Kapselipuvussa Linnaan

*Yhteistyössä Nespresso

Pian on taas se aika vuodesta, jolloin jännityksellä odotamme minkälaisiin pukuihin Linnan juhliin kutsutut naiset (ja toki miehetkin) ovat pukeutuneet. Tänä vuonna juhlat palaavat Helsinkiin ja voidaan taas odottaa kokopitkiä, etiketin mukaisia asuja. Noin 1800 kutsuvieraan joukkoon mahtuu varmasti monia erityylisiä asuvalintoja, joita raadit niin kotona kuin mediassakin pääsevät arvostelemaan. Yksi puvuista tulee kuitenkin eroamaan muista merkittäväksi. Se on nimittäin valmistettu kapseleista, kahvikapseleista.

Trashion taiteilijana tunnettu Outi Pyy (Outi Les Pyy) otti haasteen vastaan Nespressolta, kun tämä kahvia, kahvikoneita ja -kapseleita valmistava yritys pyysi häntä loihtimaan pitkän iltapuvun alumiinisista kahvikapseleista. Suhteellisen monta juhlapukua ja pari hääpukua valmistaneena aloin heti projektista kuultuani pohtimaan miten ihmeessä kapseleista saataisiin aikaan vaate ja ennen kaikkea materiaali joka a. voitaisiin pukea ihmisen päälle ja ihminen voisi siinä liikkua b. se sopisi tähän erityisen arvokkaaseen tilaisuuteen ja vastaisi etikettiä.

Kuuntelin lumoutuneena, kun Outi kertoi kuinka yhdestä kapselista saatiin leikattua muutama paljetti ja kuinka 14 000 paljetista saatiin aikaan kangas. Kyllä, se vaati neljätoistatuhatta paljettia. Joku voisi todeta, että “hieman” helpommalla pääsisi, jos ostaisi paljettikangasta kaupasta, mutta ehkä juuri tässä se kokonaan käsintehdyn puvun hienous piileekin. Ajattelin nyt hieman avata tätä prosessia teille, jotta kapselimekon valmistuksen todelliset haasteet sekä Outin ja assarien valtaisat työtunnit olisi helpompi käsittää. Koska tämän mekon valmistus oli muutenkin melkoinen vuoren ylitys oli se vain “pieni” lisähaaste, että suunnitteluprojekti oli toteutettava ns. väärässä järjestyksessä, kun asiakasta oli mahdotonta tietää varmuudella ennen kuin kutsut Linnan juhliin oli lähetetty.

:: Linnan juhliin tulevassa puvussa on yleisesti mietittävä etikettiä, mukavuutta, kantajan liikkeitä (seisomista/istumista/liikkumista (tanssimista)) sekä pakollista vessassa käymistä

:: Koska asiakasta ei voida varmasti tietää etukäteen on varauduttava erikokosiin ja mallisiin kantajiin

:: Puvun pohjakankaaksi valittiin Pure Waste-trikoo, johon paljetit on helpompi ommella kiinni

:: Trikoovaatetta on myös helpompi työstää kuin (kudottua) kangasvaatetta, jos valmiita mittoja asiakkaasta ei ole. Se laskeutuu käyttäjän päälle paremmin ja on mukavan tuntuinen

:: Alumiini ei todellakaan ole se yleisin materiaali vaatteissa. Sitä on erittäin vaikea työstää.

:: Kapseleita (tuotannon ylijäämää) käytettiin pukuun n. 4000 kpl

:: Paljettien teko ja kiinnitys kankaaseen vaati paljon taustatyötä. Piti tutkiä miten kapselista saa leikattua “paljetteja”, ovatko niiden reunat teräviä, kuinka ne voidaan ommella kankaaseen ja miten paljetit tulee asetella, jotta ne tuntuvat miellyttäviltä esimerkiksi kainalon alla

:: Paljetit ommeltiin lopulta yksitellen kankaaseen ompelukoneen pisimmällä siksakilla

:: Valmis kangas pintakäsiteltiin maalaamalla ja siihen haluttiin kaunis kamelionttisävy, joka taittaa valoa upeasti eri väreissä

:: Kymmenen vapaaehtoista auttoivat paljettikankaan valmistuksessa, mutta työtunteja tuli siitä huolimatta leikkuulle yli 70h, ompelulle yli 70h ja maalaukselle yli 10h

Se kenen yllä kyseinen puku tullaan näkemään on minullekin vielä suuri arvoitus. Veikkauksia?

 

Kuvat: Kanerva Mantila

cooperation