*Yhteistyössä Changen kanssa
Minä, 26-vuotias nainen, katselen itseäni peilistä. Olen vajaa puoli vuotta sitten synnyttänyt esikoiseni, mutta voisin muotojeni puolesta olla alle 15-vuotias. Toki olen vuosien saatossa saanut lihaa luideni ympärille, mutta ne naiselliset kurvit ovat edelleen kadoksissa. Mieleeni vyöryy muisto ylä-asteelta, kun pojat laukoivat ääneen sellaisia asioita vartalostani, jotka saivat minut purskahtamaan kyyneliin. Nuorelle tytölle sana “lauta” tarkoittaa kaikkea kehittymättömän luuserin ja keskenkasvuisen idiootin väliltä. Kahdeksannella luokalla en varmasti toivonut mitään muuta niin paljon kuin omistavani ne. Rinnat.
Palaan taas muistojen maailmasta nykyhetkeen ja hymähdän. Pitkän tien olen kulkenut “rinnattomana” naisena ja tänään se hymyilyttää. Minulla on päällä uudet bikinit, joiden löytäminen, saati sovittaminen ei ollut helppoa. Re:fashionin ja Changen kampanjan myötä lähdin levittämään ilosanomaa kaiken kokoisista ja muotoisista bikinivartaloista. Bikinivartaloonhan ei tarvita yhtään mitään muuta kuin bikinit ja itse vartalo. Jos ihanat kollegani Jonna ja Veera kertoivat oman ylistystarinansa mahtaville “hinkeille”, niin olkoon minun tarinani kunnianosoitus aavistuksen poikamaisia naisvartaloita kohtaan.
Olen lukenut muiden kampanjassa mukana olevien Re:fashionilaisten postaukset aiheesta hyvin tarkkaan ja pohtinut kovasti mitä haluaisin itse tässä yhteydessä sanoa. En todellakaan lähtenyt mukaan uusien bikinien vuoksi vaan tunsin, että minulla oli halu kertoa oma tarinani aiheesta, joka koskettaa meitä naisia tänä päivänä ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liian paljon puhutaan siitä millaiselta naisen tulisi tänä päivänä näyttää, mitä hänen tulisi syödä ja miten hänen tulisi liikkua. Joka puolelta tursuaa sanoja ja sanontoja, jotka lietsovat tätä ahdistusta meissä. “Fit”, “healthy eating”, “protsku”, “salil eka salil vika”. Tämä fitness-buumi on saanut myös ne, jotka eivät aikaisemmin edes omistaneet lenkkitossuja miettimään montako grammaa pitäisi päivässä syödä niitä protskuja ja miten vältellä hiilareita. Kesäkunto on asia, jota suurin osa tavoittelee joko kovaan ääneen siitä toitottaen tai sitten hiljaa itsekseen puurtaen. Ja koska tehtyä työtä ei voida missään nimessä heittää hukkaan, niin kuntoa on ylläpidettävä myös kivojen kesäruokien ja menojen kustannuksella. Mitä jos tänä kesänä me syötäisin ihan vaan perus grilliruokia ja oltaisiin biitsil eka biitsil vika.
