Pesumerkkejä

*Yhteistyössä Lenor

Muutama viikko sitten käynnistyi postaussarja, jonka aiheet pyörivät vaatehuollon ympärillä. Ensiksi otettiin käsittelyyn ihana (kamala) pyykinpesu (lue postaus täältä). Kun pyykinpesun vaiheet ja pyykkäystottumukset on käyty perusteellisesti läpi voidaan sulavasti siirtyä niihin pestäviin vaatteisiin ja erityisesti niiden sisäsaumoista löytyviin hoito-ohjeisiin.

Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan nämä tärkeät laput läpi joka ikinen kerta ennen kassalle menoa. Sovituksen yhteydessä on helppo kääntää vaate ympäri ja lukea ne maagiset kohdat “materiaali” ja “hoito-ohjeet” (sekä “valmistusmaa”). Ne määrittelevät pidemmän päälle sen, kuinka laadukas vaate on, kuinka pitkäikäinen vaate on, kuinka käytännöllinen vaate on ja kuinka paljon sekä minkälaista hoitoa se tarvitsee.

Pesumerkkejä lukiessa voi välillä mennä sormi suuhu. Mitä tuo ympyrä ja kirjain sen sisällä tarkoittikaan? Miksi vesipesun alle on laitettu palkki? Joskus vaatteen materiaali ja pesuohjeet eivät tunnu kulkevan käsikädessä. Tämä on 100% puuvilla, mutta sitä ei saa pestä vesipesussa? Syitä tähän voi olla monia, mutta yksi yleisimmistä (ja varsinkin monien ketjuliikkeiden käyttämistä) on se, että tällä valmistajat välttävät vastuun kotipesussa pilaantuneista vaatteista. Tattadaa, ei vesipesumahdollisuutta ei reklamaatioita!

Kaikki varmaan tietävät miltä perinteinen hoito-ohje näyttää. Siinä on standardien mukaiset viisi perussymbolia määrätyssä järjestyksessä. Vesipesu, kloorivalkaisu, silitys, kemiallinen pesu ja rumpukuivaus. Pesusoikko ja silitysrauta on helppo muistaa (tai päätellä), mutta kolme muuta aiheuttavat välillä päänvaivaa. Näiden merkkien päälle tulee ns. lisäsymboleja, jotka määrittävät kyseiselle tuotteelle sen ihanteellisimman hoito-ohjeen. Vinoristi-symboli merkitsee kieltoa ja se voidaan asettaa minkä tahansa perussymbolin päälle. Tällöin tämä käsittely on kielletty.

 

PERUSSYMBOLIT

 

Pesusoikko ja sen sisään merkitty pesulämpötila kuvaavat tietysti kotona käsin tai koneella suoritettavaa vesipesukäsittelyä. Asteluvun lisäksi voidaan antaa erilaisia lisäsymboleja kuten palkki pesusoikon alla. Se kertoo, että kyseinen käsittely on lievennetty eli tulee käyttää hidastettua pesurytmiä ja/tai korkeaa liuostasoa ja/tai normaalia pienempää täyttömäärää. Nyt meni yli eikö vain? Jos bongaatte kyseisen merkin, suosittelen alentamaan pesun tehoa sekä lyhentämään linkousaikaa. Katkaistu palkki puolestaan kertoo, että on syytä käyttää erittäin lievää käsittelyä. Tällaista vaatetta ei myöskään saa vääntää käsin kuivaksi! Käden kuva pesusoikossa kuvaa tietysti käsinpesua. Vinoristillä merkitty pesusoikko on kertoo, ettei kyseistä tuotetta voi pestä vesipesuna. Nämä ovat juuri niitä rajatapauksia, joissa vaatefirmat pelaavat usein varman päälle. On tapauksia, joissa vesipesua on syytä välttää viimeiseen asti (arvokas juhlavaate tms.), mutta ketjuliikkeestä ostettu “arkipaita” voidaan yleensä pestä kotona. Omalla vastuulla voi jokainen kokeilla miten vaatteen käy. Itse olen maalaisjärjellä mennyt näissä tapauksissa ja yhtään vaatetta en ole vielä onnistunut pilaamaan. Koputetaan puuta tässä välissä.

Kolmio kuvaa kloorivalkaisua, jolla tarkoitetaan siis tahrojen poistoa tai valkoisuuden lisäämistä klooria sisältävällä valkaisuaineella. Valkaisu voi tapahtua ennen varsinaista pesua, pesun aikana tai pesun jälkeen. Tämä vesiliuoksessa tehtävä käsittely on ehkä monille tuttu farkkujen vaalennus projektista. Mikäli kloorivalkaisu on sallittu on kolmion sisällä on kirjaimet Cl.

