Voisin taas aloittaa postauksen kertomalla, miten viime kerrasta on aikaa, mutta skippaan sen. En ollut vielä 2kk sitten valmis palaamaan blogin pariin, enkä tiedä ihan varmasti olenko vieläkään, mutta kokeillaan. Olen tehnyt luonnoksiin valmiiksi postauksia, niin ainakin niitä tulen nyt tässä julkaisemaan 🙂
Täällä ollaan hyvin kesäisissä fiiliksissä, kuten varmasti sielläkin. Alkukesä on tarjoillut meille suomalaisille hienoja kelejä ja toivotaan, että ne vain tästä jatkuvat ja paranevat. Meille tämä kesä on ollut hieman erilainen verrattuna muihin, koska esikoinen on nyt ensimmäistä kertaa koululaisena pitkällä kesälomalla. Normaalisti olemme aloittaneet kesäloman juhannuksesta ja lomailleet heinäkuun, mutta nyt loma alkoi hänen osalta jo heti kesäkuun alussa. Tämä on vaatinut vähän totuttelua meiltä molemmilta, mutta ainakin ensimmäistä puolestatoista viikosta on nyt selvitty :D.
Mitä teidän pienet koululaiset tekee kesälomalla? Leireilevätkö he? Ovatko sukulaisilla “hoidossa”? Kavereiden kanssa?
Itse olen yrittänyt keksiä hänelle jotain pientä puuhaa päiviin, ettei aika kävisi pitkäksi. Toki tylsääkin on välillä hyvä olla, mutta jonkin asteinen ohjelmien organisointi on antanut paremman työrauhan itselleni. Toki tytöllä riittää harrastuksia, mutta nekin ovat hyvin iltapainotteisesti, ettei niistä työpäiviin ole sillä tavalla apua.
Kuopuksen ja samalla koko perheen kanssa se virallinen kesäloma olisi tarkoitus aloittaa juhannuksesta, mutta tulevat sääkartat näyttävät nyt siltä, että voi olla, että lomailemme jo hieman ennakkoon pari päivää. Itselleäni ei onneksi tämän päivän jälkeen ole sovittuna enää deadlineja ennen juhannusta. Muutamat rästihommat täytyy vielä hoitaa ja sitten voi hyvällä omalla tunnolla jäädä kesälomalle. Tosin oma lomalle jääminen tuntuu hieman oudolta tänä vuonna, kun koko alkuvuosi on ollut niin rikkonainen sairastelun vuoksi.
Juuri nyt haaveilen siitä, että elokuussa voisin taas palata energisenä ja hyvinvoivana töiden pariin, kun koulu alkaa ja kuopus palaa päivähoitoon. Sormet ristiin, että tämä toteutuu. Ainakin olen nyt löytänyt itselleni sopivia apukeinoja, joiden toivon tukevan palautumista. Näistä tulen kirjoittelemaan teille pian lisää, joten pahoittelen tätä salamyhkäisyyttä.
Tiivistetään tähän loppuun vielä viime aikojen kuulumiset;
- Sain koronarokotteen viime maanantaina, jes! Kiitollinen siitä, vaikka en niinkään sen tuomista haittavaikutuksista 😀 Osasin odottaa kipeää kättä ja mahdollista kuumereaktiota, mutta hämmentävä pahoinvoiva olo tuli vähän puskista, vaikka siitäkin toki mainitaan ja monet teistäkin kertoivat sellaisesta kärsineen. Oma “rokotedarrani” kesti miltei viikon ajan + kainalo kipeytyi ja käteen tuli muutamaksi päiväksi ihottumaa. Nyt onneksi nekin poissa 🙂
- Kesäloman reissuja on tässä pikku hiljaa aloitettu suunnittelemaan ja mietittiin ainakin Turkuun&Naantaliin Muumimaailmaan lähtöä sekä Kuopion seudulle mieheni sukulaisten luo visiittiä. Minkälaisia kesäreissuja teillä on mielessä?
- Toissa viikolla minusta tuli tuplatäti, kun sisko sai toisen pojan ♥ Vitsit miten sitä oli jo parissa vuodessa unohtanut miten pieniä ja avuttomia nyyttejä vastasyntyneet ovat. Ja miten ihanan helppoja ne omalla tavallaan ovat verrattuna 2,5 vuotiaaseen tuholaiseen 😀
- Tulevien viikkojen aikana olisi taas tarkoitus laittaa hieman kotia ja pihaa valmiimmaksi. Ne iänikuiset verhot ja terassikalustus nyt ainakin alkuunsa. Kesällä pitäisi myös hioa meidän suunnitelmat pihan ja piharakennusten suhteen. Tuntuu, että näille on niin vaikea arjen keskellä löytää aikaa. Jotain olen kuitenkin jo nyt saanut tehtyä, sillä ensimmäiset istutukset sekä ruukkuun että maahan on istutettu meidän takapihalle. Hiljaa hyvä tulee edelleen 🙂
Tuntuupa omituiselta kirjoittaa tänne. Haparoin ensin salasanan kanssa, sitten meni tovi ennen kuin kirjoituskenttä ja sen toiminnot alkoivat taas tuntumaan tutuilta. En ole koskaan aikaisemmin pitänyt blogista näin pitkää taukoa. Melkein kahden kuukauden loma oli kuitenkin tässä kohtaa välttämätön. Se oli rehellinen sairasloma, sillä minusta ei vain ollut tähän. Yhdessä vaiheessa minusta ei ollut mihinkään työhön, vaan jouduin ensimmäistä kertaa yrittäjävuosieni aikana laittamaan asiakkaalle viestiä, että julkaisuja on siirrettävä. Meilit kasaantuivat ja aika tuntui pysähtyvän kaikissa kanavissani. Se tuntui alkuun tosi pahalta, mutta jälkeenpäin olen miettinyt, että hitsi vie näin monta vuotta ilman ainuttakaan sairaslomaa on aika hyvin. Ei sillä, että sen ottamisessa olisi yhtään mitään pahaa, vaan että olen kiitollinen siitä, ettei sitä ole tarvittu. Mutta kuten tiedämme, meille kaikille tulee eteen jossain kohtaa sellainen ajanjakso, jolloin oma hyvinvointi ja lepo menevät kaiken edelle.
