Sisustus

Kävin viime sunnuntaina pitkästä aikaa Kotkassa ollessani Ollin Onnissa. Kyseinen paikka on vilahtanut täällä blogissa ennenkin, mutta innostun siellä joka kerta kuvailemaan hillittömän määrän otoksia, joten ei kai pieni uusinta ole pahitteeksi. Kyseessä on siis eräänlainen vanhan tavaran kauppa, joka sijaitsee Kotkan laitamilla. Sieltä voi rehellisesti sanoen löytää aivan mitä tahansa. Paikka on suhteellisen iso ja omalla tavallaan ihana “sekainen”. Olen lopen kyllästynyt näihin vastaaviin liikkeisiin, joissa kaikki on sommiteltu nätisti ja joukkoon on vielä upotettu uutta tavaraa sekaan. Täällä on potkukelkat, ikkunan pokat, vanhat pesukoneet, kattilat ja muut sekaisin. Sisällä myymälässä on tehty pientä sommittelua mm. kirjat on sijoitettu yhteen huoneeseen. Kesäisin auki olevalla pihalla sen sijaan vallitsee aina suloinen kaaos. Mikä sen jännittävämpää kuin puikkelehtiä siellä välissä ja etsiä aarteita.

Juttelin pitkän tovin omistajan kanssa ja hän tuntui olevan kovin pahoillaan, ettei ole vielä monen vuodenkaan jälkeen saanut myymälää siistiin kuntoon. Rohkaisin häntä kertomalla, että juuri tästä syystä täällä vierailenkin. Tavaroihinkin uskaltaa tutustua tarkemmin, jos ne eivät näytä siltä, että ne pitäisi asettaa millin tarkasti takaisin omalle paikalleen. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan?

Minulla on kova sisustusinto päällä, mutta ensin pitäisi olla se täydellinen pohja, johon voisin alkaa unelmakotiani rakentamaan. Noh kaikki aikanaan. Tyhjin käsin en kuitenkaan poistunut Ollin Onnista vaan mukaan lähti eräs valaisin, joka kaipaa hieman tuunasta. Palataan siihen myöhemmin.

Olen koko kesän etsinyt meille kotiin uutta sohvaa. Ensin ajattelin sen olevan helppoa kuin mikä, mutta noin sadan eri sohvakaupan ja netissä pyörimisen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että uuden sohvan ostaminen on haastava ja iso projekti. Ainakin silloin, jos on yhtä vaativa kuin minä. Kaiken pitää osua siinä sohvassa kohdalleen ennen kuin marssin kassalle ja maksan sen. Onhan tämä toisaalta ymmärrettävää. Sohva ei ole mikään halpa ostos ja ainakin minä toivon sen olevan pitkäaikainen hankinta.

Keräilin Pinterestistä hieman kuvia sohvista, joissa jokaisessa on jotain mikä minua viehättää. Tein niiden perusteella pienen listan asioista, joita tulevalta sohvalta odotan:

• Väri saisi olla valkoisesta vaalean harmaaseen tai miksei se voisi olla tummanharmaa tai mustakin, kunhan se ei olisi liian beige/ruskeansävyinen.
• Sohvan jalat saisivat olla modernit, omaperäiset, yksinkertaiset. Vältetään yliromanttisuutta ja niitä perus palkkijalkoja.
• Kooltaan sen täytyisi olla vähintään 3-istuttava sohva.
• Malli on vielä suurin arvoitus, sillä sen suhteet vaatimukset menevät pahasti ristiin. Pitäisi olla samaan aikaan tyylikäs ja vähäeleinen, rento ja pehmeä sekä tarpeeksi iso, että siinä voisi mahdollinen vieras nukkua.

Ajattelin antaa sohvakaupoille vielä ensi viikolla mahdollisuuden ja käydä katselemassa tarjontaa. Jos teillä on jotain hyviä vinkkejä, mistä sohvaa kannattaisi käydä ehdottomasti katsomassa, niin kertokaa ihmeessä! Mielelläni kuulisin myös minkälaisia ovat teidän unelmasohvat :)

kuvat: yliving.com, allmodern.com, purplearea.blogspot.com, touchofmodern.com, twentieth.net, sofa-lova.it

Järjestyksen ystävän vinkki toisille pakonomaisesta lajittelusta kärsiville henkilöille. Stockan kanta-asiakaslehden huhtikuun numero tupsahti tällä viikolla postiluukusta ja selailin sen tuttuun tapaan läpi. Yleensä en bongaa sieltä mitään ihmeellistä ja lehti joutaa suoraan jätepaperipinoon, mutta tällä kertaa silmiin osui nämä Nomess-merkin säilytysratkaisut. Läpinäkyvästä muovista valmistetut laatikkolokerot ovat varmasti monille tuttuja. Itse olen pohtinut tuommoisen meikkijutun ostoa pitkään ja taidankin kiiruhtaa heti pääsiäisen jälkeen katsomaan tuotteita paikan päälle. Päätähuimaaviahan nuo alennukset ei ole, mutta kyllä siinä säästöä tekee, jos vaikka useammankin aikoo ostaa.

