Purentalihashieronta kokemuksia

Tänään kirjoittelen teille kokemuksistani purentalihashieronnasta. Tätä on toivottu moneen otteeseen ja palan itsekin halusta kirjoittaa tästä. Sen verran erityinen kokemus tai kokemukset ovat nämä käynnit purentalihashieronnassa olleet.

Alkuun minulla ei oikeastaan ollut mitään ennakko-odotuksia hieronnan suhteen, mutta pelkäsin sen sattuvan kovasti. Tämä tuntui myös olevan yleinen pelko teidän seuraajien keskuudessa. Muutamia villejä tarinoita olin minäkin etukäteen kuullut ja ne omalta osaltaan varmasti lisäsivät pelkoa. Käsi sydämellä voin kuitenkin kertoa, että minuun ei ole sattunut yhdelläkään hierontakerralla ja hieronta on aina edennyt omien toiveideni & kivunsietorajojeni mukaan. Omalla kohdallani alkutilanne oli sen verran huono, että lähdimme liikkeelle ekstravarovaisesti, mutta uskoisin, että osaavan hierojan käsissä sinuun ei satu sen enempää kuin muussa hieronnassakaan. Ja ainakin itselleni on aina sanottu, useampaankin otteeseen hieronnan aikana, että pitää sanoa, jos tuntuu liikaa 🙂

Tässä kohtaa on ehkä hyvä todeta, että purentalihashierontakokemukset vaihtelevat varmasti hyvinkin paljon riippuen tekijästä ja hierottavasta. Kaikki hierottavan lähtötilanteesta alkaen vaikuttavat siihen, miten ensimmäinen ja sitä seuraavat mahdolliset kerrat etenevät. Haluankin siis nyt korostaa, että puhun tässä vain omasta kokemuksestani ja nimenomaan käynneistäni hierojani Nea Mantilan luona, jolta sain myös suostumuksen esiintyä nimellä tässä julkaisussa.

Mutta aloitetaan tarina lähtötilanteestani, joka oli yhtään kaunistelematta karmea. Joulukuun puolessa välissäni selkäni, hartiani, kaulalihakseni, sekä itse purentalihakset olivat menneet niin pahaan jumiin, että pelkkä oleminen tuntui epämukavalta. Jumin lisäksi kärsin päänsäryistä, silmäkivusta, pistävästä kurkkukivusta ja yleisestä huonosta olosta sekä huimauksesta. Näiden päälle tai näiden vuoksi kärsin myös niistä paniikkikohtauksista, joten aikamoinen oire-coctail otsassa marssin ensimmäiselle käynnilleni Nean luo. Näin jälkeenpäin olen purkanut tätä vyyhtiä pikku hiljaa ja todennut, että mitä todennäköisemmin stressistä pahentunut bruksismi on ollut tässä se isoin tekijä. Paljon muitakin ongelmia ja epäkohtia arjessani on tässä matkan varrella “paljastunut”, mutta palataan niihin vähän myöhemmin.

Varatessani aikaa ensimmäiseen purentalihashierontaan kerroin jo puhelimessa Nealle surkeanpuoleisesta tilanteestani, jotta hänellä olisi jo aavistus siitä, minkälainen ihmisraunio hänen luokseen on tallustelemassa. Ensimmäiselle käynnille tallustelin muuten tunnin etuajassa, kun kävin niin ylikierroksilla. Lopulta oikean ajan koittaessa minua vastassa oli super mukavanoloinen ja reipas tyyppi. Reipas on sanana vähän kökkö, mutta en keksi siihen mitään muutakaan fiksua suomenkielistä sanaa. Itse tykkään kovasti reippaista tyypeistä, tiedättekö sellaisesti oma-aloitteisista, toimeentarttuvista ja rohkeista, melko ennakkoluulottomista. Tällainen tyyppi minulla oli myös viimeksi kätilönä synnytyssalissa ja se oli ihan parasta! Kun olen itse hajalla, kivuissa ja vähän eksyksissä, niin tuntuu, että tarvitsen tällaisen tyypin, joka on toki myös empaattinen ja mukava, mutta ennen kaikkea reipas! Minua saa ja pitääkin potkia vähän eteenpäin, koska sillä tavalla saan itseeni taas uutta puhtia ja selviän isommistakin haasteista.

