Viikon aikana olen…

juonut ihan luvattoman monta kupillista teetä. Olen aika valikoiva teen suhteen ja oikeastaan vain sitrushedelmien tai mintun makuiset maistuvat minulle. Teetä on näinä harmaina ja koleina päivinyt tehnyt mieli ennätys paljon. Niin paljon, että pakko nyt keskeyttää tämä postaus heti alkuunsa ja hakea kupillinen ennen kuin voin jatkaa 😀

siivonnut jälleen kerran tyttöjen vaatekaapin perusteellisesti. Pieneksi jääneiden vaatteiden määrästä kyllä aina viimeistään tajuaa, miten aika rientää. Taas sai laittaa kiertoon ison kassillisen pientä vauvanvaatetta ja isommalta tytöltäkin lähti iso pino pois pieneksi jääneitä. Enää en ole säästänyt minin vaatteita kuopukselle ihan muutamia spesiaalijuttuja lukuunottamatta. Huomasin jossain vaiheessa, että vaatteiden säilyttäminen laatikoissa vuosi tolkulla on ensinnäkin aika työlästä ja kaiken kukkuraksi vaatteet tuppaavat vähän nuhjuuntua siellä. Luovutin siis suosiolla, myös siitä syystä, että isomman lapsen vaatteet, joita ahkerammin ja huomattavasti pidempään käytetään, eivät enää ole niin hyvässä kunnossa, että niitä kannattaisi edes säilöä. Vauvanvaatteet ovat asia erikseen ja niitä olikin runsaammin säästössä, mutta mitä isommaksi kuopus kasvaa, sitä vähemmän on enää isosiskon vanhoja vaatteita tallella. Tämän vuoksi olen…

vilkuillut netistä uusia vaatteita erityisesti nuoremmalle. Esikoisen kanssa sitä aina lähdettiin kauppaan asti ostamaan uusia sopivia vaatteita, mutta nyt kahden lapsen kanssa olen kokenut helpommaksi ostaa joko nettikaupasta tai Facebookin kierrätysryhmistä. Nuoremman suhteen ei tarvitse vielä yhtään murehtia siitä, etteikö valitsemani vaatteet kelpaisi, mutta isosisko on alkanut jo selkeästi osoittaa merkkejä omasta vahvasta tyylitajustaan kertomalla minkälaisiin vaatteisiin haluaisi milloinkin pukeutua. Tästä hyvänä esimerkkinä bodymallinen yläosa (joka ei kuitenkaan ole jumppapuku). Mini on haaveillut sellaisesta jo pitkään ja nyt lupasin, että voisimme bodyn hankkia. Mistä lie saanut päähänsä, että sellainen olisi hieno. Nyt on body kuitenkin tilattu ja jännityksellä jo toinen odottaa, että paketti saapuisi.

käynyt taas koristreeneissä. Muutama viikko takaperin päätin vetää parin vuoden tauon jälkeen koriskengät jalkaan ja aloittaa kevyesti pelailemaan. Tarkoituksena oli alkuun vain saada joku viikottainen, peruslenkistä poikkeava treeni kalenteriini, mutta pian huomasinkin jo luvanneeni maksaa linsenssin ja osallistua ihan virallisiin peleihin. Vähän vielä mietityttää miten ne mahtuvat muutenkin tiukkaan kalenteriini, mutta toisaalta taas olen niin täpinöissäni, koska tämä on minulle sitä parasta vastapainoa niin pikkulapsiarkeen kuin työhönikin.

hamstrannut uudesta lähiLidlista pussillisen kaurasydänleipiä ja syönyt ne kaikki yksin. Kuinka moni tietää mistä leivistä puhun? Ne paistopisteen kaurasydämet ovat ehkä maailman parhaita leipiä. Varsinkin paahdettuna ja Kuusamon Juuston Goudalla päällystettynä. Kaurasydänten lisäksi tuo edellä mainittu juusto on aivan parasta arkijuustoa ja olen siihen pahasti koukussa. Parasta on ettei kukaan muu meidän perheessä näistä välitä, joten saan herkutella niillä ihan itsekseni 😀

