Hei Arki, minä täällä Lomalainen

Minä heinäkuun ensimmäisellä viikolla:

“Taidan ottaa heinäkuun hieman rennommin ja lomailla, jos siltä tuntuu sekä olla mahdollisimman paljon lasten kanssa.”

Minä elokuun ensimmäisellä viikolla:

‘”Jaahas heinäkuu oli ja meni 😀 Näköjään lomailin sen kokonaan, tekipä hyvää.”

Takana on pisin lomaputkeni (blogista) koskaan. Oikeastaan pisin kesälomaputkeni sitten varhaisteinivuosien, jolloin en vielä ollut päässyt kesätöiden makuun, vaan kesät meni kavereiden kanssa ja harrastuksissa. Valehtilisin, jos sanoisin, etten lomalla ole miettinyt blogia ollenkaan, sillä minun teki ajoittain todella kovasti mieli palata tänne ja kirjoittaa kuulumisia. Mutta tiesin, että ne olisivat olleet yhdet satunnaiset kuulumiset ehkä viikon tai kahden sisään ja sitten olisin taas haahuillut menemään Suomen kesässä ja miltei unohtanut WordPressin salasanani.

Blogi on kulkenut matkassani niin kauan, että tuntuu vaikealta olla siitä erossa, mutta samaan aikaan hetkellinen ero tuntuu hyvältä ja on erittäin tarpeellista. Maailma on muuttunut viimeisien vuosien aikana blogienkin osalta ja nyt tuntuu hullulta, että joskus alkuvuosina päivitin tätä useamman kerran päivässä. Ajan kuluessa blogin päivittämisestä on tullut verkkaampaa ja harkitumpaa, joka on täysin ymmärrettävää, kun rinnalle on tullut muita kanavia, jotka vievät oman aikansa ja ovat omalta osaltaan syrjäyttäneet tietyt palaset pois blogeista.

Minusta tämä muutos on ollut ihana. Olen aina tykännyt panostaa blogipostauksiin ja jossain kohtaa koin kovasti painetta siitä, etten pystynyt tuottamaan haluamaani sisältöä tarpeeksi tiuhaan tahtiin. Nyt koen, että verkkaammalla postaustahdilla pystyn ja jaksan panostaa blogijulkaisuihin juuri sen verran kuin haluan. IG:n puolella olen puolestaan aktiivisemmin läsnä (loma-aikoinakin) ja sinne sisällöt syntyvät enemmän lennosta, vähemmällä harkinnalla. Näiden kahden alustan lisäksi myös Podcast-maailma on avautunut minulle tänä vuonna, sekä tuonut uuden ulottuvuuden tehdä töitä alalla. Olen miettinyt kovasti tulevaa syksyä ja sitä mitä haluaisin tehdä ja erityisesti miten haluaisin tehdä. Tuntuu, että IG:n rooli on selvä ajankohtaisten asioiden, lyhyempien kuulumisten ja vaikka asukuvien kanavana. Myös podcast on ottanut oman paikkansa syvällisempien pohdintojen pyhättönä, tosin siellä aiheet rajautuvat äitiyteen ja lapsiarkeen. Mutta entäpä blogi? Millaisen sisällön paikka tämä on?

Tänään mietin parhaan ystäväni kanssa juurikin tätä kysymystä. Minkälaista blogien ja erityisesti omani sisältö nyt on tai voisi tästä edespäin olla? Kymmenen vuotta sitten muotipainotteisena tyyliblogini alkanut Si Moda (johon nimikin viittaa) on tänä päivänä paljon muutakin kuin muotia. Oikeastaan olen miettinyt onko tämä tyylipäivitysten paikka enää laisinkaan vai kuuluvatko “asukuvat” Instagramin puolelle? Olisiko täällä hyvä keskittyä kotiin, talonrakennukseen, sisustamiseen, tuunaukseen, ruokajuttuihin ja sitten niihin syvällisempiin pohdintoihin, jotka eivät podin puolella pääse ääneen?

Valta blogin sisällöstä on aina ollut ja on yhä minulla, mutta arvostan niin kovasti teidän mielipidettänne, että olisi ihana kuulla, mitä TE haluatte täällä nähdä ja lukea? Minkälaiset postaukset ja aiheet saavat teidät palaamaan tänne yhä uudelleen? Entä mitkä sisällöt toivotte mielummin näkevän esimerkiksi Instagramin puolella?

Palaan tässä pikku hiljaa kohti (uutta) normaalia arkea ja odotan kovasti, että se lähtee rullaamaan myös meidän tulevan ekaluokkalaisen koulunkäynnin sekä kuopuksen päivähoidon osalta seuraavan parin viikon sisällä. Heinäkuu oli tarpeellinen tauko täältä, mutta ette tiedäkään miten ihanalta tuntuu kirjoittaa tätä postausta juuri nyt. Vaikka välillä sitä miettii, että onkohan blogien ja erityisesti oman blogini aika jo ohi, niin ainakin vielä palan halusta kirjoittaa ja kuvata tänne asioita, jotka minua koskettaa ja inspiroi juuri nyt.

neule Zara / toppi ja housut Gina Tricot / kengät Vagabond / laukku Elleme / aurinkolasit Gucci

kuvat: Hanna Väyrynen

outfitstylesummer