Dream team! Minä ja mun pienet assarit Helsingissä perjantaina. Tästä tyttöduosta kasvaa kyllä mainio parivaljakko ja tulemme varmasti viettämään kolmestaan monia unohtumattomia äiti-tytär-hetkiä.
Perheen pitsaperjantai. Vihdoin löytyi pitsa, josta minille kelpasi myös muutkin kuin reunat 😀
/
Life is sweet. Eikö olekin?
Ainut kuva pressipäiviltä. Kädet oli täynnä ja aika meni pitkälti kuopuksen esittelyyn kaikille tutuille. Mutta ehdin sentään bongata tämän ihanan pellava-aamutakin.
/
My light in the dark ♥
Hotelliyö oli hyvä veto! Tosin nuorempaa nukutti näin hyvin vain aamukympiltä.
/
Rikkonaisista öistä huolimatta eihän tätä pientä röyhelöpeppua voi olla rutistamatta ♥
Yllä muutama otos viikonlopulta, joka hurahti ohi perheen parissa. Tässä reilun seitsemän viikon aikana on tullut todistettua, että kaksi lasta ei todellakaan mene siinä missä yksi. Ainakaan vielä, kun toinen on vauva ja tarvitsee minua käytännössä vuorokauden ympäri. Viikonloppuna vauva oli vielä erityisen vaativa, joten ylimääräistä aikaa mm. tämän postauksen viimeistelyyn ja julkaisuun ei liioin ollut. Mutta kaipa ne viikonlopun kuulumiset voi hyvin käydä läpi näin maanantainakin 🙂
Olimme tosiaan perjantaiaamusta myöhään lauantai-iltaan Helsingissä. Mukaan mahtui muutamia työkuvioita, pressipäivät kaksi lasta kainalossa, perheen pitsaperjantai, pk-seudulla asuvien ystävien näkemistä sekä hotelliyö. Mini kävi myös lauantaina katsomassa siskoni kanssa Disney On Ice -näytöksen Hartwallilla sillä välin, kun me muut tutuistuimme mukamas niin sokkeloiseen Redin kauppakeskukseen. Kahdessa päivässä ehti kyllä nähdä ja tehdä vaikka mitä (paitsi avata konetta). Oli ihana tavata niin monia tuttuja pitkänkin ajan jälkeen ja vaihtaa rauhassa kuulumisia. Käydä ravintoloissa syömässä ja poiketa kahville.
Mielessä kävi taas se ajatus, että miksi ihmeessä muutimmekaan Helsingistä pois? Olen edelleen, kolmen ja puolen vuoden Kotkassa asumisen jälkeen siinä välitilassa, etten osaa sanoa kumpi on minulle enemmän kotikaupunki. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Kun laitan ne rinnakkain, niin Kotka vie voiton perhe- ja asumismukavuussyistä (en vaihtaisi meidän talo mihinkään!). Helsinkiin jää kuitenkin joukko ystäviä, työt ja laajemmat palvelut. Onneksi se on niin lähellä, että sinne tohtii ajella vaikka useamman kerran viikossa. Ja onneksi olemme mieheni kanssa siitä asiasta samaa mieltä, että koittaa vielä päivä, jolloin asumme taas Helsingissä (ja Kotkassa).
Mukavaa viikkoa kaikille!
What do you think?
You must be logged in to post a comment.