Tällaisina kuvankauniina iltoina sitä vain huokaisee syvään ja ihmettelee miten kaunis maa Suomi onkaan. Kesäillat täällä ovat kertakaikkiaan satumaisia. Sateistenkin päivien päätteeksi saadaan monesti kaunis ilta ja näin kävi myös viime keskiviikkona. Näitä myöhäisiä lettukestejä edelsi synkät pilvet ja sadekuurot, mutta päivän taittuessa iltaan aurinko kaivautui esiin ja maalasi taivaan kauniiksi. Tuuli lakkasi ja meri tyyntyi. Istuttiin Saran kanssa tuossa laiturilla parin tunnin kuvausurakan jälkeen tyytyväisinä ja mietittiin miten hyvältä elämä (ja tuo lettu) maistui juuri nyt.
Tällaisia hetkiä toivon heinäkuulta lisää. Pysähtymisiä ja ihan vaan hetkessä olemista sekä siitä nauttimista. Viimeinen kiveenhakattu työdeadline heinäkuun osalta oli eilen ja tuntui ihanalta päästää se vihdoin käsistä. Olen tarkoituksella tyhjentänyt kalenterin loppukuun osalta, vaikka siellä lukeekin jossain pienellä piiperryksellä mm. “muista kirjanpito”. Mitään päivän saati tunnin päälle asioita sieltä ei kuitenkaan löydy, joten voin halutessani hieman höllentää otettani ja sen aion myös tehdä.
Täydellistä blogi- ja somelomaa en ole ottamassa, mutta en myöskään stressiä siitä, että sisältöä pitäisi tuottaa jatkuvalla syötöllä. Tosin tiedän jo nyt, että sitä tulee vähän väkisinkin tuotettua jonkin verran mutta pääasia, että hommat hoidetaan tämän kuun ajan rennolla otteella. Loppukuun ohjelmassa on paljon taloon liittyviä asioita ja niistä toki tahdon teillekin päivitellä. Sen lisäksi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Kotkan valtaa vuosittaiset Meripäivät ja sitä edeltävänä viikonloppuna lähdemme mieheni kanssa pienelle kolmen päivän hääpäivä-getawaylle Pariisiin. Paljon siis ihania ja odottamisen arvoisia asioita edessä. Tärkeintä minulle on kuitenkin viettää laatuaikaa minin kanssa, joka lomailee päiväkodista tämän kuukauden.
Loppuun pakko vielä jakaa vinkki liittyen kesäisiin lettukutsuihin. Jos joku miettii mitä niiden muurinpohjalettujen kanssa oikein tarjoisi, niin minun suositukseni menee tälle Saran äitin loihtimalle yksinkertaiselle, mutta pettämättömälle yhdistelmälle. Lettujen päältä löytyi vaniljalla maustettua soijavaahtoa, tuoreita mansikoita ja minttua (!!). Erityisesti tuo minttu kruunasi makuelämyksen. Näitä täytyy kyllä tehdä tänä kesänä vielä uudelleen.
Nyt lähdetään ystävien luokse syömään ja katsomaan illan toista matsia. Rentoja kesäpäiviä sinne!
photos: Sara Vanninen / edit: me
What do you think?
You must be logged in to post a comment.