Ensimmäinen kurkistus lastenhuoneeseen

*Kaupallinen yhteistyö Desenio & Indieplace

Monet ovat toivoneet postausta lastenhuoneesta ja nyt pääsette tämän postauksen myötä vihdoin kurkistamaan sinne. Meillähän on tosiaan yläkerrassa kolme isohkoa makuuhuonetta, joista yksi on meidän vanhempien ja toinen isomman tytön. Kolmas on tähän saakka toiminut työhuoneena (lue varastona). Olimme ajatelleet, että vauva siirtyisi kasvaessaan isosiskonsa kanssa samaan huoneeseen ja näin ollen minin huoneesta tulisi tyttöjen yhteinen.

Se oli kaunis ajatus, mutta käytännössä ei kuitenkaan kovin toimiva. Vauva ei nimittäin ole mikään paras nukkuja, joten häntä ei kannata siirtää häiritsemään siskon unia. Nämä vajaa 11kk hän on nukkunut meidän huoneessa ja johonkin pisteeseen saakka se tuntuikin hyvin toimivalta ratkaisulta. Viime kuukaudet ovat öiden osalta kuitenkin olleet aika kaaottisia ja sen vuoksi haluamme tähän nyt muutoksen. Olemme mieheni kanssa joutuneet nukkumaan aivan liian monta viikkoa vuoroöin muualla vauvan häiritessä myös meidän vanhempienkin unta.

Todennäköisesti tämä on taas yksi ohimenevä vaihe, mutta kokemuksesta tiedän, että tähän voi myös löytyä muutakin apua kuin pelkkä aika. Isosiskolla oli nimittäin suurin piirtein samassa iässä vastaavanlaiset yöhulinat päällä ja hänen (sekä meidän vanhempien) yöunia paransi välittömästi siirto omaan huoneeseen. Tästä syystä olemme nyt päättäneet siirtää myös kuopuksen omiin oloihinsa ja tehdä työhuoneesta hänelle makuuhuoneen. Ennen siirtoa haluamme kuitenkin hieman fiksata huonetta ja tällä hetkellä se odottaakin maalareita saapuvaksi. Pian saadaan siis myös toinen lastenhuone taloon, mutta sitä ennen keskitytään tähän jo olemassa olevaan.

Ja tässä se nyt on, minin huone, jonka sisustus ja väritys ovat hieman puolivahingossa syntyneitä. Alkuun haaveilin nimittäin koristeellisemmasta harmaan, kullan ja vaaleanpunaisen täyttämästä huoneesta, mutta sitten ihastuin boheemimpiin, kauniilla puun sävyille höystettyihin hieman yksinkertaisempiin lastenhuoneen sisustuksiin. Lopputulos on tällä hetkellä vähän jotain siltä väliltä. Värejä en edelleenkään osaa sisustuksessa kovin rohkeasti käyttää, mutta lastenhuoneeseen olen onnistunut niitä edes hieman tuomaan. Väripilkkuina täällä toimivat tuo muhkean marjapuuron sävyinen samettisohva sekä kolmivärinen viskoosimatto. Viime viikolla seinät ammottivat vielä tyhjyyttään, mutta viikonloppuna saimme vihdoin asennettua kaikki seinille tarkoitetut jutut.

Naulakon ja hyllyn lisäksi paikoilleen kiinnitettiin muutama koriste sekä tuo katos, jonka päätin katon sijaan kiinnittää puisella kulmatelineellä seinään. Siitä tuli loppujen lopuksi aika kiva noin! Viimeisenä silauksena lähdin asettelemaan huoneeseen tauluja. Niitä olin tilannut jo olemassa olevien valokuvien ym. lisäksi Deseniolta yhteistyön merkeissä. Tarkoitus oli jakaa taulut tyttöjen huoneisiin, mutta kuopuksen oman odottaessa vielä valmistumistaan sijoitin ne nyt hetkellisesti kaikki minin huoneeseen. Ajattelin alkuun, että tauluja olisi liikaa yhteen ja samaan huoneeseen, mutta niitä oli itse asiassa juuri sopivasti! Näiden lisäksi haluan kyllä teettää vielä muutaman tuoreemman valokuvan ministä sekä yhteiskuvan tytöistä. Sopiva sekoitus omia valokuvia ja julisteita toimii mielestäni parhaiten.