ollut siskolla yötä tyttöjen kanssa. Siskolla on ihana pieni asunto Helsingin keskustassa, jonne me juuri ja juuri mahdumme vauvan retkisänkyineen yökylään. Alkuviikosta vietimme siellä yhden yön, kun minulla oli työjuttuja sekä tiistaina että keskiviikkona. Päätin yhdistää työn ja huvin ottamalla tytöt mukaan. Sisko hoiti lapsia tiistain työjutun ajan ja keskiviikkona otin sitten molemmat mukaan rentoon pressitilaisuuteen, kun sisko suuntasi kouluun. Työjuttujen lomassa teimme jo vähän etukäteen syyslomalle suunniteltuja juttuja. Kotkassahan syysloma on vasta ensi viikolla, kun ilmeisesti ainakin pääkaupunkiseutu lomaili tämän viikon. Sen kyllä huomasi poikkeuksellisesta vilinästä Stockan yläkerran ravintolassa ja HopLopissa, joka oli näin syysloma-aikaan äidin silmissä lähinnä elävä painajainen. Onneksi sieltä selvittiin ja omaa kauhua lievensi tyttöjen ilo. Myös kuopus on oppinut nyt liikkumaan sen verran, että oli aivan haltioissaan HopLopin “pienten puolesta” ja meni taitavasti pehmeitä rappuja ylös ja laski siskon sylissä liukumäistä. En malta odottaa sitä, että he yhdessä kirmaavat kiipeilemään 🙂

&Other Stories farkut / Lindex neule / H&M pipo

käyttänyt tytöt päiväkodin valokuvauksessa. Minin päiväkodissa oli perjantaina valokuvaus ja päätimme nyt ensikertaa ottaa sisaruskuvan. Tilanne oli juuri niin koominen ja liikuttava kuin osasin odottaa. Liikuttavan hetkestä teki isosiskon ylpeys, joka oikein paistoi minin kasvoilta pidellessä pikkusiskoa sylissä. Kuopus sen sijaan laittoi peliin kaiken huumorinsa, kuten yleensä. Kiemurteli ja virneili tapansa mukaan. Näin kuvaajan näytön ruudulta, että yhtäkään “täydellistä” kuvaa, jossa molemmat hymyilisi ja katsoisi kameraan ei saatu, mutta ei niitä lähdetykään hakemaan. Saatiin juuri sitä mitä haluttiin, eli läjäpäin ihanan aitoja tilannekuvia tästä huikeasta parivaljakosta. En malta odottaa, että saan nähdä koevedokset valituista kuvista.

käynyt teidän seuraajien sekä muiden vaikuttajien kanssa hyvää keskustelua mainoslahjojen tarpeellisuudesta näin herran vuonna 2019. Aihe nousi pinnalle IG-storystäni toissapäivänä ja sen jälkeen olen keskustellut yksityisviestein aiheesta todella monen kanssa. Erittäin hyviä ja mielenkiintoisia ajatuksia sekä kehitysehdotuksia on noussut näissä esille. Pressilahjojen lisäksi monet teistä ottivat esille myös sen tosiasian, että ihan julkisiinkin tapahtumiin ym. tuotetaan todella paljon ns. turhaa mainostavaraa, josta voitaisiin varmasti luopua ja käyttää ne resurssit paremmin. Lahjat voisi jättää kokonaan pois tai mikäli niitä tuotetaan ja varataan osallistuville, olisi hyvä kysyä jo etukäteen halukkuutta ottaa se vastaan. Jos itse tilaisuudessa kieltäydyt vastaanottamasta mainoslahjaa, ei se poista sitä tosiasiaa, että se on jo sinulle varattu ja olemassa. Tämä mainoslahjojen kohtalo ei välttämättä tunnu maailman suurimmalta muutoskohteelta tässä maailmassa, mutta se on mielestäni yksi sellainen pieni asia, johon saisimme halutessamme helposti muutoksen. Ja niitä pieniä muutoksia tarvitaan ihan yhtä lailla kuin niitä suuriakin.

kuvat: Sara Vanninen, editointi: minä

outfitstyle