Elämä 27-vuotiaana näyttää hyvin samanlaiselta kuin 26-vuotiaana. En tiedä, pitäisikö sitä syntymäpäivien jälkeen edes tuntua mitenkään erilaiselta? Vanhemmalta? Kokeneemmalta? Pitäisikö tarkistaa elämän to do-lista, josko sitä olisi merkinnyt jonkin tavoitteen tämän ikävuoden kohdalle? Joskus kauan sitten olin sanonut, että 25-vuotiaana saan lapsen. No niinhän siinä sattumalta kävikin. Tähän numeroon en muista asettaneeni mitään tavoitetta. Ehkä sen voi keksiä myöhemmin? Se on varmaa, että tulen ilmaisemaan ikäni seuraavat pari kuukautta väärin tai joudun laskemaan sen syntymävuodestani. Ei uutta ikää sisäistä heti. Kriisiä sen suhteen minulla ei kyllä ole tai miksi edes olisi. Koen eläneeni viime vuoden aikana elämäni rikkainta (en välttämättä rahallisesti) ja rakkainta aikaa. Koen saaneeni elämästä paljon enemmän irti. Ehkä siksi en voi missään tapauksessa kokea tästä yhdestä lisävuodesta kriisiä. Uskon, että nautin elämästä 27-vuotiaana vielä paljon enemmän. Olenkin tullut siihen lopputulokseen (ainakin tällä erää), että rakkauden ja muiden ihanien asioiden lisäksi elämän todellinen tarkoitus on oppia nauttimaan siitä.
Näissä kuvissa kirjaimellisesti nautin. Oli aurinkoista, lämmintä ja keväistä. Oli hyvä fiilis. Päällä oli pitkästä aikaa runsain mitoin denimiä, joka tulee jylläämään tänä keväänä ihan uudella tasolla. Siitä ja muista trendijutuista lisää viikonloppuna!
What do you think?
You must be logged in to post a comment.