuutta kaksivärisestä keittiöstä, mutta luojan kiitos tajusimme haudata sen ajatuksen melko pian. Valkoinen keittiöstä siis lopulta tuli ja olemme kyllä olleet siihen todella tyytyväisiä. Nyt tuntuu siltä, että mikä muu sävy meillä muka olisi edes sopinut?! Yhdessä lattian, lamppujen, messinkisten yksityiskohtien ja välitilan laatan kanssa valkoinen keittiö istuu taloomme täydellisesti ja on hyvin klassinen sekä ajaton.

Keittiökalusteiden ovina meillä on minimalistiset Festa-sarjan ovet, joissa on ainoastaan tuollainen pieni vetoura. Mieheni halusi hyvin modernit, yksinkertaiset kaapinovet ilman vetimiä. Itse olin ajatellut “koristeellisempia” ovia, mutta tässä kohtaa minä olin sitten se, joka tuli puolitiehen vastaan. Suurin osa ovista on vetimettömiä, mutta korkeissa kaapeissa on minun toiveestani siro messinkinen Stalan lankavedin.

Vetimettömät saarrekkeen alla olevat kaapit toimivat pompulla ja uralliset tietysti ihan vaan vetämällä. Yläkaapit avautuvat joko ylöspäin tai sivulle ja tasojen alapuolella kaikki muut paitsi saarrekkeen olohuoneen puoleiset kaapit ovat vetolaatikoita. Muutamista laatikoista löytyy superkätevät sisälaatikot, jotka kätkevät itseensä kaikki ruokailu- ja kokkausvälineet. Kaksi korkeaa kaappia on pyhitetty jääkaapille ja pakastimille, mutta viimeiseen korkeaan kaappiin halusimme tilavan ja käytössä näppärästi toimivan kuiva-ainekaapin. Päädyimme asentamaan siihen tuollaisen ulos tulevan mekanismin, joka näkyy postauksen alkupään kuvissa. Se on tässä puolen vuoden aikana täyttynyt jo aika mukavasti, mutta samalla todettu myös erittäin toimivaksi.

Kaappitilaa on siis runsaasti ja ainakin vielä tällä hetkellä tuntuu siltä, että kaikki toiminnot on sijoitettu parhaille mahdollisille paikoilleen. Liesi saarrekkeessa on ehdoton, sillä se takaa mahdollisuuden seurustella muun perheen/vieraiden kanssa kokatessa tai katsella vastakkaiselta takaseinältä löytyvää teeveetä. Vesipisteen sijoittaminen takaseinälle yhdessä astianpesukoneen kanssa on myös todettu toimivaksi. Astianpesukoneesta on näppärä tyhjentää astioita suoraan kaappiin, kun se on integroitu astiakaappien kanssa samaan riviin.

Pesukoneen lisäksi jääkaappi sekä pakastin ovat siis meillä integroituna takaseinään ja toimivat tavallaan “pylväinä” molemmin puolin keittiötä. Tämä oli yksi omista toiveistani, sillä halusin luoda symmetrisen kuvion takaseinälle, johon olin jo suunnitteluvaiheessa löytänyt sen täydellisen välitilan laatan. Hexagon-mallinen laatta on poikinut teiltä ekstra paljon kyselyitä ja kyseessä on tosiaan italialaisen valmistajan Marca Coronan Motif Extra -sarjaan kuuluva Calacatta Gold laatta, jonka löysimme ABL-laattojen kautta.

Kodinkoneemme ovat puolestaan peräisin tutulta ja turvalliselta AEG:lta, jonka koneet meillä oli myös viimeisessä kodissamme pääkaupunkiseudulla. Näkyvät koneet (liesi, mikro ja uuni) halusin kaikki mustassa sävyssä, sillä ne tuovat mukavasti syvyyttä vaaleaan keittiöön. Muut, kuten edellä totesin, on integroitu kaappeihin ja sen ansiosta yleisilme on rauhallinen. Erilaiset kodinkoneet vempaimineen ja nappuloineen luovat ainakin itselleni rauhattoman näköisen ilmeen, joten siksi halusin hyödyntää mahdollisuuden integroida koneet kalusteisiin.

Koneista haluan tässä kohtaa nostaa esille lieden tai oikeastaan keittotason. Kyseessä on yhdistelmätaso, jossa nimensä mukaisesti yhdistyvät induktiokeittotaso ja liesituuletin. Tämä vastasi meidän yhteen suurimpaan kriteeriimme keittiön osalta, nimittäin siihen, ettei erillistä liesituuletinta tarvittaisi. Olimme mieheni kanssa nähneet tämän AEG:n tason sekä muita vastaavia aiemmin messuilla ja vakuuttuneet siitä, että tällainen olisi hankittava myös meidän kotiin.