Tämä joulukuinen olotila oli omanlaisensa haaste ja ennen tätä hierontaa olin käynyt jo mm. yleislääkärillä, kurkkulääkärillä ja akupunktiossa. Vaikka minulla ei ollut sen kummempia ennakko-odotuksia hierontaa kohtaan, niin jokin pieni ääni sanoi sisällä, että hei tästä voisi olla sinulle apua. Ensimmäisellä kerralla kävimme kattavasti läpi tilannettani. Arjen kompastuskiviä oli vähän joka osa-alueella aina huonosta työergonomiasta päivityksen tarpeessa olevaan sänkyyn sekä nukkumisasentoon. Taisin siinä hermostuneesti naurahtaa, kun tajusin miten pielessä niin moni pikkuasia oli elämässäni. En ole oikein koskaan kohdannut sellaista “nyt tarvitaan totaalinen elämäntapamuutos” – fiilistä ennen kuin nyt. Asioiden oli muututtuva, jos en haluaisi aloittaa ja jatkaa vuotta 2021 totaalisena ihmisrauniona.

Ensimmäisellä hierontakerralla Nea keskittyi tunnustelemaan tilannettani ja hieromaan ympäröiviä lihaksia. Se oli hyvä päätös ja lempeä lasku tähän hoitomuotoon. Perinteisestihän purentalihaksia hierotaan suun sisäpuolelta (joka tuli muuten pienenä yllätyksenä itselleni) ja toki myös ulkopuolelta, mutta niihin kajottiin vasta toisella hoitokerralla. Ennen kotiinlähtöä sain muutamia kotijumppaohjeita, joita aloitin varovasti tekemään heti seuraavana päivänä.

Kotijumpat koin alusta alkaen tosi hyviksi ja tehokkaiksi. Olin itse todella motivoitunut tekemään lähes mitä vaan oloni parantamiseksi, joten ei tarvinnut kahta kertaa miettiä tekisikö sitä annettuja kotijumppia vai ei. Toki paloin halusta päästä jatkamaan Nean kanssa ja joulun jälkeisinä välipäivinä koitti vihdoin seuraava hoitokerta. Sitä odotin hieman jännityksellä, koska tiesin, että silloin päästäisiin kokeilemaan myös sitä varsinaista purentalihastenhierontaa.

Yllätyksekseni se olikin paljon helpompi homma kuin olin odottanut. Toki se tuntui, mutta ei ollut mitenkään kamalaa. Lähinnä outoa ja hieman huvittavaa, kuten kuvista voi päätellä 😀 Nea kävi läpi neljä eri kohtaa molemmin puolin suussani tai itse asiassa vain kolme, koska viimeiseen paikkaan ei ensimmäisellä kerralla päästy. Se vaatii itseltäni pari harjoituskertaa, että pystyin hengittelemään ja rentoutumaan niin, ettei oksennusrefleksi yllätä. Alkuun ajattelin, ettei siitä tule yhtään mitään, mutta jo seuraavalla hoitokerralla saimme viimeiseenkin paikkaan pintakosketuksen. Nyt sitä pystyy jo kevyesti hieromaankin.