Mutta kerrotaampa vielä hieman näistä julisteita. Ihan sokkona en niitä nimittäin valinnut. Aloitan lemppareistani, “A Bigger World” -nimisistä tauluista, joissa kummassakin seikkailee yksi tyttö ja yksi eläin. Nämä nähdessäni olin käydä itkemään, sillä ne kuvastavat meidän tyttöjä niin täydellisesti. “A Bigger World No1” -taulussa seisoo tyttö suuren jäniksen vierellä ja kuvaa katsoessa mietin meidän esikoista. Tunteikasta, hieman arkaa ja vähän pelokastakin tyttöä, joka on nopea käänteissään ja todellinen ikiliikkuja. Hän on kuin vikkelä kinttuinen jänis, joka aina välillä pistää päänsä pensaaseen, mutta lähtee sitten taas vauhdilla eteenpäin loikkimaan. Kaiken kukkuraksi hänen rakkain pehmolelunsa on pupu, mikäs mukaan.

Toinen taulu “A Bigger World No2” sen sijaan on kuin piirros meidän kuopuksesta. Pieni tyttö valtavan leijonan kaulassa. Hän on ehkä fyysisesti vielä heikko, mutta sisältä vahva kuin leijona, ollut syntymästä asti. Hän ei pienistä hetkahda ja kulkee tarpeen tullen vaikka läpi harmaan kiven. Hän on todella kovaääninen ja karjuu kuin leijona, jos sille päälle sattuu. Näihin tauluihin kirjoitan molemmille pienet omistuskirjoitukset ja toivon heidän pitävän nämä mukanaan vielä sittenkin, kun täältä kodista joskus lähtevät.

Tunteikkaiden eläin&tyttö-taulujen lisäksi halusin valita huoneeseen vähän väriä. Mini toivoi jotain vaaleanpunaista (tottakai), joten päädyin tuohon veikeään “Candyfloss” hattaratauluun sekä abstraktiin “Old Pink Wall” -tauluun. Jälkimmäisestä valitsin vielä isoimman koon, sillä huone kaipasi jotain suurempaa värikästä pintaa huonekorkeuden ollen yläkerrassakin normaalia korkeampi. Tästä tulikin mieleen, että kattolamppu meiltä vielä lastenhuoneesta uupuu ja se onkin seuraavaksi hankintalistalla. Kuten ovat myös vaatekaappien ovet, verhot sekä päiväpeitto!

Pinkkien väripilkkujen lisäksi valitsin Deseniolta muutaman neutraalimman taulun, joista suosikkini on varmasti tuo planeettataulu “JOY”. Pilvien somistamaa “Good Night World” -taulua olin ajatellut vauvan huoneeseen, mutta se löysi nyt ainakin hetkellisesti paikkansa minin sängyn yläpuolelta. Kuten myös tuo pieni “Cotton Plant” -kasvitaulu, joka kultakehyksineen toi kivasti eloa sängyn yläpuolelle asennettuun puuhyllyyn.

Osan näistä tauluista olin tosiaan ajatellut siirtää kuopuksen huoneeseen, kunhan se valmistuu, mutta saa nähdä raaskinko luopua muista kuin tuosta vauvalle nimenomaan tarkoitetusta tyttö&leijona -taulusta, joka hänen huoneen ovea jo kolkuttelee. Toisesta lastenhuoneesta on tulossa neutraalimman sävyinen, joten ainakin kaikki pinkit jutut jäävät minin huoneeseen. Neutraalimpi siksi, että arvelen minin haluavan muutaman vuoden päästä karsia vaaleanpunaisten asioiden määrää huoneessaan ja vaihtaa mahdollisesti tähän toiseen ns. vähän isomman tytön huoneeseen, jossa on ranskalainenparveke ja merinäköala.