Silitysrauta-symbolin sisään merkityt pisteet/piste merkitsevät sallittua silityslämpötilaa. Yksi piste tarkoittaa max 110°C lämpötilaa, kaksi pistettä max 150°C ja kolme max 200°C. Näitä lukuja ei kukaan muista, joten siksi useimmissa silitysraudoissa on nuo samat pisteet merkitsemässä oikeaa lämpötilaa. Vaikka tämän pitäisi olla maailman yksinkertaisin ja loogisin asia, veikkaan että aika monelle on käynyt elämänsä aikana edes yksi silitysvahinko! Itselleni sattui sellainen taannoin Lontoon reissulla, kun hotellin silitysraudan merkinnät olivat hieman poikkeavat. Olin tottunut, että ylhäällä keskellä oleva merkki on se joka on ns. käytössä, mutta englantilaisessa silitysraudassa nuoli olikin alaspäin ja voitte arvata mitä tapahtui. Minulla oli rauta kaikista kuumimmalla ja nyt yhdessä suosikkihameessani on silitysraudan kuva keskellä edessä. Not nice. Eli muistutukseksi, tarkistakaa sallittu silityslämpötila, tarkistakaa silitysraudan kuumuus, silittäkää aina ensin vaatteen nurjalta puolelta ja käyttäkää tarvittaessa puuvillaliinaa raudan ja vaatteen välissä. Huomaattehan, että yksi piste tarkoittaa myös, että höyrysilitys saattaa olla vahingollista vaatteelle.

LISÄSYMBOLIT

Kemiallisella pesulla (ympyrä) tarkoitetaan tekstiilien puhdistamista orgaanisilla liuottimilla (poislukien Wetclean, joka on ns. “kemiallinen vesipesu”). A-kirjain ympyrän sisällä tarkoittaa normaali-ohjelmalla tehtyä kemiallista pesua, jossa on käytetty kaikkia liuottimia. Myös P-kirjain kuvaa normaalia kemiallisen pesun ohjelmaa, mutta siinä siinä on käytetty vain tiettyjä liuottimia. Sama koskee F-kirjaimella merkittyä ympyrää. Viiva ympyrän alapuolella tarkoittaa erilaisia rajoituksia ja lievennyksiä kuten tiukasti rajoitettua kosteuslisää ja alennettua pesu- ja/tai kuivauslämpötilaa. W-kirjaimella merkitty ympyrä tarkoittaa siis Wetcleania eli “kemiallista vesipesua”, jossa käytetään vettä, erikoiskoneita ja erikoispesuainetta.

Rumpukuivausta kuvaa neliö ja sen sisässä oleva ympyrä. Rumpukuivauksessa poistetaan tekstiileihin pesussa jäänyt kosteus. Pyörivä, kuuma ilmaa tuottava rumpu kuivaa vaatteet tehokkaasti ja nopeasti. Haittapuolena on mm. vaatteiden mahdollinen kutistuminen. Symbolin sisällä olevat pisteet tarkoittavat sallittua lämpötilaa, aivan kuten silitysraudassa. Kaksi pistettä sallii normaalin kuivausohjelman, yksi piste vaatii alemman lämpötilan.

Vaikka hoito-ohjeet ja symbolit ovat standardoituja voi vastaan tulla näistä poikkeavia merkkejä. Mm. Amerikassa on kehitetty vastaavanlainen hoito-ohjemerkintäjärjestelmä, joka hieman poikkeaa tästä. Tämä aiheuttaa hankaluuksia, koska vaatteiden vienti ja tuonti on niin suurta. Tosin symbolien merkityksen päätteleminen on suhteellisen helppoa. Amerikkalainen versio on vain hieman tarkennetumpi ja siinä on enemmän lisämerkkivaihtoehtoja. Esimerkiksi nämä kuivaussymbolit ilman kuivausrumpua ovat ainakin itselleni tulleet tutuksi:

Vaatteiden pesuun liittyen on vihdoin aika kertoa eräästä kesällä toteutetusta projektista. Pääsin omalta osaltani jättämään pienen kädenjäljen Lenorin Suomeen rantautumiseen suunnitellessani heille huiviin kuosin, jonka inspiraationa toimi uusien huuhteluaineiden pullot. Lenorin tyypit valitsivat siihen valloittavalta tuoksuvan Gold Orchid-huuhteluaineen värit. Suunnitteluprojektista kerron teille lisää hieman myöhemmin.

Edellisessä vaatehuoltopostauksessa mainitsin kuuluvani niihin, jotka tykkäävät huuhteluaineiden käytöstä (niiden tekstiilien kanssa, joille se sopii). Olen nyt kuukauden päivät kokeillut Lenorin tuotteita ja ollut tyytyväinen. Tuoksu säilyy pitkään, mutta ei ole liian voimakas, kunhan vain on tarkka annostellessa huuhteluainetta koneeseen. Tekstiilit ovat myös tuntuneet pesun jälkeen mukavan pehmoisilta, eikä tuote ole aiheuttanut ihoärsytystä. Omaksi suosikiksi tuoksuista on noussut hellävarainen Cotton flowers.

Teillä olisi nyt mahdollisuus voittaa itsellenne kyseisellä kuosilla varustettu huivi ja Lenor huuhteluainetta. Kertomalla kommenttiboksissa omista pyykinpesu tai silitys kommelluksista olet mukana arvonnassa (jaossa 20kpl huiveja&huuhteluainetta). Aikaa osallistua on ensi viikon keskiviikkoon 19.11.2014 saakka!

lähde: Tekstiilitieto, Raija Markula, WSOY

cooperation