Nyt niiden kannattaa ehkä jatkaa hetki lukemista, jotka pyörittelevät siellä päätään, että mitä minä, täysin normaalipainoinen nainen, vaahtoan näistä asioista. Vaikka olen koko ikäni ollut hoikka, en voi todellakaan sanoa olleeni ylpeä omasta kropastani. Minusta tuntuu, että jokaisella naisella, on jossain vaiheessa elämää tullut se vaihe, jolloin ei viihdy omassa kropassaan. Itselläni se vaihe kesti tasan tarkkaan teinivuosista aina viime kevääseen, raskauden alkumetreille asti. Voi kuulostaa hullulta, mutta raskauden aikana opin oikeasti rakastamaan omaa ulkomuotoani juuri sellaisena kuin se on. Elättelin silloin kyllä kovasti toiveita naisellisimmista muodoista, mutta jouduin lopulta toteamaan, että kaikilla se kuppikoko ei vaan kasva raskauden myötä. Minulla kävi lopulta aivan päinvastoin, mitä olin kuvitellut. Raskaus tai lähinnä lapsen syntymä vei mennessään ne viimeisetkin muodot mitä omistin. Nyt yritän vähitellen hankkia ennen niin mukavan pyöreää takapuoltani takaisin. Hassua miten muutamia vuosia sitten vielä inhosin peppuani, koska se ei mukamas sopinut vartalooni laisinkaan. Se oli liian muodokas ja olisin niin halunnut omistaa pienen takamuksen. Miten mielipide voikaan muuttua niin radikaalisti lyhyessä ajassa.
Tällä hetkellä en jaksa murehtia ruumiinosieni suuruudesta tai pienuudesta. Lihakseni saavat pikkuhiljaa tulla takaisin tai olla tulematta. Näin on hyvä. En aio viettää alkanutta kesää salilla, vaan nautin rennoista juoksulenkeistä kesäiltoina ja nostelen elävää viiden kilon painoani kotona. Jos tekee mieli, syön päivässä jäätelön tai kaksi. Olen jo pitkään uskonut ja uskon edelleen siihen niin sanottuun ihannepainoon, siinä on hyvä olla ja sen eteen ei tarvitse pyristellä. Sillä ei ole mitään väliä mikä se lukema on. Uskon myös kohtuuseen, niin ruoan kuin liikunnankin suhteen. En välttele, en ylilyö, vaan kuuntelen omaa kroppaani. Uskon myös hyvään oloon ja sen näkymiseen ulospäin, koska ihan rehellisesti, se kuinka paljon itseäsi arvostat ja omaa ulkomuotoasi rakastat näkyy muille. Ei mikään muu. Siksi olisikin hyvä (minun sekä muiden) aina muistaa, että loppupeleissä ei ole mitään väliä mitä muut sinusta ajattelevat. Tärkeintä on, että itse viihtyy omassa kropassaan ja jaksaa.
Muistan aikoinaan julkaisseeni blogissani bikinikuvan Espanjan matkalta ja saaneeni postaukseen kommentin joka kuului suurinpiirtein näin “Tiesitkö, että näytät suurinpiirtein 12-vuotiaalta, eikö ole noloa?”. Olin tuolloin jo päälle parikymppinen ja onneksi varustettu hieman lujemmalla itsetunnolla kuin teinivuosina. Taisin vastata hänelle, että oli hänen onnensa, että hän oli mitä ilmeisimmin saanut aavistuksen naisellisemman vartalon, koska muutoin hänen elämänsä olisi todennäköisesti aivan helvetillistä. Minulla kesti useampi vuosi hyväksyä itseni sellaisena kuin olen, mutta onneksi oivalsin jo hieman aiemmin arvostaa erilaisia naisvartaloita. Jos olet itse tyytyväinen vartaloosi, ei se ole keneltäkään muulta pois vaikka vartalossasi olisikin epäkohtia. Meiltä kaikilta niitä varmasti löytyy ja olemme niistä tietoisia, joten toisten “vioista” huomauttauminen kannattaa ehkä jättää välistä.
Itse olen hyvin tietoinen oman vartaloni haasteita ja siitä syystä lähdinkin hieman jännittynein mielin sovittelemaan bikinejä lähimpään Change-myymälään. En ollut koskaan aikaisemmin ostanut tai edes sovittanut bikinejä liiviliikkeessä. Olen aina halunnut valita minulle mieleiset bikinit ilman kenenkään apua ja mielellään ostaa sovittamatta. Monena vuonna olenkin kääntynyt tuttujen ketjuliikkeiden puoleen, koska siellä ei kukaan tule minua opastamaan sopivan koon löytämisessä. Olen myös suosinut samaa bandeau-mallia yläosassa, koska olen kokenut sen itselleni erittäin mieluisaksi.