Nyt lähden salille ja sitten auton nokka kohti Kotkaa, jossa tämä pääsiäinen vietetään :)

 

Jos toivottiin ruokajuttuja, niin toivottiin myös sisustusjuttuja. Tässä muutamia valkoisia juttuja meidän kodista:

unelman pehmeän viltti (joululahja äidiltä) / suhteellisen uusi lipasto ja häälahjaksi saatu Eva solo-termoskannu / ikkunalaudalla lasimaljakot, valkoiset kynttilät ja tämän vuoden ainoat joulukoristeet / häälahjaksi saadut Villeroy and bochin kahvikupit ja joululahjaksi saadut saman sarjan lautaset / olympus pen lite e-pl5 ja maison martin margiela x h&m muistikirja

kuva 1. & kuva 2.kuva 3. & kuva 4.

kuva 9. & kuva 10.

kuva 11. & kuva 12.

kuva 13. & kuva 14.

Olen siivonnut tänään koko päivän. Koti on puhdas ja minun tekee mieli sisustaa. Klikkailen pinterestissä kivoja kuvia “home”-kansioon ja huokaan. Ollaan muutettu niin monta kertaa, että sisustusintoni on kärsinyt. Nyt tekisi taas mieli, mutta sitten mietin, että mitä jos muutetaan taas pian? Elämä ei ole enää niin hektistä kuin ennen, mutta en siltikää usko asuvani tässä kämpässä seuraavaa viittä vuotta. Enkä myöskään tule koskaan remontoimaan tätä, joten en saa tästä ikinä sitä unelmakotiani. En kuitenkaan jaksa odotella sitä päivää, jolloin asun unelmakodissa, joten yritän parhaani mukaan tehdä nykyisestä omannäköistäni.

Tällä kertaa inspiroiduin industriaalimeiningeistä ja erityisesti järeämmän luokan kaapeista ja laatikostoista. Semmoinen olisi enemmän kuin tervetullut meidän makkariin. Äitin vanha 70-luvun lipasto alkaa nimittäin hajota käsiin ja se tarvitsisi korvaajaa. Olisiko kenelläkään mitään vinkkejä mistä tämmöisiä kaappeja/laatikostoja voisi käydä etsimässä?

ps. tahdon tuollaisen tavarakärryn myös, en kyllä tiedä mihin se mahtuu, mutta tahdon silti…

Joulu tuli meille tänä vuonna aikaisin, kun lähetti toi suuren paketin. Jännitin lahjaa kovasti, vaikka olin itse ollut käärimässä sitä pakettiin. Rakastan yllätyksiä, joten päätin tilata pöydän kotiin Teemun tietämättä ja vielä niin, että se saapuisi hänen töissä ollessaan. Teemulle tämä olikin täysi yllätys ja hän oli aivan hämmentynyt. Lähinnä ehkä siitä, miten minä olin yksin saanut suhteellisen painavan pöydän paikalleen.

Pöytä on ihan täydellisen kokoinen pienehköön keittiöömme ja pidän erityisesti noista kapeista metallijaloista. Nyt pitäisi vielä uusia nuo aluset, joita ajattelin käyttää ainakin arkisin, ettei kaunis pinta koe kovia. Ajattelin myös teettää pyödän yläpuolelle panoramakuvan häistä. Täydellisessä maailmassa saisin vielä uuden lattian…

Mulla on tapana saada semmoisia äkillisiä siivouspuuskia. Kuten varmasti monella muullakin, ne tulevat silloin kun olisi jotain järkevämpääkin tekemistä. Viime maanantaina päätin tehdä totaalisen inventaarion koruilleni. Vaatteet tulee käytyä läpi useamman kerran vuodessa, mutta koruja en ole koskaan käynyt kunnolla läpi. Siksi ei ollut kovinkaan yllättävää, että niiden joukosta löytyi mm. ala-asteella ostetut “best friend” sydänkorun puolikkaat ja neljä paria harjoituskorviksia (kaikki tallella!). Siitä voi laskea monta kertaa reiät ovat menneet umpeen.

Koruja jäi kylmäpäisen karsimisenkin jälkeen vielä suhteellisen paljon, mutta nyt ne sentään mahtuvat siististi säilytyslokeroihinsa. Kävin vielä ostamassa kuvissa näkyvän mustan korulippaan, jotta sain korvakorut ihanasti riveihin. Ah miten mahtavaa on, kun ketjujen solmut on selvitetty ja kaikki korut ovat täydessä järjestyksessä.

Nyt pikaisesti lounaalle ja sitten kohti laivarantaa. Luvassa on siis reissu Tukholmaan ja matkaseurana joukko ihania blogityttöjä :)

ps. anteeksi iskä etten ole siellä kotona, iso halaus ja onnea!