Edistystä on siis tapahtunut ja nyt viimeisimmällä eli neljännellä hoitokerralla totesimme, että purentalihakset alkavat olla jo aika vetreät. Tunne on täysin erilainen kuin silloin joulukuun puolessa välissä. Oikeastaan ensimmäinen sellainen ahaa-elämys tuli jo toisen hoitokerran jälkeen, jolloin olimme ensimmäistä kertaa hieroneet suun sisäpuolelta. Hieronnasta seuraavana päivänä koko kehoni valtasi todella euforinen olo. Tuntui, että pystyin pitkästä aikaa hengittämään vapaasti ja mitään paikkaa ei erityisemmin puristanut tai ahistanut. Se oli aivan paras tunne ja se on vain vahvistunut tätä seuranneiden hierontakertojen jälkeen sekä jäänyt yhä pysyvämmäksi.

Itse purentalihashieronnasta haluan vielä sanoa sen verran, että ainakin minun kohdallani se on ollut myös paljon muuta kuin tuota hassun näköistä sormien suuhun työntämistä. Lihaksia aina suun sisäpuolelta, niskaan ja kaulaan saakka on hieronnan lisäksi myös jumppautettu. Sanoinkin Nealle eilen, että minusta tämä tuntuu enemmän kuntouttavalta fysioterapialta kuin ehkä hieronnalta. Toki omat kokemukseni hieronnasta ylipäätänsä ovat aika vähäisiä, mutta jos mielikuva purentalihashieronnasta on se, että joku painelee ja hieroo vain sinua, niin omalla kohdallani tämä ei ainakaan pidä paikkaansa.

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Nea huomasin, että minulla on selvästi lihasheikkoutta vasemmalla puolella suuta (joka saattaa johtua mm. viime keväisestä pienestä leikkauksesta). Tätä lihasepätasapainoa ja nimenomaan vasenta puolta onkin pitänyt työstää ja jumppauttaa selkeästi oikeaa enemmän, mutta eteenpäin ollaan siinäkin menty. Myös alati lonksuvien leukojeni varalle on kehitelty erilaisia jumppia, joita teemme yhdessä hieronnan aikana sekä minä sitten yksin myös kotona peilin edessä. Sen lisäksi, että leukani lonksuvat, rahisevat ja aukeavat kuin vanha kirstu tapahtuu niissä myös toispuoleista liikettä avatessa. Kaikkia näitä yritämme nyt vielä jumppauttaa, sen mitä pystymme. En tiedä tulenko koskaan pääsemään kaikista leukavaivoista eroon, mutta tähän saakka tehdyt huimat harppaukset antavat kyllä uskoa siihen, että vielä on jotain saavutettavissa.

Alkuun Nea suositteli, että kävisin hänen luonaan ainakin sellaiset viisi kertaa viikon välein ja ensi kerralla olisi luvassa nyt se viides kerta. Omasta mielestäni olemme jo ylittäneet odotukset, mitä näiden hoitokertojen aikana voimme saada aikaan, koska en rehellisesti edes tiennyt, mitä tältä odottaisin. Olen kuin uudesti syntynyt ihminen ja päätös varata se ensimmäinen hieronta-aika oli heittämällä viime vuoden paras. Toki olen tässä ohella tehnyt paljon muitakin elämäntapamuutoksia kotona ja ne ovat varmasti edesauttaneet olon paranemista. Hyvä olo ja hyvinvointi ovat niin kokonaisvaltaisia asioita, että on hullua ajatella, että vain yksi asia korjaisi minun tapauksessani kaiken. Jo tässä parissa viikossa on taas huomannut, miten moni asia vaikuttaakaan toiseen. Mutta onneksi samalla tapaa kuin se lumipallo lähtee vyörymään niiden negatiivisten asioiden kanssa, lähtee ne positiivisetkin asiat kerryttämään lisää positiivisia asioita. Esimerkiksi se, että sain hieronnan avulla pois sen pahimman ahdistuksen tunteen auttoi minua pääsemään taas kiinni liikunnan pariin, joka puolestaan tukee nyt sitä, että tulokset näistä hieronnasta on pysyvämpiä. Aion vielä jatkaa Nean kanssa ainakin muutamat hoitokerrat ja katso miten siitä sitten eteenpäin. Nyt tärkeintä on se, että avaimet parempaan oloon ovat omissani käsissäni ja tiedän miten toimia, jos takapakkia vaikka tulisi.

