Epäseksikäs vaimo ja huono äiti

Oli pakko.

Nimittäin työntää oma lusikkani myös tähän valloillaan olevaan tissisoppaan. Kyllä, uhrasin aikaani kyseisen tekstin lukemiseen, mutta jätän sen nyt omaan arvoonsa. En tule varmasti koskaan ymmärtämään alkuperäisen kirjoituksen perusteita (olivat ne sitten huomionhakuisia tai ei), mutta ei minun tarvitsekaan. Vastineen sijaan tyydyn paljon mielummin pohtimaan yleisesti mikä hemmetti tässä yhteiskunnassa on vikana, kun ihmisiä arvostellaan ja luokitellaan “ominaisuuksien” perusteella kuin jotain autoja? Ja miksi joka puolella valloo äärimmäinen yleistämisen tarve?

Nuori minä olisi saattanut kirjoituksesta ahdistua, mutta tähän päivään mennessä omistan a. huomattavasti paremman itsetunnon b. kriittisemmän medialukutaidon, joten pääsin siitä nopeasti yli pientä närkästymistä lukuunottamatta. Kaikki meistä, varsinkaan nuoret aikuiset eivät kuitenkaan lue näitä tekstejä tarpeeksi kriittisesti. Vahvat yleistykset siitä, miltä ihmiskehon tulisi näyttää ollakseen kaunis ja seksikäs eivät varmasti tue millään tapaa terveen minäkuvan kehittymistä. Äärimmäisten kehonmuokkauskeinojen (niin ruokavaliolla, liikunnalla kuin veitselläkin tehtyjen) hypettäminen luo varmasti monen pääkoppaan liikaa paineita.

Viime kesänä kirjoitin pitkän pätkän aiheesta mitä on eläminen aikuisena naisena tytön kropassa. Kyllä. Niin on eletty jo tovin, eikä muutosta siihen ole tulossa, koska tämä tyttö nainen ei leikkauspöydälle hyppää. Olen kulkenut kivisen tien pienten olemattomien tissieni kanssa ja hyväksynyt itseni lopulta sellaisena kuin olen. Olen jopa oppinut pitämään vartalostani ja olemaan siitä ylpeä. Tämän lisäksi olen myös oppinut toisen, erittäin tärkeän asian. Arvostamaan erilaisuutta. 

Minulta on kerran kysytty ihan kasvotusten olenko ajatellut hankkia silikonit rintoihin. Kieltävän vastauksen perään kysyin uteliaana “kuinka niin?”. Kysyjällä oli kuulemma vain tullut tämä mieleen, koska rintani olivat sen verran pienet. En tuolloin osannut jatkaa keskustelua sen pidemmälle, mutta nyt kysyisin kokiko hän todella olevansa oikeutettu kysymään minulta jotakin näin henkilökohtaista asiaa? Joitakin asioita ei vaan ehkä kannata sanoa ääneen. Sitä ei koskaan voi tietää onko jonkin asian taustalla vakavampikin syy tai onko kyseinen asia vain yksinkertaisesti se herkkä kohta jollekin meistä. En koskaan lähtisi kommentoimaan kenenkään kehoa tai esimerkiksi kyselemään naiselta raskaudesta ilman, että tietäisin sen olevan varmasti soveliasta.

Tämä valloillaan olevan tissikeskustelu ei ole ensimmäinen lajissaan, joka saa minut mietteliääksi. Myös yleistykset siitä, miten naisilla on rinnat VAIN imettävistä varten saavat savun nousemaan korvistani. Evoluutio tosiaan loi naisten rinnat siihen tarkoitukseen, mutta en voi käsittää miten imetyksestä on tänä päivänä tehty niin valtava numero. Naiset kokevat itsensä epäonnistuneiksi ja jopa häpeävät kertoa, jos imetys ei sujunutkaan kuten oli suunniteltu. Monet päättävät etukäteen kauan aikovat imettää ja suunnitelmaahan on sitten noudatettava keinoilla millä hyvänsä. Imetyksestä on tullut jonkin sortin äitiyden mittari. Guess what, minulta ei näillä minitisseillä onnistunut sekään. En siis pelkästään ole epäseksikäs vaimo vaan myös huono äiti.

Todellisuudessa en ajattele näin alkuunkaan. On monia naisia, joilta imetys ei onnistu kaikkien lasten kohdalla ja joitakin, joilta se ei onnistu koskaan. Sen takia ei kuitenkaan ole mielestäni mitään tarvetta kokea alemmuutta, saati ajatella etteikö olisi hyvä äiti. Itse asiassa koen olevani se paras äiti tytölleni, koska olemme onnistuneet yhdessä luomaan erittäin tiiviin suhteen välillemme, vaikka en häntä rinnasta ruokkinutkaan. Syynä imetyksen epäonnistumiseen tuskin oli rintojeni pieni koko (vaan moni muu asia), mutta en ehtinyt jäädä sitä sen kummemmin suremaan. Tyttö sai maitonsa pullosta ja minä yritin parhaani mukaan löytää muita keinoja pitää häntä hyvänä. Uskoisin, että korviketta pahempaa lapselle on äiti, joka epätoivoinen ja masentunut.

Ja mitä mieheeni tulee, niin tuskin tuo olisi yli kymmentä vuotta vierelläni kulkenut, ellei kokisi minkäänlaista vetovoimaa meikäläiseen 😀

Epäseksikäs, huono äiti viime kesältä.

Rehellisesti sanoen koin näitä Changen kampanjakuvia ottaessa olevani hemmetin seksikäs puolivuotiaan tytön äiti, kiitos raskauden myötä kehittyneen paremman itsetunnon. Nimittäin se, jos joku, tekee naisesta valovoimaisen ja seksikkään. Ei tissit, olivat ne sitten suuret, pienet tai keskikokoiset.

lifestylerandom