Tyhmä Korona

Posted on

“Se koronavirus on niin tyhmä, niin niin tyhmä!”

“Niinhän se on, rakas”

Tämä keskustelu käydään nykyisin päivittäin esikoisen kanssa ja se kiteyttää hyvin sekä hänen että myös omat fiilikseni. Olo on ollut jo monta päivää turhautunut. Töihin on vaikea keskittyä ja useampina päivinä huomaan vain tuijottavani tyhjää kirjoituskenttää miettien, että mitähän järkevää tässä hetkessä nyt sanoisi. Sitä haluaisi tuottaa kivaa sisältöä ja ehkä antaa jotain muuta ajateltavaa, mutta luovuuslukko on iskenyt pandemian myötä pahemman kerran ja sen auki saaminen tuntuu jotenkin todella työläältä.

Tämä ei onneksi ole maailman vakavin asia todellakaan, mutta halusin sen ääneen sanoa, jos joku vaikka kummastelee siellä verkkaista postaustahtiani. Luovuuslukon lisäksi on kieltämättä ollut hieman haastavaa ylipäätänsä keskittyä ja tehdä töitä, kun lapset ovat kotona koko ajan. Nuorimmainen toki nukkuu vielä yhdet parin tunnin päikkärit päivässä, mutta silloin esikoinen on useimmiten hyvin vaativalla tuulella (en tosin ihmettele). Onhan tämä hänellekin vaativaa aikaa. Empä osannut aavistaa, että viime vuoden “kokopäiväleikki”, yritys yhdistää yrittäjyys vauva-arkeen, jatkuisi myös tänä keväänä. Ja vielä entistä haastavampana. Tämän piti olla jo sitä aikaa, kun minullakin olisi viikossa pari puhdasta työpäivää. Yrittäjäjunaan oli tarkoitus laittaa uudelleen vauhtia ja hommien lisääntyä tasaisen varmaan tahtiin. Sen sijaan olen nyt viettänyt suurimman osan keväästä kotona neljän seinän sisällä ja näin tulen tekemään myös seuraavat viikot sekä mahdollisesti kuukaudet. Erilainen kevät tosiaan, Koronakevät 2020.

Mutta vaikka työn osalta hommat sakkaa ja sekä minulla että miehelläni yritystemme liikevaihto on kaikkea muuta kuin nousukiidossa, on tästä tilanteesta pakko löytää myös jotain hyvää, että järjissään pysyy. Mieheni hokeekin päivittäin lausahdusta “Never let a good crisis go to waste”, jonka ilmeisesti alunperin on lausunut Winston Churchill. Tuo lainaus korostaa hyvin sitä, että kriisi (näin hirveäkin) voidaan kääntää hyväksi tilaisuudeksi esimerkiksi oppia jotain uutta. Kriisit voivat auttaa löytämään uusia toimintatapoja. Sellaisia, joita et ennen tätä ollut edes huomannut tai harkinnut. Kriisit voivat avartaa mielikuviasi monista asioista sekä auttaa tekemään valintoja, jotka koit ennen mukamas liian haastaviksi. Monesti kriisin keskellä priorisointi ja päätöksen teko on helpompaa sekä nopeampaa. Silloin on myös helpompi iloita pienistä asioista. Arkisista tapahtumista, jotka muuten vilahtavat ohi automaation lailla.

Tästä ajatuksesta olen itse saanut voimaa, kuten myös siitä, että on ihan ok antaa mielialan heitellä nyt hieman herkemmin. Valehtelisin, jos sanoisin, ettei tilanne ahdista tai pelota minua yhtään. Totta hemmetissä se pelottaa jonkin verran, mutta luultavasti ihan järkevissä määrin. On ehkä hyvä pelätä vähän, kuin olla täysin peloton ja kuvitella, ettei viruksesta olisi vastusta. Pelolle ja ahdistukselle ei kuitenkaan ole hyvä antaa liikaa valtaa ja tilaa. Itse olen todennut parhaaksi keinoksi sulkea kaikki informaatiovälineet ja keskittyä lapsiin niinä hetkinä, kun uutistulva ja surun sävyttämät viestit maailmalta meinaavat ahdistaa pahemman kerran. Lapset ovat nimittäin tällaisessa tilanteessa meitä aikuisia taitavempia. He näkevät ilman kriisejäkin ne pienet arkiset asiat ja iloitsevat niistä aidosti.