Yhdistelmätaso antaa niin paljon enemmän vapauksia keittiön suunnitteluun, kun tason voi sijoittaa käytännössä mihin vaan, eikä erillistä liesituulentinta tosiaan tarvita. Nyt, kun keittotasolla on reilut puoli vuotta kokkailtu, en osaisi kuvitellakaan meille mitään muuta hellaa. Keittotaso on nopea (sekä lämpenemään että viilenemään), turvallinen (!), helppo pitää puhtaana ja keskellä oleva liesituuletin harvinaisen tehokas. Tuosta yllä olevasta kuvasta näkyy hyvin, miten tuuletin oikein imee itseensä kattilasta tulevat höyryt!

Täällä me sitten kokkailemme harvase päivä, monta kertaa. Lounaaseen en kovinkaan usein jaksa yksin panostaa, mutta iltapäivällä, kun muu perhe minun ja vauvan lisäksi on myös paikalla tulee usein kokkailtua yhdessä ruokaa. Viikoloppuisin sitten hieman pidemmän kaavan mukaan, kun aikaa ja inspiraatiota on enemmän toteuttaa vaikeampia reseptejä. Usein myös leivomme minin kanssa viikonloppuisin. Hän on todella innokas apuri keittiössä ja monesti raahaa itse jakkaran viereeni, kun olen laittamassa ruokaa.

Hän ylettää kyllä ilman jakkaraakin moniin paikkoihin jo itse ja saa jykevän jääkaapinkin oven auki. Nuorempi tyttö ei onneksi ymmärrä näiden kaappien päälle vielä mitään ja toivottavasti menee vielä tovi ennen kuin keksii, miten ne saadaan auki. Lapsiperheen arki sujuu kyllä melko vaivattomasti tässä keittiössä, kun kaikki toiminnot on tosiaan todella onnistuneesti sijoitettu. Erityisen iloinen olen lapsien kannalta uunin paikasta, joka ei ole perinteisesti alimmaisena lattiatasossa, vaan työskentelytasolla. Tästä on niin paljon helpompi ja turvallisempi siirtää ruokia uuniin tai uunista ulos suoraan saarrekkeelle. Uuni on tuolla korkeudelle myös kätevästi poissa pienempien lasten silmistä.

Sen lisäksi, että meidän keittiö on kätevä lapsiperheen arjessa on se yhdistettynä yhtenäiseen isoon tilaan ihan omiaan vieraiden kestitsemiseen. Tänne muutto on tuonut niin paljon enemmän mahdollisuuksia erilaisten illanistujaisten sekä kutsujen järjestämiseen ja ennen kaikkea tehnyt niistä niin paljon toimivampia ja sosiaalisempia tapahtumia. Nyt on ihana kutsua ihmisiä kylään ja kokkailla isommallakin porukalla!

Päivän päätteeksi pyrimme aina siivoamaan keittiön, sillä on huomattavasti mukavempi herätä ja tulla siistiin keittiöön aamulla. Astianpesukone rullaa meillä yleensä päivällä kerran ja yöllä sitten sen toisen. Ne astiat, joita ei sovi koneeseen laittaa mahtuu vaivattomasti tiskaamaan tuossa Stalan suuressa altaassa. Altaan osalta halusin, että se on nimenomaan tilava ja ehdottomasti yksiosainen. Hanaksi tähän valikoitui Tapwellin messinkinen hana, joka sopii hyvin taustalla olevaan välitilan laattaan ja on näyttävä elementti, kuin kirsikka kakun päällä tässä keittiössä.

Iltaisin, kun keittiö on siivottu ja astianpesukone laitettu rullaamaan sekä lapset saatu unille, voi sitä hetkeksi heittäytyä itse sohvalle katsomaan jotain hyvää sarjaa tai elokuvaa. En ole mikään suurin viinifani, mutta kyllä sitä ajoittain tulee hektisten päivien jälkeen sellainen olo, että nyt voisi napata viinikaapista (joka on siis myös integroitu saarrekkeeseen) hyvän rieslingin, ottaa sitä lasillisen ja ehkä herkutella jollakin hyvällä jälkiruoalla, jota olet koko päivän piilotellut lapsilta. Seuraavana päivänä arkipyörä jatkaa taas pyörimistään, mutta onneksi yksi on meidän puolella tässä välillä kaaostakin muistuttavassa saagassa, nimittäin meidän ikioma, kaunis ja toimiva keittiö!