Siitä onkin pitkä aika, kun olen viimeks saanut todellisen pakkomielteen jostain vaatteesta tai asusteeta. Varsinkin jostain hieman erikoisemmasta. Toive ajattomasta käyttövaatteesta saattaa roikkua pitkäänkin listallani, kunnes vihdoin löydän sen täydellisen. Siinä hetkessä en epäröi yhtään, vaan viivaan onnellisena vaatteen yli listaltani. Mutta näitä villejä kortteja olen ajan mittaan oppinut puntaroimaan ihan kunnolla. Tarvitsenko tätä todella? Missä oikein aion tätä käyttää?
Monesti pyrin löytämään sesongin trendijutuista budjettiversion, jos todella koen tarvitsevani haluavani kyseisen vaatteen. Käyn myös läpi vaatekaappini, jos sieltä löytyisi jo valmiina jokin vastaava, jonka voisi tuunata ajan henkeen sopivaksi. Tällä kertaa tuunaamiseen ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta, joten harhauduin googlettelemaan epätoivoisena vihreää tekoturkista.
Pari postausta aikaisemmin vilahtanut inspiraatiokuva smaragdin vihreästä tekoturkistakista oli nimittäin nauliintunut verkkokalvoilleni sen verran pahasti, että minun oli saatava tietää onko sellaista ylipäätänsä edes tarjolla. Kun nämä kuuluisat viimeiset sanat “minä vain katselen” oli sanottu, tuli tekojen aika. Yhden vihreän karvaturrin bongasin Asosin sivuilta. Se oli merkiltään Only, joten päätin käydä Onlyn liikkeessä kyselemässä takkia. Kahta sekuntia kauempaa ei myyjän tarvinnut miettiä oliko heillä myynnissä vihreää tekoturkista, sillä siinä se komeili heti kassan vieressä. Sovituksen jälkeen en ollut ihan varma. Sävy oli ehkä liian metsänvihreä eikä niinkään toivomani smaragdin sävyinen.
Jätin takin kauppaan ja sanoin harkitsevani asiaa. Ulkona näin valtavat mainokset HM X Balmain -mallistosta, joka saapuu valikoituihin myymälöihin ensi viikolla. Bongasin kuvasta samantien smaragdin värisen tekoturkiksen, mutta googlettettuani asiaa, totesin ettei malli ollut niin kiva. Väri oli täydellinen, mutta takin vyösysteemi häiritsi. Mieleeni tuli kuitenkin ajatus, että ehkä H&M oli valmistanut tänä vuonna myös omaan perusmallistoonsa vastaavan värisen takin ja oikeassa olin.
Tässä se nyt komeilee. Kreisein talvitakkini vähään aikaan. Asuideoita tämän ympärille on päässä jo pilvin pimein, mutta mitään järkeviä perusteita takin ostamiselle en osaa luetella. Onneksi bongasin Lindan postauksen neljästä erilaisesta talvitakista, jotka meidän “tulisi” kaikkien omistaa. Klassiset villakangastakit kaapista löytyy jo sekä mustana, sinisenä että kamelin värisenä, joten voin tyytyväisenä todeta tämän oleva nyt se minun villikorttini.
Kaiken hyvän lisäksi tätä takkia löytyi 32-koossa, jota harvoin näkee. Tämä vinkiksi kaikille pieniharteisille!
ps. Mi Casan puolella uusi, hieman pohdiskelevampi postaus tällä kertaa 🙂
What do you think?
You must be logged in to post a comment.