Tästä postauksesta piti tulla pieni esittely siitä mitä purentalihashieronta pitää sisällään, mutta se rönsyilikin melkoiseksi tarinaksi. Jos jokin oleellinen fakta jäi itse hieronnasta puuttumaan tai joku asia muuten vain tähän liittyen mietityttää, niin laittakaahan rohkeasti kysymyksiä. Vastailen niihin itse parhaani mukaan tai konsultoin Nealta 🙂

XOXO
signature

What do you think?

6 Comments
  • Malla
    January 14, 2021

    Mahtavaa että oot saanut apua! Mua kiinnostaisi, että ootko hommannut ja käyttäny kiskoja myös? Ite just kamppailen niiden kans.. Huomaan toimivan tosi hyvin siinä mielessä että leuat ei oo niin jäykät aamuisin, mutta sit aina kipeytyy joku hammas 🙈 aina jostain puristaa ne

    • kaisaturunen
      January 15, 2021

      Heippa! Päätin, että en vielä hanki kiskoja, koska moni sanoi, että alussa saattaa suu/leuat kipeytyä lisää ja tilanne oli joulukuussa niin toivoton, että lisäkipu ei houkutellut 😀 Menen varmaan tässä alkuvuodesta nyt vielä konsultaatioon ja mietin kiskojen hankkimista. Viimeksi joulukuussa hammaslääkäri tosin sanoi, että voi olla, etten pysty todella voimakkaan oksennusrefleksin vuoksi niitä pitämään (olen pari kertaa nyt kokeillut sellaisilla apteekin omilla). Siitäkin syystä vähän mietityttää. Juuri nyt olen kuitenkin tyytyväinen tähän hoitomuotoon ja voi olla, että pääsen hampaiden yhteenpuremisesta jonkin verran eroon, jos saan stressitasot alas ja lihastasapainon suussa parempaan kuntoon 🙂

    • Lena
      January 18, 2021

      Mulla auttoi valtavaati myös ultralla tehtävä hoito samantyyppiseen vaivaan. Vinkkinä tämä, jos et ole tutustunut. Tsemppiä!

      • kaisaturunen
        January 19, 2021

        Hei en olekaan kuullut 🙂 Kiva kun jaoit tämän! Kiitos!

  • Miia
    January 15, 2021

    Kärsin myös aivan hirveistä päänsäryistä ja sattumalta huomasin instassa tuon purentalihasten hieronnan. Jo ensimmäisestä kerrasta olo helpotti. Päänsärky oli poissa! Menen ehdottomasti uudestaan, vaikka kokemus oli kivulias. Tämä oli kuitenkin oma valintani. Hieroja kysyi monta kertaa tuntemuksiani ja olisi varmasti tehnyt pyynnöstä kevyemmän hoidon.

    • kaisaturunen
      January 15, 2021

      Hei mieletöntä kuulla, että sait apua myös 🙂 Mullakin se joo tuntui, mutta ei missään kohtaa ollut kauhean kivulias. Toki tässä kuten kaikessa muussakin kipu on suhteellinen käsitys ja kaikki kokevat sen eri tavalla 🙂 Asennoitumisella on varmasti iso merkitys myös. Itse en jotenkin odottanutkaan, että tämä olisi mitään pikku sivelyä, niin ei se sitten tuntunut sen kummemmalta. Myös halu saada ihan oikeasti apua oli niin kova ja kivut tätä ennen karmivat, joten ehkä tämä oli sitten pientä verrattuna siihen 😀 mene ja tiedä, mutta todella kiva kuulla, että olet saanut avun myös ja kiitos kun tulit vielä kommentoimaan siitä tänne <3

Previous
Uutta sänkyä etsimässä
Purentalihashieronta kokemuksia