Ajattelin tähän asukuvien yhteyteen höpötellä hieman omasta elämästäni. Välillä minulle tulee kyselyitä mitä oikein teen päivisin; opiskelenko? käynkö töissä? Yhdellä lauseella vastattuna opiskelen edelleen. Kirjoitin syksynä pienen pätkän siitä, miten olin hetkeksi laittanut koulun jäihin. Syynä oli oma terveydentilani, joka ei silloin ollut ihan mallillaan.
Toivuttuani syksyn sairasteluista aloin pikku hiljaa ennen joulua pääsemään taas normaaliin arkivauhtiin. Koulu on minulla nyt siinä vaiheessa, että kurssit on käyty, harjoittelut tehty, mutta opinnäytetyö puolitiessä. Sen tekeminen jäi minulta kesällä kesken ja aikomukseni valmistua syksyllä tyssäsi siihen. Nyt puurran sitä päivisin ja minulla on uusi tavoite valmistua keväällä. Itsevarmana sanon, että näin tulee myös tapahtumaan.
Opiskelujen ohessa teen edelleen samaa sivutyötä, mitä ennenkin, eli tätä blogia. Se, mitä tulen tekemään valmistuttuani, on vielä arvoitus minulle itsellenikin. Tällä hetkellä tärkein prioriteettini on pysyä terveenä ja saada koulu loppuun. Ehdin tässä vielä hetken aikaa miettiä tulevia ja ainakaan minulle se ei olisi kova kolaus, jos en heti pääsisi tekemään sitä “unelmatyötäni”. Syksyn sairastelut johtuivat osittain äärimmilleen paisuneesta stressistä ja meikäläisen suorittajaluonteesta. Nyt on sitten kantapään kautta opittu, ettei ole tarpeellista ottaa tätä elämää niin kauhean tosissaan. Mitä sitten, jos elelet vuoden ajan elämästäsi vähän niin ja näin. Olen sitä mieltä, että jos saat elätettyä itsesi ja olet itse tyytyväinen tilanteeseen, niin anna mennä. 
En nyt rohkaise ketään heittäytymään laiskaksi ja lopettamaan työnsä tai koulunsa. Rohkaisen vain ajattelemaan, että kaikkea ei tarvitse välttämättä tehdä tänään, eikä huomennakaan. Tänään oli esimerkiksi yksi talven kauneimmista päivistä, joten oli ihan okei käydä ulkona nauttimassa aurinkoisesta säästä ja pitää pieni tauko koneella näpyttelemisestä.
Kuvissa siis päivän rentoa asua, jossa pyörähdin kaupassa ja fiilistelin tuota edellä mainittua upeaa keliä. Toivottavasti loppuviikosta saataisiin myös nautti auringon paisteesta!
Ida
January 17, 2013Toi takki on aivan ihana! Muistan kun näin sen ekaa kertaa täällä ja se jäi heti niin kovasti mieleen, että etsiskelin hieman vastaavaa seuraavilla second hand reissuilla. Löysinkin vähän samantyylisen, mutta kyllä se vähän jää jälkeen tästä sun omistamasta:)
Casey
January 17, 2013🙂 kiitos, toi oli kyllä hauska löytö. Se on aika erilainen, mitä mun muut takit, mutta tuo juuri sitä kivaa vaihtelua!
Ellen
January 17, 2013Niin ihanasti ja todenmukaisesti kirjoitettu!Itse olen hieman samassa tilanteessa,turha yrittää kerralla kaikkea ja välillä on hyvä hengähtää (opiskelu työn ohella on tällä hetkellä jäissä ja mietintä myssyssä odottamassa päivää parempaa) mutta ei stresssiä! 🙂
Olisi pieni postaustoive;farkkutakki ja keväinen mekko/tunika.Miten ne yhdistäisi kivasti,näytä mallia 😉 ja ne sinun vagabondin kiiltonahka nilkkurit on niin ihanat,laitoin hieman samanlaiset tilaukseen:)
Casey
January 17, 2013Postaustoive kirjattu ylös 🙂 eiköhän mulla joku farkkuhame&mekko yhdistelmä tule, kunhan kelit alkaa vähän lämmetä! Niin ja kiitos 🙂
Kikka
January 18, 2013Kiitos ihanasta tekstistä! Itsellä todettiin myös sairaus ennen joulua, joka oli oireillut jo pidemmän aikaa enkä ollut vain ottanut sitä tosissani. Pääsyynä stressi, jota en silloin edes ymmärtänyt potevani. Tuntuu välillä niin hankalalta koittaa ottaa rennosti ja vain nauttia elämästä, kun ympärillä pyörii niin paljon ylisuorittavia ja kiireisiä ihmisiä. Siihen menee itsekin niin huomaamatta mukaan. Sairastuminen antoi lopulta myös minulle eri asennetta tähän elämiseen ja tästedes pyrin ajattelemaan sitä omaa hyvinvointiani ennen kuin vertaan itseäni toisiin ihmisiin ja heidän työsuorituksiin. Tämä tekstisi antoi tsemppiä entistä enemmän. Elämä ei tosiaan ole niin vakavaa :). Aurinkoista viikonloppua!
Casey
January 20, 2013Ei olekkaan, ihanaa viikonloppua sinullekin (vasta näin sunnuntaina :D).
Emppu
January 18, 2013Apua tuo paita ! En yhtään muista, onko asia käynyt ilmi aikaisemmista postauksista, mutta mistä mahtaa olla peräisin?? 🙂
Olen tainnut aikaisemminkin sinulle asiaan liittyvää kommentoida, mutta itseäni auttoi suorituskeskeisestä elämästä irtaantumisessa sen tajuaminen, että se on _vain yksi_ tapa elää ja määritelty tavoitelluksi vain tätä elämää elävien keskuudessa. Kuvitelma siitä, että tehokkuus ja ylisuorittaminen olisi ihailtava piirre onkin vain omassa päässä. Onneksi itselleni on sattunut elämään niitä “laiskempia” ja silti älykkäitä ja ihailtavia ihmisiä, jotka nauravat aamukahdeksan salitreenille ja kalorien laskemiselle – ja ovat saaneet minutkin tajuamaan, että näinköhän minäkin eläisin mielummin elämää, joka on miellyttävää. Ihanaa viikonloppua! 🙂
Casey
January 20, 2013Paita on Mangosta 🙂 ja kiitos taas ihanista sanoista, enköhän minäkin tämän asian pian sisäistä!
Maria
January 19, 2013Hyvä teksti ja oot ihan oikeassa siinä, että kyllä se oma hyvinvointi on tärkeä juttu. 🙂 Elämästä pitää nauttiakin eikä vain suorittaa sitä.
Laura
January 19, 2013Ihana toi sun paita! 🙂 Niinkuin Emppukin on kysellyt, niin mistä tämä paita mahtaa olla? 🙂
Casey
January 20, 2013Mangon aleista 🙂 kiitos!