Tervehdys pitkästä aikaa täältä taloblogin puolelta!
Ette tiedäkään miten onnellinen olen, että kesäkuu jäi vihdoin taakse. Se oli nimittäin meidän rakennusprojektin ehdottomasti huonoin ja epäonnisin kuukausi. Alun alkaen sen piti olla nimenomaan se, jolloin tapahtuu paljon, laitetaan pinnat, asennetaan kalusteet ja viimeistellään paikat heinäkuun muuttoa varten. Mutta kesäkuun edetessä saimme huomata, että mitään näistä ei tulisi tapahtumaan.
Tämä epäonnien dominoefekti alkoi jo toukokuun puolella, kun parketinasentajat ilmoittivat betonin olevan vielä liian märkää, eikä asennus onnistuisi. Ajattelimme siinä kohtaa, että tämä aiheuttaisi maksimissaan parin viikon lykkäyksen, mutta oi voi miten väärässä olimmekaan. Parketin asennus siirtyi lopulta erinäisten ihmeellisten vaiheiden jälkeen elokuun alkuun.
Mutta tämä oli vasta alkusoittoa kaikelle. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla saapuivat laatat odotetusti ajallaan. Ainoa kuka ei saapunut paikalle oli meidän laattojen asentaja, jonka kanssa työstä oli sovittu jo yli kuukausi takaperin. Nopea toiminta ja ulkopuolisten apua toivat kuitenkin valoa risukasaan, kun saimme buukattua uuden asentajan jo seuraavalle viikolle. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun tämä toinen asentaja joutuikin perumaan tulonsa.
Meidän rakennuttajien pinna alkoi tässä kohtaan olemaan jo pikkuisen kireällä. Juhannus kolkutteli jo ovella, eikä meillä ollut talossa laattoja eikä parkettia asennettuna. Kalusteitamme kuljettava rekka oli jo lähtenyt tehtaalta ja ainoa vaihtoehto oli käännyttää se takaisin. Korvausta vastaan tottakai. Rekka tulisi seuraavan kerran paikalle elokuun toisella viikolla.
Hävisimme lopulta kesäkuun aikana erinäisistä syistä yli kuukauden verran kullan arvoista aikaa. Mutta tällaista tämä talonrakennus kai on, ylä- ja alamäkiä. Huomenna talolla pitäisi aloittaa uusi, hyvä laatoittaja, mutta en usko sitä ennen kuin näen, vaikka minulla onkin vahva luotto, että onnemme tästä kääntyy. Kesäkuu oli surkea, mutta toivotaan heinäkuusta ja varsinkin elokuusta, jolloin toivomme vihdoin pääsevämme muuttamaan, paljon parempia.
ps. Tarjosi kesäkuu onneksi jotain hyvääkin; Saatiin nimittäin meidän kauan odotettu pääovi paikoilleen ja miten kaunis se onkaan! Isoniemen massiivinen, paneloitu musta ulko-ovi antaa todella näyttävän loppusilauksen talolle ja sivuikkunoista on suora näkymä merelle, juuri kuten haaveilimme. Laitan vielä myöhemmin lisää parempia kuvia ovesta 🙂
What do you think?
You must be logged in to post a comment.