PILATUS BAHNEN

Jatketaan reissupostauksilla…

Sunnuntaina suuntasimme taas etelään, tällä kertaa Luzernin kaupungin suuntaan. Päämääränä Pilatus vuori. Innostunut nauru hyytyi vuoren juurella, kun näin minkälaisella pelillä sitä oltiin menossa ylös. Maailman jyrkin hammasratajuna on yhtä pelottavan näköinen miltä kuulostaa. Korkeanpaikankammoisena meinasin perua jo koko jutun, mutta onneksi lähdin. Oli nimittäin yksi upeimmista kokemuksista ikinä!

Juna osoittautui ihan mukavaksi kyydiksi, kunhan ei liikoja kurkistellut alas ja pohtinut mitä jos jarru pettää. Köysirata olisi saattanut pelottaa enemmän. Vauva tuli näppärästi mukana kantorepussa, vaikka vaunutkin olisi mukaan saanut ottaa. Itse koin kantorepun kätevämmäksi ja turvallisemmaksi. Ainakin ylhäällä oli parempi kantaa tyttöä repussa, sillä vaunujen kanssa olisi ollut mahdotonta kavuta ylimmälle tasanteelle.

Mahtavien näkymien ihastelun lisäksi ylhäällä oli mahdollisuus syödä omia eväitä tai nauttia kahvilan/ravintolan antimista. Halutessaan sitä pystyi heittäytymään aurinkotuolille paistattelemaan päivää. Sieltä löytyi myös perinteinen gift shop sekä ei niin perinteinen vuoristohotelli. Mahtoi olla melkoiset näkymät tämän majapaikan ikkunoista. Hotelli on erityisesti pariskuntien suosiossa ja mieluusti minäkin olisin siellä yhden yön viettänyt ja katsonyt auringon laskua ja nousua. Pikaisella vilkauksella huone irtoaisi yhdeksi yöksi esimerkiksi ensi kesänä reilulla 300 eurolla.

Mount Pilatus

:: Vuori Urin Alpeilla

:: Sijaitseen Luzernin lähellä, Sveitsissä

:: Korkein huippu 2128 m merenpinnasta

:: Ensimmäinen hotelli rakennettiin jo 1850-luvulla ja rautatie 1800-luvun lopulla

:: Köysirata valmistui 1950-luvulla

:: Köysirata on auki ympäri vuoden (viimeinen pätkä huipulle rakenteilla)

:: Maailman jyrkin junarata kulkee toukokuulta-marraskuulle

:: Rohkeimmat kävelevät ylös

lähde: Wikipedia

Kuvia tuli napsittua melkoinen määrä ja niiden valitseminen blogiin oli äärimmäisen vaikeaa, siksi tämä kuvatulva. Alkuperäinen ajatukseni oli myös kuvata muutamia potretteja siellä, mutta unohdin vaihtaa putkea sen kaiken innostuksen keskellä. Eipä sitä muutenkaan tullut ajatelleeksi sen kummempia poseerauskuvia, kun maisemat olivat tällaiset. Tähän aikaan vuodesta siellä alkoi olla jo suht viileää, vaikka oltiin plussan puolella. Viima teki ilmasta selvästi kylmemmän.

Jos suuntaatte jonnekin lähistölle, niin suosittelen erittäin lämpimästi kokemaan tämän elämyksen. Reilu 60 euroa maksanut lippu oli jokaisen sentin arvoinen. 

travelzurich