Mom jeans

Tyylikkäästi pari vuotta myöhässä minä innostun suureen suosioon nousseista mutsifarkuista. Aivan puolivahingossa tietenkin. Kerran olen tainnut sovittaa kaupassa kyseistä farkkumallia ja todettu, että oh no no no. Ei vaan ole minua varten. Sen jälkeen en ole edes vilkuillut mutsifarkkujen perään.

Toissa viikolla Helsingissä yötä ollessa poikkesin parille tutulle kirppikselle, joilla kävin ahkerasti kouluaikoina. Asuimme aikoinaan ihan näiden naapurissa ja olin todellinen kirppishaukka. Teinkin tuolloin paljon hyviä löytöjä ja mm. tämän postauksen pitsimekko on muistaakseni ostettu näiltä kirppiksiltä (maksoi muuten vaivaiset 50 senttiä). Tykkään mekosta edelleen!

Entisenä kirppishaukkana hävettää myöntää, että en edes muista koska olisin tuota toissa viikkoista visiittiä laskematta ylipäätänsä käynyt kirppareilla. Se tapa on vain jotenkin jäänyt. Onneksi olen sentään omia vaatteitani laittanut kierrätyksessä eteenpäin. Mutta niin, siihen toissa viikkoiseen kirppiskäyntiin. Satuin bongaamaan rekistä vanhat kunnon Leviksen 501-farkut ja kokokin vaikutti heti passelilta. Mielessä kävi idea saksia ne farkkushortseiksi, joista olen haaveillut jo tovin. Farkut istuivat kuin nenä päähän ja ne lähtivät samantien mukaan. Kotona tuli kuitenkin olo, että pitäisiköhän jättää ne ainakin ensi kesään asti pitkiksi. Kuulemma hyvin istuvia pitkiä leviksiä ei noin vain kirppiksiltä bongata.

Kaapista löytyy nyt siis nämä klassiset farkut, ihan ehjinä ja täydessä mitassa. Pohdin kuitenkin pitäisikö niille tehdä pienen pieni tuunaus, esimerkiksi kulutukset polviin tai avata lahkeiden käänteet. Keräsin tähän hieman inspiraatiokuvia tuunaamattomista ja tuunatuista.

Mitäs mieltä siellä ollaan? Toimiiko nämä ihan tällaisinaan vai pitäisikö saksia? Shortseja näistä ei kyllä tule vielä vuoteen.

photos: me & Pinterest

inspirationstyle