Nyt odotin hieman kauhulla tulevaa sovitussessiota. Näin jo mielessäni sovituskopin armottomat valot osoittamassa suurennuslasin lailla kohti pieniä epäkohtia kropassani ja myyjän kyselemässä verhon takana onko koko oikea. Siinä pitäisi sitten osata kuvitella itsensä iloisena biitsillä. Huhheijaa. Onneksi en varmastikaan ole ainut nainen, joka ei hirveästi nauti bikinien ostamisesta tai lähinnä niiden sovittamisesta.
Saavuttuani myymälään myyjä tervehti ja esitteli minulle tarjolla olevat mallit. Sen jälkeen hän käännähti minua kohti ja katsoi silmieni sijaan muutaman kymmentä senttiä alemmas. Pikainen arvio rintavarustukseni koosta. Aikaisemmin olisin varmasti saanut tästä jonkin sortin paniikkikohtauksen, mutta nyt totesin hänelle naureskellen, että eiköhän me lähdetä mahdollisimman pienellä koolla liikkeelle. Ensikokemukseni “oikeilla bikiniostoksilla” oli alkujännityksestä huolimatta erittäin positiivinen.
Löysimme helposti useammankin kivannäköisen ja ennen kaikkea oikean kokoisen vaihtoehdon. Changen tämän vuoden mallisto on täynnä värejä ja kuoseja, jokaiselle jotakin. Mallistoa pääset ihastelemaan heidän verkkosivuilta ja uusimmat kuulumiset löydät Facebookista. Itse iskin silmäni ensimmäisenä näihin kuvissa näkyviin punaisiin bikineihin, joissa oli näyttävät kukat koristeena. Tutusta bandeau-mallista oli helppo aloittaa. Kokeilin myös saman sarjan liivimallista yläosaa, mutta en kokenut oloani siinä kotoisaksi, vaikka se kaunis olikin. Punaiset bikinit ovat muuten olleet hankintalistallani jo useita vuosia. En tiedä miksi, mutta jostain syystä nimenomaan punaiset bikinit näyttävät mielestäni erittäin hyviltä ruskettunutta ihoa vasten.
Toista bikinisettiä etsimmekin sitten hieman kauemmin. Lähdin ennakkoluuloistani huolimatta sovittamaan värikkäällä kuosilla varustettuja kolmiomallisia bikinejä. Suureksi yllätyksekseni ne olivat erittäin hyvän tuntuiset päällä ja kaiken lisäksi kivannäköiset! Tämä, jos mikä todisti sen, että myyjän apu bikinejä sovitellessa ei ole ollenkaan huono juttu. Minua palvellut nainen oli erittäin mukava ja juttelimme hyvin avoimesti tästä arasta aiheesta. Huomaamattani ahdistus bikinien sovittamista kohtaan hävisi kuin itsestään tämän reissun aikana. Ehkä näillä myyjillä on jokin kikka kolmonen tähänkin?
Minulta ainakin löytyy pieni kikka niiden piristämiseksi, jotka jaksoivat lukea tänne asti. Nimittäin kertomalla tämän postauksen kommenttiboksissa minkälaisissa bikineissä sinä tunnet itsesi kauniiksi olet mukana 50 euron Change-lahjakortin arvonnassa. Osallistua voit lauantaihin 14.6.2014 asti! Muistathan täyttää myös sähköposti-kentän, niin saan voittajan kätevästi kiinni :)
Mikäli muuten asioitte Change-liikkeessä, niin suosittelen liittymään heidän kanta-asiakkaaksi samantien. Kantikset saavat nimittäin 10% alennusta normaalihintaisista uima- ja alusasuista. Mikäli vuosiostosten summa ylittää 150 euroa, niin alennusta saa mukavat 20%!
