Eilen tosiaan vietettiin pienen tyttömme ristiäisiä. Juhlat olivat ihanan rennot ja hyvin meidän tyyliset. Vaikka päivä oli onnistunut, niin ristiäisten järjestelyt ja itse tilaisuus vaativat kyllä veronsa sekä äidiltä että lapselta. Tämä ilta ollaankin vain makoiltu sohvalla sylikkäin.
Mainitsin jo aikaisemmin tehneeni tytölle juhliin mekon, jonka vaihdoin kasteen jälkeen hänelle päälle. Varsinaisessa kastehetkessä käytimme suvun kastemekkoa. Ensimmäisen kerran kyseisen mekon on pukenut päälle äitini vanhin sisko 50-luvulla. Hän oli myös ensimmäinen asukas tässä (klik) vauvan sängyssä, jonka kunnostin viime syksynä.
Kastemekko on siis kulkenut suvussa jo yli viisikymmentä vuotta ja sen aikana yli 20 vauvaa on saanut pukea sen ylleen. Jokaista lasta kohden helmaan on ommeltu yksi pieni kukka. Lisää tunnearvoa mekkoon tuo vielä kaunis pitsinen yläosa, joka on tehty mummoni hääpuvusta. Matkan varrella “asuun” on tehty myös kastetyyny. Helmikoristellut kengät on muistaakseni ostettu minulle ja hiuspannan väkersin tällä viikolla ihan meidän tyttöä varten. Hän näytti niin hurmaavalta kasteasussa, sanoo ylpeä äiti ♥
Kasteen jälkeen vaihdettuun mekkoon halusin käyttää mummoni vanhaa hopea-mustaruudullista silkkikangasta. Mekon kaavaan otin pohjan Ottobre-lehdestä. Muutin hieman leikkauslinjoja ja pienensin kokoa 62 senttimetristä 56 senttimetriin. Mekko oli siitä huolimatta hieman iso tytölle, mutta meneepähän vielä tulevissakin juhlissa päälle.
Vauvojen vaatteiden kaavotuksessa tulee aina huomioida riittävä väljyys ja helppo puettavuus. Mekon etuosassa oleva poimutus toi siihen lisää väljyyttä. Avaamalla molemmilla olkapäillä olevat kaksi nappia on mekko helppo pukea vauvan pään ylitse. Mekon vuoreen käytin suhteellisen ohutta vuorikangasta, joka ei hiosta eikä rypisty kovinkaan pahasti.
Ylimääräisistä silkinpaloista ompelin vielä asuun sopivan hiuspannan, johon kiinnitin samasta kankaasta tehdyn silkkikukan. Hiuspannat ovat mielestäni aivan uskomattoman hellyyttäviä pienillä tyttövauvoilla ja ainakaan meidän tyttöä sen pitäminen ei tuntunut millään tavalla ärsyttävän. Tärkeää on tietysti varmistaa ettei panta ole missään tapauksessa liian tiukka lapselle.
Juuls
February 11, 2014Ihana tuo ristiäismekkoperinne! Meillä oli myös suvussa ristiäismekko joka oli muistaakseni tehty Mummulleni ja siinä oli kastettu Mummun sisarukset, mummun ja sisarusten lapset ja kaikki me lapsenlapset. Nykyään harmi vain mekko ei ole enää käytössä, koska se on käsittääkseni Iisalmen (?) museossa nimilistoineen siitä ketkä kaikki siinä on kastettu. 🙂 Joskus vielä menen museoon katsomaan 🙂
Ja ihana myös juhlamekko jonka teit! Osaisipa itsekkin tehdä tuollaisia! Itselläkin on ala-asteelle asti ollut vielä osa vaatteista Mummun ompelemia. 🙂 näteimpiä ovat olleet itsetehdyt vaatteet 🙂 Yhdella ystävälläni on lapsia ja joskus olen heille yrittänyt lahjaksi etsiä nättejä vaatteita mutta se on vaikeaa!
casey
February 11, 2014Oi ompa kiva, että teidän mekko on päässyt ihan museoon asti! Ehkä tämäkin mekko sitten joskus 🙂
Jenny
February 11, 2014Voi kuinka kauniita nuo asut!
ja OIH – mitä suurimpana hiuspantafanina suorastaan kuolaan noita tyylikkäitä pikku pantoja! Onnellinen pikkutyttö kun on noin taitava äiti asustamassa häntä 🙂
casey
February 11, 2014Voi kiitos 🙂 hiuspannat ovat kyllä niin hellyyttäviä pienillä sekä vähän isommillakin tytöillä 😀
Minna
February 11, 2014Aivan ihania…<3
casey
February 11, 2014🙂 kiitti!
minnie
February 11, 2014Onnea ja kaikkea hyvää vielä koko perheelle ♥ Todella ihania mekkoja kumpikin! 🙂
casey
February 11, 2014Kiitos <3
Heidi
February 11, 2014Todella hieno asu vauvalle! Ja jotain muuta väriä kuin ainaista pinkkiä/vaaleanpunaista. Oot kyllä taitava 🙂 Varmaan nähdään jatkossakin blogissa tekemiäsi lastenvaatteita?
casey
February 11, 2014Tämä mama taitaa olla kaikkea muuta kuin perinteisten pinkkien&vaaleanpunaisten ystävä. Toki pienellä tytöllä saa ja pitääkin välillä olla jotain tyttömäistä 🙂 Oma tekemiä vaatteita tulee jatkossa varmasti lisää ja ne kaikki löytyvät sitten DIY-tagin alta!