Lasten vilpitön onnellisuus ja kasvoilta paistava hymy tekevät jokaisesta hetkestä paremman, vaikka koronauutisvyöry yrittääkin hyvää fiilistäni horjuttaa. Varsinkin meidän nuorempi tyttö, joka elelee toista elinvuottaan autuaan tietämättä maailman menosta, on ollut viime viikkoina iso energian ja ilon lähde. Hän riemastuttaa päivittäin hullunkurisilla tempuillaan, joita hän esittää meille kuin tietäen, että tätä juuri tarvitsemme tällä hetkellä eniten. Isompaa tyttöä välillä harmittaa isot muutokset hänen arjesssaan, mutta 1-vuotiaan silmissä tämä on yhtä juhlaa. Koko perhe on kotona koko ajan, parasta.

Tuosta 1-vuotiaan onnellisesta ajatuksesta, sen ainutlaatuisuudesta ja hienoudesta yritän pitää kiinni. Koska ihan rehellisesti, kuinka usein tällainen mahdollisuus tarjoutuu? Jos kevät olisi ollut koronaton olisimme varmasti mieheni kanssa tehneet töitä enevissä määrin ja kesälomat olisivat jälleen kerran kutistuneet viikkoon tai kahteen. Nyt koronan keskellä elämme kuin ikuista sunnuntaita päivästä toiseen. Toistelen itselleni, että tämä on hyvin poikkeuksellista ja hienoa (!), vaikka välillä se oman ajan sekä työkuvioiden mutkistuminen sapettaa. Fakta on kuitenkin se, ettei todellakaan jokaisessa perheessä ole mahdollista elää samalla tavalla tässä pandemian alla ja se saa minut entistä nöyremmäksi asian edessä. Joten ennen kuin valitan seinien kaatuvan päälle, muistutan itseäni siitä, miten hienoa tämä on ja mietin, minkälainen muisto tästä jää lapsille. Me aikuiset ehkä muistamme tämän ajan poikkeusoloina rajoituksineen päivineen, mutta lapsille tämä on ollut pitkä ainutlaatuinen loma perheen kanssa. Esikoisen sanoja lainaten; hänen suuri unelma on käynyt toteen.

ps. Löysin nämä kuvat arkistosta, lomamuistot tyttöjen kanssa on juuri sopivan keveää vastapainoa jälleen kerran hieman painavalle sanalle :)

Selviytymisopas: pikkulapset + pandemia

Posted on

Päivät kotona venyvät nyt viikoiksi ja se alkaa näkyä ainakin täällä meillä satunnaisena pinnan kiristymisenä sekä “seinien kaatumisena päälle”. Tilannetta helpottamaan olen yrittänyt ideoida uutta monipuolisempaa tekemistä sekä rytmittää päiviä paremmin, vaikka suoraan sanottuna tarkat päivärytmit ovat minulle melkoinen kirosana. Olen luonteeltani aika luova, taiteellinen tapaus ja sen vuoksi tarkkojen päivärytmien sijaan tykkään mennä enemmän fiiliksen mukaan ja soveltaa. Mieheni on onneksi (!) tässä kohtaa minun vastakohtani ja olenkin suosiolla antanut hänen tietyllä tapaa johdattaa arkipäiviä. Häneltä tarkempi aikataulutus sekä sen noudattaminen luonnistuu, kun taas itse olen parempi esimerkiksi keksimään uutta, hauskaa tekemistä.

Näinä haastavina aikoina lapset kaipaavat molempia. Kun arkirutiinit ovat heittäneet kärrynpyörää, tarvitaan jotain pysyvää sekä turvaa tuovaa, kuten aikatauluja. Mutta koen, että pelkillä aikatauluilla tästä ei selvitä. Ahdistava ja pelottava uusi tilanne voi nimittäin myös latistaa tunnelmaa niin pahasti, että vaaditaan jotain kannustavaa ja ehkä normaalista poikkeavaa hauskaa toimintaa. Tällaiset ekstrajutut saavat sekä isojen että pienten mielen kohoamaan ja niistä on jo nyt tullut meille iso henkireikä.

Näillä keinoin pyrimme itse pysymään jokseenkin järjissämme, mutta pitämään myös lapset tyytyväisinä. Kuopus ei juuri ymmärrä tilanteen päälle, mutta hän kaipaa juurikin niitä rutiineja ja sen vuoksi pyrimme esimerkiksi ulkoilemaan kahdesti päivässä sekä pitämään muutenkin yllä päiväkodeille tyypillistä aikataulua ainakin arkipäivinä. Isomman tytön kanssa rutiineja tarvitaan toki myös, mutta enemmän haasteita hänen kanssaan on nyt tuottanut harrastusten, eskarin ja leikkitreffien jääminen pois kuvioista. Ajoittain niistä aiheutunut tuska on purkautunut lohduttomana itkuna ja tätä tilannetta on pitänyt yrittää selventää kuusivuotiaalle. En tiedä onko siellä joku muu äiti tai isä joutunut samaan tilanteeseen, mutta jos on olisi kiva kuulla, miten te olette näitä asioita käsitelleet yhdessä lasten kanssa? “Tyhmä Korona” on kuulemma pilannut kaiken (niin kuin onkin), mutta sen selittäminen ja avaaminen eskari-ikäiselle tuntuu välillä todella haastavalta.

