Harvase viikko tai oikeastaan päivä minulta kysellään onko meidän talo nyt kokonaan valmis ja aina naurahdan siihen, että ehei, ei ole. Täällä puuhaa riittää edelleen ja vauvavuosi on hidastanut menoa sekä muuttanut hieman suunnitelmiamme. Hieman vajaa vuosi sitten muutimme aikamoisella rytinällä tänne jouluksi, sillä minulla oli erittäin vahva kutina siitä, että vauvakin haluaisi tulla maailmaan ennen pyhiä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että jouluaattona uuden kodin lisäksi meillä oli uusi perheenjäsen. Siinä kohtaa ne kaikki ajatukset viimeistellä uusi koti unohtui ja siirtyi jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Vuoden varrella monia asioita on onneksi ehditty jo saattaa loppuun, mutta paljon on vielä kesken.
Päätin ottaa loppuvuoden töiden osalta rennommin ja käyttää vauvan päiväuniajat ennemminkin kodin laittoon kuin tietokoneella nakuttamiseen. Se on tuottanut jo hieman tulosta ja toivottavasti jouluun mennessä saadaan isompia kokonaisuuksia valmiiksi. Keskeneräisten juttujen lisäksi täällä asuessa on tullut esille jotain kohtia, jotka kaipaavat ihan suoraan sanottuna muutosta ja korjausta. Ensikertalaisina onnistuimme rakennusprojektissa ihan hyvin, mutta silti jotain asioita jäi huomioimatta ja lopun kova tahti vaati veronsa heijastuen mm. hieman hätäisiin valintoihin. Hätäisillä valinnoilla tarkoitan nyt esimerkiksi maalisävyjä ja tiettyjä viimeistelyitä, joita olemme nyt mieheni kanssa yhdessä tuumin päättäneet muuttaa.
Ensimmäisenä muutoskohteena on ollut työhuoneeksi alunperin ajateltu yläkerran kolmas makuuhuone. Siitä tehdään kuin tehdäänkin nyt vauvalle oma huone. Tässä alla näette realistiset otokset siitä, miltä huone on nämä 11 kuukatta näyttänyt. Purkamattomia muuttolaatikoita pitkin lattioita ja ilmapatja varapetinä meille vanhemmille vauvan huonojen yöunien vuoksi. Tulostin nököttää yhdessä nurkassa ja piiloon jäävää seinää vasten nojaavat epämääräiset kaapit, jonka hyllyt notkuvat pölyyntynyttä toimistotavaraa. Työpöydän ehdimme jo täältä raivata ennen kuvien ottoa, mutta ei se paljon tilannetta olisi pelastanut. Tämä on karu totuus kaikkien niiden kauniin sisustukuvien takaa.
Kolmas makuuhuone on siis vajaan vuoden toiminut lähinnä varastona sen sijaan, että siitä olisi missään vaiheessa kuoriutunut se upea kotitoimisto, josta alkujaan haaveilimme. Syyt tähän ovat yksinkertaiset; minun kotitoimistoni on muuttopäivästä alkaen ollut keittiönpöydän ääressä ja mies tekee töitä omalla toimistollaan Kotkan keskustassa. Meillä ei siis lopulta ollutkaan käyttöä työhuoneelle kotona ja siitä syystä päätimme nyt muuttaa huoneen ilmeen totaalisesti sekä tehdä siitä kotoisan paikan kuopukselle.
Aivan ensimmäiseksi huone raivattiin kaikista tavaroista ja sen jälkeen se maalattiin. Seinät oli ennen muuttoa sudittu samalla hennolla “höyhen”-sävyllä kuin yläkerran aula, sillä ajatuksella, että se toimisi neutraalina kuvaustaustana minulle. Yhtäkään kuvaa en kuitenkaan ole tuossa huoneessa ottanut (krhm miksiköhän) ja koska kyseinen sävy tuntui vähän tylsältä sekä kylmältä lastenhuoneeseen, päätimme vaihtaa sen. Päädyimme (lue: minä päädyin :D) lopulta hieman lämpöisempään sävyyn verrattuna esimerkiksi toiseen lastenhuoneeseen, jonka seinät ovat selkeästi harmaat.
Tämä “harmaabeigeksi” kutsumani lämpöisempi sävy toistui useissa pinnaamissani inspiraatiokuvissa ja sellaista lähdin tänne tavoittelemaan. Mieheni ei alkuun innostunut sävystä yhtään ja kieltämättä päivä maalauksen jälkeen aloin itsekin epäröimään oliko valintani liian tumma tai liian beige, mutta nyt pari päivää huonetta katseltuani ja muutamia huonekaluja soviteltuani olen alkanut todella lämmetä tälle. Näistä kuvista näkee hyvin, miten sävy on auringonvalossa melko lämmin beige, mutta sitten varjossa selkeästi harmaampi. Olen yhä sitä mieltä, että asteen vaaleampi sävy olisi ollut myös kokeilemisen arvoinen, mutta nyt täytyy ajatella niin, että kerrankin uskaltauduin laittamaan syvemmän värin seinään sekä välttelemään kunnolla sitä kokovalkoista sisustusta, joka aikoinaan oli niin trendikäs. Ja onhan tämä sävy esimerkiksi meidän lattian parina todella hyvä match!
Nyt kun maalausurakka on ohi, täytyy enää vain kantaa kalusteet sisään, asentaa kaapistot ja antaa pikkuisen tulla nuuhkimaan uuden kolonsa tuoksuja. Sen jälkeen voin sitten alkaa leikkimään sisustuksen kanssa. Lupaan postailla tänne lisää kuvia, kun huoneeseen saadaan vähän enemmän ilmettä 🙂
ps. Myös muita kotiin liittyviä postaustoiveita saa mielellään esittää, sillä niihin on helppoa paneutua tässä kohtaa, kun ne asiat pyörivät jo valmiiksi päivittäin päässä!

Eeva
November 25, 2019Hyvältä näyttää! Mikä sävy on kyseessä? 🙂
kaisaturunen
November 26, 2019Tää on Teknoksen sävy T1727 sekoitettuna Tikkurilan Harmonyyn 🙂
Aino Wikstedt
November 26, 2019Näitä “mitä tekisin nyt toisin” -juttuja talosta on tosi mielenkiintoista lukea, ja myös hyödyllistä omaa tulevaisuuden rakennusta suunnitellessa 🙂
kaisaturunen
November 27, 2019Hei joo! Hyvä idea 🙂 Laitan heti työn alle!