Perjantaina n. klo 23.30 olin juuri saanut editoinnit siihen vaiheeseen, että painoin tallennanappia. Siinä kohtaa koneeni päätti kuitenkin sammua kokonaan. Kirosin mielessäni hukkaan mennyttä kolmen tunnin työtä ja käynnistin koneen uudestaan. Kuin ihmeen kaupalla kone palautti kaikki ikkunat auki ja pääsin tallentamaan kuvia uudelleen. Parin kuvan jälkeen kone alkoi kuitenkin sekoilemaan kuin vanha tv antennia heiluttaessa. Sateenkaaren värien ja kiinankielisten tekstien saattelemana kone pimeni täysin. Eikä muuten avautunut enää.
Olen ollut aikeissa ostaa uuden koneen jo tovin, koska pian neljä vuotta vanha mäkkini ei ole enää pitkiin aikoihin jaksanut pyörittää raakakuvia siihen tahtiin, että työnteko olisi mielekästä. Odotin ilmeisesti hieman liian pitkään ja kone päätti sanoa itsensä irti. Yö meni panikoiden a. saisinko pelastettua tiedostoni talteen b. mistä saisin mahdollisimman pian uuden koneen tärkeine ohjelmineen eteeni. Päätin lähteä heti seuraavana päivänä Helsinkiin hoitamaan asiaa. Macin myymälän ystävällinen henkilökunta sai kuin saikin vanhan koneparkani heräämään henkiin. Se tosin ilmoitti olevansa niin rikki, että korjauskustannukset tulisivat olemaan vähintään puolet uuden koneen hinnasta. Päätinkin siis siltä seisomalta ostaa uuden koneen ja koteloida vanhat tiedostoni talteen.
Tilanne ratkesi lopulta alle 24 tunnissa, mutta menee vielä tovi, että saan uuden koneen ohjelmineen täyteen vauhtiin. Yritän kuitenkin jo huomenna päästä postailemaan viikonlopulle tarkoitettuja postauksia, esimerkiksi näitä puolitiehen jääneitä asukuvia.
Tuntui muuten käsittämättömän oudolta, kun ei ollut konetta (eikä omia tiedostoja) käytettävissä. Tajusin miten äärimmäisen koukuttunut olen tähän hommaan. Välillä tulee päiviä, jolloin bloggailu ei meinaa lähteä käyntiin ollenkaan, mutta eilen, kun minulla ei ollut mahdollisuutta tehdä postauksia, sormeni ihan syyhysivät päästä näpyttelemään ja editoimaan. Olen toki pitänyt “vapaapäiviä” ennenkin, mutta en muista koska olisin ollut kokonaisen päivän koskematta koneeseen. Aina sitä tulee tehtyä joku pieni juttu, vaikka olisikin vapaalla. Eilinen teki siis kaikella tapaa oikein hyvää. Se myös antoi ihan uutta potkua hommaan, eikä pelkästään uuden kaluston myötä. Onhan se totta, että joskus pitää hieman erkaantua asioista muistaakseen, miten paljon niitä kaipaakaan.
Oikein rentouttavaa sunnuntaipäivää teille!
What do you think?
You must be logged in to post a comment.