Keskustelemisen lisäksi tämän ison pienen tytön elämää on yritetty helpottaa palauttamalla edes jotain hänen normaaliin arkeensa kuuluvia palasia takaisin uudella tyylillä. Eskarin virkaa on saanut toimittaa päivittäiset tehtävät (kiitos vaan serkulleni, joka toi ekan luokan kirjoja meille, ne ovat olleet hitti!!). Harrastusten osalta futis on ollut helppo järjestää isän kanssa pallopelejä pelaillen ja voimistelu taas omalla tramboliinilla, lähileikkipuiston kiipelytelineillä sekä kotona patjan voimin. Kaverit tai siis niiden puuttuminen ovat olleet ehkä se suurin murheen aihe. Siskosten viiden vuoden ikäero on tässä kohtaa harmillinen juttu, sillä varsinaista leikkiseuraa heille ei toisistaan vielä ole, vaikka he ihanasti päivän mittaan useampaan kertaan yhdessä toimivatkin. Isompi tyttö kuitenkin kaipaa kovasti omanikäistensä seuraa, kun on tottunut olemaan eskarissa viisi päivää viikossa sekä sen lisäksi näkemään muita ystäviä vapaa-ajalla ja harrastuksissa.

Nyt parina viimeisenä päivänä olemme ottaneet ohjelmaan leikkitreffit videopuhelun välityksellä ja ne ovat olleet kyllä iso hitti. Esikoinen vierasti ensi ajatusta leikkiä puhelimen välityksellä, mutta ensimmäisen rohkaisun jälkeen leikkejä syntyy nyt liukuhihnalta ja ne ovat ajoittain niin liikuttavia, että meinaa ihan itse herkistyä lasten luovuudesta. Ehkä näiden avulla selvitään tämän alkushokin yli ja tulevat viikot (kuukaudet) edes hieman paremmin.

Tsempatakseni teitä muita vanhempia siellä ruudun toisella puolella, kokosin tähän alle nyt ideoita erilaisiin leikkeihin ja puuhiin. Muutamat ideat nappasin ihanilta kollegoilta heidän insta stooreistaan ja muut meidän viime päiviltä. Vitsit miten luovia kaikki ovat olleet näinä viikkoina! Toivottavasti näistä on iloa teille muille lapsiperheille:

Temppu/tehtävärata – pitkin kotia kiemurteleva reitti, joka pitää sisällään erilaisia tehtäviä, ne voivat olla liikunnallaisia tai sitten jotain ihan muuta :) Tehtäviä voi olla eri tasoisia eri ikäisille lapsille

Korttijumppa – Tän idean varastin Saralta. Otetaan korttipakka, valitaan neljä liikettä ja aina korttia nostamalla selviää liike (maa) ja määrä (numero). Nerokasta! Tulee liikuttua samalla!

Disco – Volat kaakkoon ja kaikki tanssimaan. Tää on ihan meidän tyttöjen suosikki. Tunnelmaa voi parantaa valaistuksella ja asianmukaisella vaatetuksella/rekvisiitalla.

Konsertti – Jos ei musiikkia halua soittaa kaiuttimista voi sitä tehdä itse. Kaikki musisoimaan yhdessä. Soittimetkin voi itse kehitellä jos oikein innostuu.

Eläinhahmoja sormiväreillä – Tehtiin äidilleni syntymäpäivälahjaksi kukkaruukku, johon tytöt olivat painaneet käden kuvat. Käsistä muodostui iso ja pieni norsu. Erilaisia eläimiä on helppo muodostaa sekä käsillä että jaloilla painamalla. Parhaat vinkit olen löytänyt Pinterestistä!

Kotityöt yhdessä – Niitäkin on pakko tässä tilanteessa tehdä, joten miksi ei ottaisi lapsia mukaan? Meillä kuopus rakastaa pyykkäämistä mieheni kanssa ja isompi tyttö on innokas auttamaan keittiössä.

Uudenlaiset legoleikit – Legot ovat klassikko, mutta niidenkin kanssa voi soveltaa uusia leikkejä. Meillä legot ovat milloin mitäkin ruokaa, jäätelöä, marjoja jne. Niiden kanssa voi leikkiä kauppaa tai ravintolaa (sopivaa “syötävää” myös taaperolle). Legoista on rakennettu myös eksoottisempia juttuja kuten matkailuautoja, joilla legoukot ovat lähteneet mielikuvitusmatkalle.

