Loca lokakuu ja koronaväsymys

Mietin tällä viikolla, että tämä lokakuu on ollut jotenkin todella hullu. Noh oikeastaan koko vuosi 2020 on, mutta tämä meneillään oleva on kyllä ollut omassa päässäni ehkä se ristiriitaisin ja hulluin. Mielialani heittelee kuperkeikkaan tuon tuosta, kuin todella pahasti hukassa olevalla teini-ikäisellä. Olo on rauhaton ja se näkyy tekemisessäni tai oikeastaan tekemättömissä asioissa.

Luin äsken Jonnan uusimman postauksen ja kuulumiset, enkä voinut kuin nyökytellä tekstin alusta loppuun. Korona-ahdistus on piru vie taas kavunnut minunkin takaraivooni ja samalla tehnyt todella vaikeaksi ihan tavallisistakin asioista nauttimisen. Niiden, joista kesällä nautin lähes huoletta. Harrastukset, kaupassa käynti, ystävien ja sukulaisten näkeminen, työjutut. Tuntuu, että koko ajan joku hiostaa niskaa ja sitä pitää olla niin tarkkana kaiken kanssa, että keskittymiseni niihin oleellisiin asioihin kärsii.

Keskittymisen lisäksi myös luovuus tuntuu kärsivän tästä takaraivossa jäytävästä pirulaisesta. Pitää ponnistella huomattavasti enemmän, että saa niin sanotusti draivin päälle. Tästä ylimääräisestä ponnistelusta johtuen taitaa kisaväsymys painaa aika pahasti päälle. Normaalitilanteessa harvoin hyydyn, mutta tällä viikolla yksi päivä meni ihan rehellisesti sanoen lepäillessä, koska olin fyysisestikin jotenkin ihan loppu.

Samassa veneessä toki tässä kaikki ollaan ja kaikilla meillä on omat (osalla suuremmat, osalla pienemmät) koronan tuomat murheensa. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin tavalla tai toisella, mutta koen, että ei ole mikään häpeä sanoa olevansa vähän väsynyt tähän kaikkeen ja siksi halusin tästä kirjoittaa. Monet meistä ovat tyyppiä “vaikka läpi harmaan kiven” ja sinnistelevät ikävistä olosuhteista huolimatta, jaksavat väkisin ja näyttävät vielä päälle päin olevan täysin ok. Itsekin olen useimmiten tämä tyyppi, mutta en aina. Välillä on nimittäin erittäin ok laskea se suorittaja maski ja todeta, että hitto vie hapottaa.

Näillä kuvilla ei ole mitään tekemistä postauksen tekstin kanssa, mutta ehkä ne juuri tuovat hyvää vastapainoa tähän. Ulkona riittää vielä ruskaa ihailtavaksi ja tämä oli mielestäni yksi syksyn kivoimmista asuista! Olen muuten julkaissut viime aikoina yllättävän paljon asupostauksia, vaikka kuvittelin jotenkin niiden jääneen/jäävän vähemmälle. Monipuolisuus aiheissa on yleensä ollut valttini, joten pahoittelut siitä, että täällä on nyt ollut hieman yksitoikkoinen meno. Meillä alkoi tänään täällä Kotkassa syysloma, joten ensi viikolle en uskalla vielä luvata kattavampaa sisältöä, mutta ainakin heti meidän syysloman jälkeen tulossa on ruoka-aiheista sisältöä ja pari DIY-juttuakin on pitkästä aikaa tekeillä.

Ihanaa lokakuista viikonloppua sinne!

laukku Elleme, paita, neule & housut Ellos, kengät Zara, aurinkolasit Le Specs

Style Snapshots

Posted on

Edellisen postauksen (asu)kuvat olivat omastakin mielestäni hienot ja onnistuneet, mutta ihan joka päivä tuollaisia ei oteta. Eikä pidäkään ottaa :) Olen nauttinut todella paljon somen muutoksen tuulista takaisin kohti vanhaa ja ns. helpompaa aikaa, jolloin oli enemmän kuin hyväksyttävää räpsäistä asusta kuva puolihuolimattomasti kadun varressa tai vaikka peilin kautta. Otoksia ei tarvittu sataa, lokaation ei tarvinnut olla kummoinen eikä kuvauspeliksi tarvittu järjestelmäkameraa. Puhelin riitti hyvin!

Ei sano, että olisin vaihtamassa kurssiani täysin, mutta minusta on ihanaa ja tietyllä tapaa helpottavaa, että voin niiden tarkkojen (ja harkittujen) järkkärikuvien ohella hyvällä fiiliksellä jakaa myös rennompia. Juuri nyt tuntuu hullulta ajatella, että vielä muutama vuosi takaperin vierastin todella paljon puhelinkuvien julkaisemista blogissani. Nyt sekä rennommilla puhelinkuvilla, että tarkemmilla ja harkittumilla järkkärillä kuvilla on oma paikkansa ja molemmissa piilee oma viehätyksensä.

Tämän postauksen kuvituksena nyt puhelimella räpsittyjä asuja viikkojen ja eri katujen varrelta. Syysmuodin parhaita paloja ovat omasta mielestäni selkeästi kerrostaminen, yksiväritteisyys, ruskean sävyt, klassisuus. Neuleet, farkut, saappaat ja loaferit ovat olleet omat ns. avainvaatteet/asusteeni. Mikä on teidän suosikki?