Siinä kohtaa taas ehkä nuorempi on “pinkkiä sen olla pitää” -vaiheessa ja huoneiden vaihto päittäin on molemmille erittäin tervetullut idea. Mutta siihen on vielä aikaa ja tässä välissä ehdin varmasti pyöräyttää molempien tyttöjen huoneiden järjestyksen muutaman kerran ympäri. Huoneiden edistymistä on tarkoitus kuvata tänne nyt hieman ahkerammin ja heti, kun saamme vauvan huone maalattua, niin otan teidän mukaan sen sisustamiseen. Tästäkin huoneesta täytyy sitten tehdä uusi postaus, kun kaikki puuttuvat palat on saatu paikoilleen.

Loppuun vielä alennuskoodi Deseniolle, mikäli teilläkin on taulutarpeita vaikka juuri lastenhuoneeseen. Taulut ovat mielestäni myös oiva joululahja vaikkapa kummilapselle! Koodilla KAISA30 saatte -30% alennuksen Desenion sivuilta. Alekoodi on voimassa tästä päivästä eteenpäin kaksi päivää (12.-14.11). Alennus ei koske kehyksiä eikä premium eli Handpicked- tai “persoonallisia” julisteita.

Tyttöjen isä

Eilen juhlistettiin isiä ympäri Suomea ja näin myös meillä. Tosin perinteistä isänpäiväaamiaista en eilen loihtinut, koska olin minun vuoroni nukkua aamulla hieman pidempään (ollaan otettu vuorot vauvan huonon nukkumisen vuoksi). Yllätettiin kuitenkin mieheni tyttöjen kanssa nopeasti lahjalla ja korteilla, ennen kuin hipsin takaisin peiton alle muutamaksi tunniksi. Mini oli askarrellut päiväkodissa kortin ja tehnyt kotona isille “lippuja”, joilla mieheni sai lunastaa jonkin pienen palveluksen miniltä tai pääsi hänen kanssaan viettämään aikaa eri aktiviteettien parissa. Aamiaislipulla saa minin tekemän aamiaisen ja leffailta-lippulla tietysti leffaillan! Varsinaiseksi lahjaksi annoimme Monopoli-pelin, jota mieheni on toivonut koko vuoden. Joku ehkä muistaa, että minä en ole yhtään lautapelityyppiä, mutta perheen kesken voin ja tykkään kyllä välillä pelata :) Loppuvuosi taitaakin mennä nyt Monopolin parissa.

Eilen illalla olin aikeissa julkaista miehesti ja tytöistä jonkin kivan isänpäiväkuvan instassa, mutta arkistoja sellaisessa tajusin, ettei sellaista oikein ole. Miehestäni löytyy kyllä kuvia aina yksi tyttö kainalossa, mutta ei oikeastaan ainuttakaan sellaista, jossa olisi molemmat. Tämä tuntui jotenkin niin käsittämättömältä, koska kuvaan kuitenkin JOKA PÄIVÄ jotain. Päätin samantien, että tämä tilanne pitää nyt korjata ja alan tästä eteenpäin ikuistamaan näitä unohtumattomia hetkiä tytöistä isänsä kanssa, niin että heille ja meille jää ihania muistoja, kun isoksi tuosta kasvavat. Tunnetusti en jaksanut odottaa yhtään, vaan kaivoin puhelimeni esiin sillä samalla hetkellä, vaikka kuopus oli jo yöpuvussa valmiina unille. Se ei menoa ja kuvausta onneksi haitannut. Puhelimen rullalle tallentui pari ikimuistoista otosta ensimmäisestä isänpäivästä kahden tytön kanssa. Tytöt nauraa räkättävät, kuten yleensäkin isin kainalossa. Minusta on aina niin ihana kuulla, miten mieheni kokee olevansa nimenomaan “tyttöjen isä”. Se kuulemma sopii hänelle ja näin se on tarkoitettu menevän ♥