Metsäbingo/Ikkunabingo – Tämän idean nappasin Metiltä :) Metsäbingo tai vastaavasti ikkunabingo, jos metsään ei pääse on hauska leikki koko porukalle. Bingoon voi laittaa erilaisia potentiaalisia bongauksia ja voittajaksi selviytyy tietty se, joka bongaa nämä ensimmäisenä.

Taidepaja syötävän maalin (viiliä+mehukeittoa) ym. kanssa – Tämä homma sopii hyvin perheen pienimmille, mutta kannattaa siirtää kylppäriin ja vähentää vaatteet minimiin. Siellä lapsen voi huoletta päästää taiteilemaan ja pesukin sujuu kätevästi taideteosten valmistuttua.

Taidenäyttely – Tekniikka vapaa, kaikki taide kootaa esille ja pidetään näyttely. Tähän voi yhdistää myös lipunmyynnin ja vaikka tarjoilut :)

Valokuvauksen harjoittelu – Isompaa tyttöä kiinnostaa jostain kummasta kuvaaminen (mutta ei itsensä). Hän haluaa kuvata ympäristöään ja olenkin antanut hänen harjoitella sitä. Hänen mielestään on ihana selata kuvia, joita hän on itse ottanut ja sitten kertoa niistä minulle :)

Aarteenmetsästys – Aarre piiloon, kartta kehiin ja menoksi. Tätä voi muuten harrastaa myös puhelimen välityksellä kaverin kanssa. Vanhemmat voivat sopia piilopaikat ja laittaa aarteet piiloon. Sitten lapset voivat auttaa johdattamaan toisiaan aarteiden luo :)

Leipomista ja ruoanlaittoa – Oli pakko ottaa tämä erikseen tähän, sillä tämän on minun ja esikoisen ihan ehdoton suosikkipuuha yhdessä. Nyt olen antanut hänen selailla leipomisvaihtoehtoja leivontakirjoista tai nettisivuilta. Reseptisivustolla hän oppii samalla vähän lukemaan ja kirjoittamaan, kun joutuu hakusanoja käyttämään.

Oma kioski pystyyn – Viitaten edelliseen, leivonnaiset voidaan myydä omassa kioskissa. Toki voi käyttää myös valmiita tarjottavia tai sitten leikkiruokaa. Kauppakassit vaan mukaan ja ostoksille.

Kauneussalonki – Lettejä, kampauksia, kauneushoitoja ja meikkauksia. Pieninkin osaa jo vähän harjata tukkaa, joten tätä voi harrastaa koko porukalla.

Arvausleikit – Hyvää viihdettä vaikka saunan lauteille. Eläinarvoitus on meidän suosikki! Siinä pitää aina keksiä eläin ja muut kysyvät kysymyksiä joihin saa vastata vain kyllä tai ei. Tyylillä “asuuko se metsässä?”, “onko sillä pitkä häntä?”.

Kirjeenvaihtoa – Kirjoittakaa kirje kaverille tai isovanhemmille. Jos sitä ei voi postittaa siitä voi ottaa kuvan ja lähettää puhelimella :) Isovanhemmat vastaanottavat mielellään myös piirustuksia yms.

Oman kirjan kirjoittaminen – Tämäkin on ollut iso hitti meidän perheessä. Esikoinen keksii itse tarinan ja piirtää sen papereille, jotka nidotaan yhteen. Sitten kirjoitetaan yhdessä voimin tarina ja luetaan tätä sitten iltasatuna. Kaksi kirjaa on jo valmistunut ja kuulemma idea kolmanteen valmiina :)

Eläinsairaala – Jälleen yksi hittileikki eli eläinsairaala. Pehmoleluihin tuppaa aina välillä tulla pieniä reikiä ja niiden paikkaamiseen ei oikein koskaan tunnu olevan aikaa. Eläinsairaalaleikin myötä sekin aika löytyi. Isompi tyttö kokoaa yhteen parsittavat eläimet ja minä korjaan ne ompelemalla. Sitten hän yhdessä kuopuksen kanssa hoitaa eläimiä “sairaalan osastolla”. Useimmiten leikki alkaa sillä, että joku eläinäiti soittelee huolissaan puhelimella, että nyt pitäisi päästä sairaalaan :D

Majanrakennusta ja mielikuvitusmatka – Maja pystyyn tai taikamatto olohuoneen lattialle. Majassa voi asustella vaikka peikkoperhe ja taikamatolla voi matkustaa maailman ääriin. Näihin leikkeihin voi hyvin yhdistää välipalahetken, koska eväät on yleensä se paras osa :)

 

Minkälaisia aktiviteetteja teillä on harrastettu? Vinkatkaa kommentilla parhaat! :)