*Yhteistyössä Sisutuotteet
Kjarkur
on islantia ja voidaan kääntää suomeksi sanalla sisu. Sisusta ja Islannista on puhuttu viime päivät. Mitä ihmeitä tuo sisäinen tahdonvoima ja sinnikkyys voikaan saada aikaan? Sen avulla voi siirtää vuoria tai Islannin tapauksessa jalkapallon mahtimaan Englannin pois sensaatiomaisen suorituksen tieltä.
Vaikka ero sisukkuun ja pitkäjänteisyyden välillä on häilyvä, koen itse olevani vain ensimmäistä. Pitkäjänteisyys ei todellakaan ole vahvuuksiani ja usein kaipaisinkin tekemisiini lisää malttia. Sisua sen sijaan sisälläni pihisee ja on pihissyt aina. Lapsesta saakka muistan saaneeni kehuja siitä miten sisukas olen. Monesti kehut ovat liittyneet nimenomaan urheilusuorituksiin tai sinnikkyyttäni on verrattu kokooni. Pienestä olemuksesta huolimatta olen kuulemma yllättävän sisukas tyyppi.
Vaikka fyysinen sinnikkyys on arvostettavaa, itse arvostan suuresti myös sitä, miten sisukas olen henkisesti. Tietyt elämänkokemukset ovat lujuuttaneet mieltäni, mutta uskoisin olevani ihan perusluonteeltanikin hyvin sisukas. Minua ei pienet eikä kovin suuretkaan vastoinkäymiset yleensä lannista.
Minulta kysytään usein onko bloggaaminen henkisesti rankkaa. Onhan se tietyllä tapaa, mutta kaikki on loppupeleissä kiinni myös bloggaajasta itsestään. Kuinka hyvin ja itselleen sopivalla tavalla hän on onnistunut rajaamaan arkaluontoiset asiat pois blogista ja kuinka herkästi hän reagoi mahdolliseen negatiiviseen kommentointiin sekä keskusteluihin.
Itse olen välttynyt aika hyvin näiltä negatiivisilta ryöpytyksiltä ja suurin kiittäminen siitä on varmasti teitä ihania lukijoita. Te osaatte muotoilla ne negatiivisetkin kritiikit niin järkevästi ja asiallisesti 🙂 Mutta jos näitä ei niin onnistuneita kommentteja olisi tullut, niin aika rumasti olisi pitänyt sanoa tai kommentoida, että olisi saanut minut lannistumaan.
Luonteen lujuudesta ja henkisestä sekä fyysestä periksiantamattomuudesta minua inspiroi tänään puhumaan kesäkuun alussa lanseeratut Sisutuotteet. Tuotteiden runsaan proteiinimäärän ja vastaavasti matalien hiilaritasojen ansiosta ne sopivat hyvin nimenomaan treenaajan välipalaksi, mutta miksei myös muillekin hyvinvoinnista kiinnostuneille. Ne eivät sisällä lainkaan lisättyä sokeria, joten näitä on voinut hyvillä mielen tarjota myös lapselle. Minin lemppari taitaa olla tuo kuvissa näkyvä mustikka-acai-rahkajuoma, kun taas itse tykkäsin kirpeiden hedelmien ystävänä sitruuna-passionhedelmämausta. Ehkä nämä Sisutuotteet ovat salaa ajautuneet myös niiden islantilaisten vaihtopenkille, kun peli näyttää kulkevan niin poikkeuksellisen upeasti 😉
Tinka
June 29, 2016Sun blogi on noussut ihan suosikikseni, vajaan kolmen vuoden ajan olen varmaan seuraillut ja tuntuu että tämä paranee vaan koko ajan! Kuvat ovat aina mahtavia kuten tässäkin, riippumatta kuvaajasta; luulen että editoijana teet ison työn että kuvat näyttää aina kivoilta sekä osaat poseerata ja keksiä kivoja ideoita kuviin. Pidän myös siitä, että kerrot omia ajatuksiasi ja kirjoitat omasta arjestasi. Näitä samoja elementtejä on muissakin blogeissa, mutta jotenkin ehkä susta vaan huokuu sellainen energia ja olet senkaltainen tyyppi joka vetoaa muhun.:) blogin perusteella ainakin. Jatka samaan malliin!
Yksi ainut asia mikä häiritsee tässä kuten muissakin trendejä seuraavissa blogeissa on se miten ruokaesittelyissä kaikilla on ne samat smoothiet, nyt smoothiebowlit, ja avokadoleivät..itse en noista muotiruuista piittaa mutta makunsa kullakin ja ne ohjeet voin vaan hypätä yli. Onhan sulla muitakin ruokaohjeita, mutta ne taasen menee monesti hifistelyn puolelle (omasta näkökulmastani) jota en itse pikkulasten äitinä harrasta. Jos yhden toiveen voisin esittää niin jos on ideoita helppoihin arkiruokiin ihan perusraaka-aineista niin ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan!
Kaisa
June 29, 2016Olipas kauniita sanoja <3 erityisesti mieltä lämmittää aina valokuvakehut, koska niihin käytän suurimman osan postausten teko ajasta. Oma persoonallinen editoinnin jälkeni varmasti näkyy kuvissa ja sen takia on ehkä vaikea arvata, kuka kuvat on ottanut. Pyrin tekemään niistä aina minun ja blogini näköisiä ja siten se editoiminenkin menee lähes aina samalla kaavalla 🙂 Siinäkin on tullut kehitystä parissa vuodessa ihan huimasti ja oma opiskelun haluinen luonteeni vaan janoaa lisää, heh!
Ja mitä noihin ruokajuttuihin tulee, niin täytyy ehkä yrittää joskus kuvata niitä perusruokia, joita meillä tehdään 95% ajasta. Itsekään en ole mikään älytön trendien perässä juoksia, vaikka smoothiebowliet ja avokadoleivät ovatkin suurta herkkuani. Superfoodeista tai erilaisista maidottomista yms dieeteistä en niin välitä, joten ihan perusruokaa täällä pääasiassa syödään. Kuvattavien ruokien ulkonäköön panostan jonkin verran, joten ehkä sekin välillä antaa olettaa, että kyseessä olisi vaikeampikin ruoka? En sitten tiedä 🙂 Mutta joka tapauksessa, otan tästä aiheesta kopin. ps. jos nämä eivät ole osuneet silmiisi niin tässä pari helppoa ja kivaa ruoka-ohjetta kesään: http://simoda.fi/kesaruokaa-x4/ ja http://simoda.fi/nopeat-ja-helpot-tonnikalapihvit/
H
June 29, 2016Ootpas jaksanut panostaa tähän postaukseen!
Kaisa
June 29, 2016Varmaan sisujuoman ansiota 😀